Jos pidät lapsellesi synttärit,kutsukaa luokan kaikki saman sukupuolen oppilaat -muu on kiusaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, miten se kaikkien lasten kutsuminen ei ole vaihtoehto?

Jos lapsi ei halua kutsua kaikkia ja ne ovat lapsen juhlat. Siksi. Kummalle haluat järjestää synttärijuhlat, sun omalle lapselle vai vieraille lapsille? Onko tärkeämpää, että lapsella on kivat omat juhlat kivojen kavereiden kanssa vai ei-niin-kivat juhlat sellaisten kanssa, joita ei olisi halunnut juhliinsa mutta pakotettiin kutsumaan?

Lapsi kutsuu omiin juhliinsa ketä lapsi haluaa. Pidä sinä erikseen juhlat, joihin kutsut ne muut luokalta kun sehän on tärkeämpää.

 

No siinäpä olikin aikuinen vastaus. Miten ihmeessä minä voisin järjestää kutsut sinun lapsesi luokkakavereille?

 

Miksi sinun edes pitäisi? Tai tuon, jolle kommentoit? Kyllä ne Lissulta kutsutta jääneet luokkakaverit saa kutsun jonkun toisen juhliin, omien kavereidensa, joihin välttämättä taas Lissua ei kutsuta. Kun ihan oikeasti, kaikki eivät koskaan tule pitämään Lissusta, aikuisenakaan. Lissua ei koskaan tulla kutsumaan kaikkiin juhliin, vaikka muita samasta yhteisöstä kutsutaan. Jokainen Lissun tapaama ihminen ei halua olla Lissun ystävä ja olla Lissun kanssa tekemisissä, ja jos Lissu on normaali ihminen, ei hänkään halua. Läheisriippuvaisilla ja itsetuntovikaisilla on pakottava tarve saada kaikkien hyväksyntä, ei ns. normaaleilla ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

140: Raamatussa Jeesus varsin selkeästi sanoo, että pakanatkin rakastavat veljiään ja kavereitaan, eikä siinä ole mikään vaikeaa, kun taas vihollisen rakastamisessa on jo pikkuisen tavoitetta.

Tästä toki pääsemme siihen filosofiseen kysymykseen, että mitä se rakastaminen on. Jos väittää rakastavansa lähimmäisenrakkaudella hiljaista luokkatoveria, jota ei vaivaudu kutsumaan edes yhtenä muiden joukossa synttäreilleen, on se niin abstraktia rakkautta, että lieneekö sitä käytännössä olemassakaan. Jeesus vanhana viitanjakelijana tuskin lämpenisi noin laimealle lähimmäisenrakkaudelle. 

Lasta ei hutkita Raamatulla päähän. Kuinka sairas voi olla aikuinen, joka käyttää Jeesusta syyllistääkseen lasta siitä, että tämä haluaa juhlia synttäreitään kavereidensa kanssa?

 

Ei läheskään yhtä sairas kuin tämä edellinen jeesustelija, joka käytti kirkkoisiä perustellakseen, miksi osan lapsista voi sulkea ulkopuolelle. Kaikissa perususkonnoissa ja myös eurooppalaisessa velvollisuusetiikassa on sama pääpointti: kohtele toisia siten kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Se tulisi suurimmankin moukan kyetä opettamaan lapsilleen.

Niin, on eri asia tulla toimeen ja olla ystävällinen kuin olla ystävä. Minäkin tulen toimeen ja olen ystävällinen vaikka kenelle, kaupanmyyjistä työkavereihin, naapureihin ja harrastuskavereihin, mutta ei heistä suurin osa ystäviäni ole. En kutsuisi heitä syntymäpäivilleni enkä todellakaan olettaisi heidänkään kutsuvan minua. Järjetön ajatuskin sellainen olisi.

Miehen kavereillekin olen ystävällinen, mutta eivät he silti minulta samoja asioita saa kuin mieheni, vaikka tasapuolista teidän mielestänne olisi tietenkin kaverille kans :D

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei vastannut jo useamman kysymään kysymykseen, että kutsuuko aikuinen itse omiin juhliinsa KAIKKI esim. 20 työkaveriaan. Jos ei kutsu niin miksei, jos lasten kuitenkin pitäisi tehdä niin?

Mitä niin kauheaa on siinä, että lapsi oppii ettei aina saa kaikkea, hän ei ole kaikkien maailman keskipiste ja jokaiselle tulee pettymyksiä? Ei voi ryhtyä kaveriksi suositulle Minnalle jos Minna ei halua myös olla kaveri, ei voi teininä saada poikkikseksi komistus-Mikkoa jos Mikkoa ei kiinnosta myös, ei voi mennä haluamaansa työpaikkaan jos ei sinne haluta ja valita jne. Ihan kamalaa ei-tasavertaisuutta on tiedossa kun ei aina voi saada tahtoaan läpi kun muillakin on oma tahto ja oikeus valita.

Luulisi, että nämä asiat ovat aikuisille itsestään selviä, mutta hyvä on, selitetään sitten.

Työpaikallani on niin paljon ihmisiä, että kaikki he eivät mahtuisi kenenkään meistä kotiin. Sen sijaan saatamme lähteä yhdessä after workeille. Tällöin lähetetään yhteinen sähköpostikutsu kaikille, tai jos asia tapahtuu ex tempore, korostetaan että kaikki ovat tervetulleita ja pyydetään levittämään sanaa.

Varmasti osa työkavereista viettää aikaa yhdessä myös pienemmissä piireissä. Mutta koska he ovat aikuisia, he eivät luonnollisestikaan hiero tätä asiaa kenenkään naamalle töissä. Ikinä ei järjestetä mitään, mihin kutsuttaisiin yhtä tai kahta vaille kaikki, eikä henkilökohtaisia reissuja suunnitella työajalla.

Lapset eivät vielä osaa tätä kaikkea. Siksi heille täytyy opettaa hyviä tapoja. Lapset myös etsivät paikkaansa sosiaalisissa hierarkioissa. Siihen he tarvitsevat aikuisilta monenlaista apua monella tasolla. Yksi tärkeä oppi on, että ketään yhteisössä ei jätetä yksin. Kaikki aikuisetkaan eivät ole tätä ikävä kyllä oppineet.

Jos yksi tai kaksi jätetään kutsumatta, voi se olla kiusaamista. Jos kutsutaan muutama lapselle läheisin, niin se on mielestäni ok.

Kutsuimme lapsen aktiviteettisynttäreille yhteensä 15 lasta. Porukassa oli lapsia omalta ja rinnakkaisluokalta sekä koulun ulkopuolisia kavereita. Koulusta kutsutuista jätettiin kiusaajat ja käytöshäiriöiset kutsumatta, lapsen oma valinta tämä, ei halunnut noita lapsia synttäreilleen. Ei lapsi emmekä me vanhemmat ota ilonpilaajia juhliin, juhlat ovat tarkoitettu lapsemme juhlimiseksi, ei häiriökäyttäytyjien oppimistilaisuudeksi.

Asia on ihan yksinkertainen: kiusaat/käyttäydyt huonosti = jäät ulkopuolelle. 

Oli muuten erittäin onnistuneet juhlat! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia pitää kasvattaa, ymmärrättekö? Jos pikku kullanmuru nyt tänä vuonna haluaa jättää vaikka Lissun kutsumatts ja kutsuu muut, niin tokihan pikku kullabmurun pitää oppia saamaan tahtonsa lävitse. Eikö tässä vaiheessa ole aikuisen velvollisuus opettaa lapselle tasavertaisuutta ja muiden huomioimista? Vaikka se oma kullannuppu vähän mutristaisi suuta. 

Sinäkö ihan oikeasti kutsut omiin juhliisi, on ne nyt sitten synttärit tai vaikka häät, kaikki työkaverisi jos olet työssä kansainvälisessä suuryrityksessä (tai ihan vaikka tavaratalossa)? Että minunkin olisi pitänyt kutsua työpaikaltani kymmeniä ihmisiä, jotka tietenkin "tunsin" työpaikalta, mutta ei heistä varsinaisia kavereitani muissa kuin työasioissa ollut kuin muutama? Miten lapsi ja sen luokkakaverit poikkeaa tuosta? 

Tuollaisella "kaikki muut on aina minua tärkeämpiä"-asenteella saadaan aika

No nyt vedetään jo aika pitkiä piuhoja, jos kutsumalla kaikki luokkakaverit synttäreilleen joutuu aikuisena jumiin huonoon suhteeseen.

Minä sanoisin, että asia on juuri päinvastoin. Kun opettelee pienestä saakka ottamaan erilaisia kavereita leikkiin, ei tarvitse takertua mustasukkaisesti bestikseensä, ja monenlaisten ihmisten seurassa oppii itsekin tuntemaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Niin, on eri asia tulla toimeen ja olla ystävällinen kuin olla ystävä. Minäkin tulen toimeen ja olen ystävällinen vaikka kenelle, kaupanmyyjistä työkavereihin, naapureihin ja harrastuskavereihin, mutta ei heistä suurin osa ystäviäni ole. En kutsuisi heitä syntymäpäivilleni enkä todellakaan olettaisi heidänkään kutsuvan minua. Järjetön ajatuskin sellainen olisi.

Miehen kavereillekin olen ystävällinen, mutta eivät he silti minulta samoja asioita saa kuin mieheni, vaikka tasapuolista teidän mielestänne olisi tietenkin kaverille kans :D

Sanotaan, että suomalaiset ovat autistista kansaa. Siltähän tuo vähän vaikuttaa, jos ajatusketju menee, että kaikkien luokkakavereiden kutsuminen lapsen synttäreille on jotenkin analogista siihen, että antaa miehen kavereille samoja asioita kuin miehelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei vastannut jo useamman kysymään kysymykseen, että kutsuuko aikuinen itse omiin juhliinsa KAIKKI esim. 20 työkaveriaan. Jos ei kutsu niin miksei, jos lasten kuitenkin pitäisi tehdä niin?

Mitä niin kauheaa on siinä, että lapsi oppii ettei aina saa kaikkea, hän ei ole kaikkien maailman keskipiste ja jokaiselle tulee pettymyksiä? Ei voi ryhtyä kaveriksi suositulle Minnalle jos Minna ei halua myös olla kaveri, ei voi teininä saada poikkikseksi komistus-Mikkoa jos Mikkoa ei kiinnosta myös, ei voi mennä haluamaansa työpaikkaan jos ei sinne haluta ja valita jne. Ihan kamalaa ei-tasavertaisuutta on tiedossa kun ei aina voi saada tahtoaan läpi kun muillakin on oma tahto ja oikeus valita.

Luulisi, että nämä asiat ovat aikuisille itsestään selviä, mutta hyvä on, selitetään sitten.

Työpaikallani on niin paljon ihmisiä, että kaikki he eivät mahtuisi kenenkään

En kyllä ymmärrä, millainen mimosa on aikuisen ihmisen oltava jos se pahoittaa mielensä siitä jos osa työkavereista kaveeraa ja menee keskenään töiden jälkeen iltaa istumaan tai suunnittelee jotain viikonloppureissua eikä mimosaa kysytä mukaan. Tulee mieleen, että juuri tuollainen ihminen on kasvatettu niin että missään ei ole joutunut pettymään ja sitten ahdistutaankin milloin mistäkin muka "väärinkohtelusta". On olemassa sosiaalisia hierarkioita, joissa kaikilla ei ole paikkaa, koska paikan päättävät muutkin kuin paikkaa haluava. Ei se, että en halua omaan ystäväpiiriini maijaa ja tuijaa vapaa-aikaa viettämään, kyläilemään tai lomaseuraksi, tarkoita että kiusaisin maijaa ja tuijaa. Voin tulla heidän kanssaan hyvinkin juttuun, mutta en vain halua viettää heidän seurassaan aikaa sen enempää kuin mitä esim. töissä tai opiskellessa tarvitsee. Monella on outoa joko-tai-ajattelua; jos ei ole kaveri ja kutsu juhliinsa = kiusaa ja on ilkeä.

Ei koululaisten syntymäpäivillä enää tarvitse mitään käyttäytymistä normaalisti harjoitella.

Sitä paitsi teillä on todella sukupuolittuneet ajatukset. Omalla pojallani on n. 10 hyvää kaveria, joilla hän kyläilee koulun jälkeen ja joiden kanssa hän leikkii koulussa. He ovat poikia ja tyttöjä. Miksi ihmeessä hän jättäisi tyttökavereita kutsumatta ja kutsuisi sen sijaan poikia, joiden kaveri ei ole. Ei meidän kotiin koko luokka mahdu juhlimaan. Enkä todellakaan ala lasten syntymäpäiville vuokraamaan erillisiä tiloja. Vaatia saa, mutta rajansa kaikella!

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

Vierailija kirjoitti:

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

Kyllä minun työpaikalla (yliopistotutkinto vaatimuksena) ne muutamat työkaverit, jotka viettävät aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin, kertoilevat kahvitauolla että ollaan menossa viikonloppureissuun Lontooseen ja kun ovat käyneet, tuovat jotakin karkkia tai vastaavaa ja näyttävät kuvia tapahtumista ja paikoista, missä olivat ja mitä tekivät. Ei me muut olla ymmärretty loukkaantua vaikka meitä kaikkia ei olekaan pyydetty mukaan Lontooseen. Käyvät myös mökkeilemässä toistensa mökeillä ja tuovat leipomuksia töihin että tehtiin tällaista kun oltiin mirkun mökillä viikonloppuna ja käytiin marjassa. Tarviikin kysyä muilta, ovatko huomanneet nämä sosiaaliset pelit ja naamaan hieromisen ja että meidän muiden pitäisi varmaan nyt mielemme pahoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

 

Kyllä minun työpaikalla (yliopistotutkinto vaatimuksena) ne muutamat työkaverit, jotka viettävät aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin, kertoilevat kahvitauolla että ollaan menossa viikonloppureissuun Lontooseen ja kun ovat käyneet, tuovat jotakin karkkia tai vastaavaa ja näyttävät kuvia tapahtumista ja paikoista, missä olivat ja mitä tek

Siis ymmärsinkö oikein, että yhtä tai kahta vallle kaikki teistä käytte yhdessä Lontoossa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

 

Kyllä minun työpaikalla (yliopistotutkinto vaatimuksena) ne muutamat työkaverit, jotka viettävät aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin, kertoilevat kahvitauolla että ollaan menossa viikonloppureissuun Lontooseen ja kun ovat käyneet, tuovat jotakin karkkia tai vastaavaa ja näyttävät kuvia tapahtumista ja paikoista, missä olivat ja mitä tek

No ei taida työtahti päätä huomata, jos joutuu työkaverien lomakuvia katselemaan.

Poikani täytti vasta 7 ja synttärit pidettiin superparkissa. 9 sai kutsua ja oma oli 10 lapsi. Ja tämä maksoi 280 euroa. Joten ei todellakaan kutsuta kaikkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

 

Kyllä minun työpaikalla (yliopistotutkinto vaatimuksena) ne muutamat työkaverit, jotka viettävät aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin, kertoilevat kahvitauolla että ollaan menossa viikonloppureissuun Lontooseen ja kun ovat käyneet, tuovat jotakin karkkia tai vastaavaa ja näyttävät kuvia t

Teilläkö ei töissä ole ruokkista ja kahvitaukoja? Ja joudut lähtemään töistä kotiin heti kun työaika loppuu etkä voi vilkaista vaikka lomakuvia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ekaluokkalaiseni opettaja sanoi, että synttäridraamaa ei sitten tuoda kouluun. Synttäreitä voi pitää täsmälleen miten haluaa, mutta ellei koko luokkaa ole kutsuttu, kutsuja ei jaella koulussa, synttärikutsuilla ei kiristetä eikä pelata sosiaalisia pelejä, eikä synttäriasioita hierota toisten naamalle.

Hyvin yksinkertaiset säännöt. Ja ihan samalla tavalla työpaikoilla ei suunnitella sellaisia vapaa-ajan menoja, joihin vain osa porukasta on kutsuttu. Kertokaa sama Maijalle ja Tuijalle, jos hänen opettajansa unohti.

 

Kyllä minun työpaikalla (yliopistotutkinto vaatimuksena) ne muutamat työkaverit, jotka viettävät aikaa yhdessä työn ulkopuolellakin, kertoilevat kahvitauolla että ollaan menossa viikonloppureissuun Lontooseen ja kun ovat käyneet, tuovat jotakin karkkia tai vastaavaa ja näyttävät kuvia t

Teilläkö ei töissä ole ruokkista ja kahvitaukoja? Ja joudut lähtemään töistä kotiin heti kun työaika loppuu etkä voi vilkaista vaikka lomakuvia?

Vierailija kirjoitti:

Minä taisin aikoinaan kyllä kutsua, mutta jälkikäteen olen ajatellut että ehkä joillekin olisi tehnyt hyvää hetken miettiä, miksei heitä kutsuta. 

Tuskin lapsi ymmärtää sitä noin eri tavalla kuin aikuinen ymmärtäisi.  Vanhemman pitäisi selittää että koska kiusasit ei sinua tietenkään kutsuttu.

Välillä joudun jäämään ylitöihin, mutta kyllä yleensä siksi, että omat työtehtäväni ovat kesken, en katsellakseni toisten lomakuvia. 

Lounastan kyllä säännöllisesti työkavereiden kanssa, mutta ihan rehellisesti sanoen en ole koskaan lounaallakaan joutunut katselemaan työkaverien lomakuvia. Onneksi!

Työkaverini ovat huippuporukkaa, ja ehkä heillä on sen verran sosiaalista silmää, etteivät ala työpäiväni päätteeksi rankaisemaan ketään valokuvilla.

Vierailija kirjoitti:

Välillä joudun jäämään ylitöihin, mutta kyllä yleensä siksi, että omat työtehtäväni ovat kesken, en katsellakseni toisten lomakuvia. 

Lounastan kyllä säännöllisesti työkavereiden kanssa, mutta ihan rehellisesti sanoen en ole koskaan lounaallakaan joutunut katselemaan työkaverien lomakuvia. Onneksi!

Työkaverini ovat huippuporukkaa, ja ehkä heillä on sen verran sosiaalista silmää, etteivät ala työpäiväni päätteeksi rankaisemaan ketään valokuvilla.

Tietäisit, kuinka monella työpaikalla työkaverit tunkevat jotain penskojensa kuvia työkavereiden naaman eteen.