Miksei suorapuheinen ihminen kestä kun hänelle sanotaan suoraan?

Vierailija kirjoitti:

Hauras ego kuin munankuori. Peittelee epävarmuuttaan öyhöttämällä.

Näin on. Pakenee epävarmuuttaan ja häpeäänsä jatkuvaan jokapäiväiseen öyhöttämiseen.

On minullakin ollut "suorapuheisia" työkavereita jotka suuna ja päänä öyhöttivät mitä sylki suuhun tuo, vailla mitään kritiikkiä, niin työkavereille kuin asiakkaillekin. Sitä sanotaan junttimaiseksi käytökseksi ja työpaikkakiusaamiseksi.

"No ihan samalla tavalla sanon suoraan muussakin elämässä. Ei tarvitse kierrellä tai salailla ajatuksia, kun ei ole mitään kieroja ajatusvääristymiä, loukkavia mielipiteitä tai synkkiä salaisuuksia. Tasan kerran muistan että joku loukkaantui yhdestä vitsistä ja silloin pyysin heti anteeksi ja selitin ettei ollut tarkoitus loukata, ja tilanne selvisi sillä. Ei se sen vaikeampaa ole."

Sun täytyy olla todella herttainen ja kiltti ajatuksiltasi, kun kukaan ei loukkaannu niistä. Minutkin tunnetaan erittäin kilttinä ja rauhallisena ihmisenä, mutta se johtuu vain siitä, että en kerro suoraan mitä ajattelen. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin tyypillistä..Suorapuheisuudellaan retostelevat harvemmin kestävät, jos heille sanoo suoraan takaisin. Veikkaan, että tämä suorapuheisuudeksi brändätty k.usipäisyys on vain oman epävarmuuden peittelyä.

Tuota, jospa se on on vain kuzpäisyytenä ilmenevää kuzpäisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä selität? Meidän porukassa kaikki ovat suorapuheisia ja menee välillä väittelyksikin, mutta kukaan ei loukkaannu tms. Eli kaikille sallittu sama sananvapaus, tietenkin, ja parhaiten argumentoinut voittaa sen erän. Jos sinä jotenkin otat kaikesta itseesi tai vaadit muiden vaikenemista niin taidat itse olla se ongelma.

Elättekö te jossain amerikkalaisessa sitcomissa. Mikä se "teidän porukka" mahtaa olla. Jotain hipsterisnobeja kahvilassa tai joogaamassa? Mainostoimistolla imagplasit päässä? 😂 

Ihan perus kaveriporukka, joka lukiosta saakka pysynyt koossa.

Vierailija kirjoitti:

"No ihan samalla tavalla sanon suoraan muussakin elämässä. Ei tarvitse kierrellä tai salailla ajatuksia, kun ei ole mitään kieroja ajatusvääristymiä, loukkavia mielipiteitä tai synkkiä salaisuuksia. Tasan kerran muistan että joku loukkaantui yhdestä vitsistä ja silloin pyysin heti anteeksi ja selitin ettei ollut tarkoitus loukata, ja tilanne selvisi sillä. Ei se sen vaikeampaa ole."

 

Sun täytyy olla todella herttainen ja kiltti ajatuksiltasi, kun kukaan ei loukkaannu niistä. Minutkin tunnetaan erittäin kilttinä ja rauhallisena ihmisenä, mutta se johtuu vain siitä, että en kerro suoraan mitä ajattelen. 

Ihan normaaleja ajatuksia mulla on. En pidä itseäni muita parempana tai huonompana, ymmärrän vaikuttavia tekijöitä ihmisten huonojenkin valintojen takana, arvotan ihmiset käytöksen enkä tittelien perusteella jne. Sinulla taitaa olla sitten melko toksiset setit päässä, jos niistä ei parane puhua muille.

Suorapuheiseksi itseään mainostava kääntää aina syyttävän sormen itsestään poispäin itselleen tuntemattomien suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No ihan samalla tavalla sanon suoraan muussakin elämässä. Ei tarvitse kierrellä tai salailla ajatuksia, kun ei ole mitään kieroja ajatusvääristymiä, loukkavia mielipiteitä tai synkkiä salaisuuksia. Tasan kerran muistan että joku loukkaantui yhdestä vitsistä ja silloin pyysin heti anteeksi ja selitin ettei ollut tarkoitus loukata, ja tilanne selvisi sillä. Ei se sen vaikeampaa ole."

 

Sun täytyy olla todella herttainen ja kiltti ajatuksiltasi, kun kukaan ei loukkaannu niistä. Minutkin tunnetaan erittäin kilttinä ja rauhallisena ihmisenä, mutta se johtuu vain siitä, että en kerro suoraan mitä ajattelen. 

Ihan normaaleja ajatuksia mulla on. En pidä itseäni muita parempana tai huonompana, ymmärrän vaikuttavia tekijöitä ihmisten huonojenkin valintojen takana, arvotan ihmiset käytöksen enkä tittelien perusteella jne. Sinulla taitaa o

Ihan terveeltä kuulostat. 

Minäkään en arvostele ketään tittelien tai ulkoisen perusteella, edes mielessäni. Mutta noin muuten, kai mulla aika sairaita ajatuksia on paljonkin, onneksi älyän olla niitä ääneen sanomatta. En minä terve kyllä olekaan. Mutta kuinka moni loppujen lopuksi on, jos pääsisi niiden pään sisään. Sinä kyllä vaikutat hyvinkin terveeltä, jos puhut totta. Vaikea edes uskoa että joku olisi noin "puhdas" ajatuksiltaankin. Mutta se uskonpuute johtuu vain siitä että oma pää on täynnä paskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No ihan samalla tavalla sanon suoraan muussakin elämässä. Ei tarvitse kierrellä tai salailla ajatuksia, kun ei ole mitään kieroja ajatusvääristymiä, loukkavia mielipiteitä tai synkkiä salaisuuksia. Tasan kerran muistan että joku loukkaantui yhdestä vitsistä ja silloin pyysin heti anteeksi ja selitin ettei ollut tarkoitus loukata, ja tilanne selvisi sillä. Ei se sen vaikeampaa ole."

 

Sun täytyy olla todella herttainen ja kiltti ajatuksiltasi, kun kukaan ei loukkaannu niistä. Minutkin tunnetaan erittäin kilttinä ja rauhallisena ihmisenä, mutta se johtuu vain siitä, että en kerro suoraan mitä ajattelen. 

Ihan normaaleja ajatuksia mulla on. En pidä itseäni muita parempana tai huonompana, ymmärrän vaikuttavia tekijöitä ihmisten huonojenkin valintojen takana, arvotan ihmiset käytöksen enkä tittelien perusteella jne. Sinulla taitaa o

Luulen että asia menee oikeasti niin, ettei ketään kiinnosta sinun öyhötys, ihmiset ajattelevat että onhan helvetin tyhmä ihminen ja pitäisi jo sen suunsa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorapuheinen mutta en varsinaisesti ilkeä. Sanon useimmiten mitä oikeasti ajattelen mutta jaksan kyllä toisinaan nähdä hieman vaivaa asetellakseni sanani niin että olisin mahdollisimman vähän tyly, mutta se on tosi paljon kuulijasta kiinni mitä pitää tylynä ja mitä ei. Janoan ja kaipaan samaa myös muilta, minusta sellainen on kommunikointi on miellyttävää

"Ootpas sä taas lihonut!"

sinä: "huutoitkua"

On eri asia olla suorapuheinen kuin ilkeä.

Jos on ilkeä suorapuheiselle, ei sitä tarvitse kestää.

Monesti se menee niin, että toinen on suorapuheinen, joten hänelle ollaan ilkeitä.

Oma kokemukseni on että suorapuheiset tykkäävät siitä että puhutaan suoraan, puolin ja toisin.

Yleensä niiden suorapuheisena itseään pitävien parisuhteet loppuu alka aikayksikön, ja he valittavat omaa yksinäisyyttään. Todella yllättävä seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Ovat oikeasti vain ilkeitä kusipäitä. Anoppi moitti meidän kotia, löysi pöydän alta leivän muruja lapsen jäljiltä ja pölyä. Jonkun kahvitahrankin. Aikani kuuntelin ja ahdistuin, sitten päätin minäkin olla suorapuheinen ja sanoa, kuten asia on. Kun menin heille, aloin arvostella samalla tavalla ja sekä anoppi että hänen tyttärensä alkoivat riehua ja huutaa kuin mielipuolet. :D

En mä kyllä tämmöstäkään ilkeilyä ymmärrä. Miksi alentua samalle tasolle, kun ei kotonaan ole uskaltanut puolustautua?

Nolata emäntä perheensä edessä ja vielä naurat päälle. Miniä helvetistä.

Olisit voinut sanoa anopille, että kiitos palautteesta. Et pidä tämän tavasta tutkia nurkkia suurennuslasilla. Tai.. teidän, jossa saa sotkuakin olla. "En mäkään käy arvostelemassa muiden koteja!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jotka ovat aidosti suoria, kestävät yleensä tosi hyvin suoruutta myös muilta, jopa odottavat sitä. Valitettavasti tämä on kuitenkin harvinainen ihmistyyppi. Yleisempi on tuo, joka haluaa loukata toisia ja väittää sitä suorapuheisuudeksi. He eivät tietenkään kestä sitä muilta, koska tietävät itsestään mitä sen takana on.

Aidosti suora ei yritä loukata vaan rakentaa. Hän sanoo suoraan vaikkapa että mua loukkasi asia x. Hän toivoo, että myös muut sanovat hänelle jos hän törttöilee, koska hänen tavoitteensa on kehittyä ja parantaa asioita.

 

Näin on ja itse jäin miettimään, että mitähän ap tarkoitti suorapuheisuudella? Sitäkö, että joku haukkuu toista ihmistä ja esim. rumilla sanoilla. Vaiko sellaista, joka sanoo asiat suoraan ihmisille, esim. sanoo tuttavalle, että tämä tuhlaa ka

No tuossa virheen osoittamisessa on se ongelma, että suorapuheiset asettaa itsensä muiden yläpuolelle asemaan, jossa he omivat itselleen oikeuden muka tietää, mikä on virhe. Inhimillisen elämän ilmiöt harvoin vain on niin yksioikoisia.

Eli suora mielestään huomauttaa virheestä, kun sanoo puolisolleen, että likaisia astioita ei tulisi jättää lavuaariin. Ei hän kestä sitä, jos puoliso sanoo hänelle, että hän tekee vireheen, kun kerää stressiä noin mitättömän pienistä asioista ( mikä puolison näkökylmasta voi olla se totuus).

"Ootpas sä taas lihonut!"

Tämä ei ole suorapuheisuutta vaan ilkeyttä.

Toisen kodin arvostelu ei ole suorapuheisuutta vaan ilkeyttä. Yrittäkää erottaa asiat toisistaan.

Suorapuheisuus: Otatko kahvia? Kyllä, kiitos.

Normaali: Otatko kahvia? Ei minua varten tarvitse.

Ilkeys: Otatko kahvia? No en ainakaan sinun keittämää.

Eli suora mielestään huomauttaa virheestä, kun sanoo puolisolleen, että likaisia astioita ei tulisi jättää lavuaariin. Ei hän kestä sitä, jos puoliso sanoo hänelle, että hän tekee vireheen, kun kerää stressiä noin mitättömän pienistä asioista ( mikä puolison näkökylmasta voi olla se totuus).

Eli puoliso siis jättää astiansa toisen tiskattaviksi, ja suorapuheisen pitäisi kiltisti tiskata puolisonsa astiat?

Jos puoliso tiskaa astiansa itse, niin asiassa ei mitään ongelmaa. Toisin reilumpaa olisi sanoa, että "Tiskaan ne vähän myöhemmin."

Olen itse suorapuheinen, ja edellytän puolisoltani suorapuheisuutta. En jaksaisi kiukuttelua, kiertelyä, mököttämistä. Me ei muuten riidellä juuri koskaan, koska puhutaan asiat aina heti suoraan puolin ja toisin. Naimisissa on oltu yli 20 vuotta. Ja lapset ovat myös suorapuheisia. Arki on aika helppoa, kun kaikki ymmärtävät, mitä toiset tarkottavat.

Monella on ihme käsitys, että suorapuheisuus on yhtä kuin ilkeys. Ei ole. Ilkeyttä en hyväksy.