Lue keskustelun säännöt.
Paljonko säästää vuodessa sähkölaskussa, jos kaataa kahvit heti termospulloon ja sulkee kahvinkeittimen?
03.10.2024 |
Oletetaan, että on pörssisähkö ja henkilö keittää joka aamu litran kahvia ja kahvinkeitin on päällä 2 tuntia päällä. Sen sijaan keittää litran kahvia ja kaataakin ne kahvit heti termospulloon ja sulkee heti kahvinkeittimen ja ottaa töpselin pois seinästä, niin paljonko säästää rahaa vuodessa?
Kommentit (49)
Just mittasin mokkamasterin sähkönkulutuksen. N. 1450 wattia meni sen aikaa, kun vesisäiliössä vettä riitti, sitten kulutus tippui n. 45 wattiin. Kovin montaa euroa ei vuodessa säästä, joten mitään termarissa seisonutta vehkeenpesuvettä en alkaisi sen takia latkimaan. Kahvi juodaan tuoreena, tai sitten ollaan juomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan, mutta paljon enemmän säästät, kun työnnät purut suoraan ylähuulesi alle. Suosittelen pannujauhatusta. Voit myös vanhoja sukkahousuja leikkaamalla tehdä puruista pieniä nyyttejä, joita käytät kuten nuuskapusseja. Halpaa ja kätevää. Tumma Presidentti tässä paras laatu.
Pannujauhatus nostaa kolestrolia. Ei kannata juoda sitä.
Ei pannujauhatus nosta kolesterolia, vaan kahvin keittäminen ilman paperista suodatinpussia.
Termos säästää kyllä, mutta enemmän siinä, että kahvi säilyy hyvän makuisena pitempään, jolloin sitä ei mene hukkaan eikä tarvitse keittää uutta kahvia yhtä pian.
Jos kahvi seisoo kaksi tuntia pannulla, niin viimeinen kuppi kahvia ei ole yhtä hyvää kuin se ensimmäinen kuppi. Termospullosta se viimeinen kuppi on paremman makuista.
Vierailija kirjoitti:
Tosian, sähkö on tyypillisesti kalleimmillaan juuri silloin, kun keitetään aamukahvit.
Nojaa, pörssisähkön tuntikohtaiset keskihinnat ovat yli puolikkaan keskihajonnan verran yli vuoden keskihintojen 8-10 ja 18-20 väleillä. Luulisin että ainakin töissä käyvät keittävät kahvinsa jo ennen aamukahdeksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1,5 kW * 2 h * 0,15 €/kWh * 365 d = 164,25 €
Kahvinkeitin vie suurimman osan sähköstä heti alussa, kun kylmä vesi pitää keittää. Sen jälkeen siirtyy pelkälle levyn ylläpitolämmölle. Laskukaavasi on päin peetä.
Kyllä se keittovastus on päällä koko ajan. Koita vaikka kaatamalla vettä koneeseen kun se on seissyt puoli tuntia. Aikamoinen siinä kuuluu.
Hohhoijaa tätä osaamista taas.
Primitiivisissä keittimissä on vain yksi vastus joka hoitaa sekä keityelyn että lämpölevyn virtaa.
Niin kauan kuin säiliössä riittää vettä vastus on koko ajan päällä mutta putken tyhjennyttä termostaatti pätkii sitä päälle ja pois niin että pannu lämpiää keskimäärin 40-50W teholla.
Jos kaadat lisää vettä säiliöön vastus naksahtaa taas pysyvästi päälle kunnes vesi on keitelty.
Voit ihan vapaasti esittää tekemäsi tilastoanalyysin pörssisähkön keskimääräisestä tuntikohtaisesta hintavaihtelusta suhteessa vuoden keskihintoihin, mutta kunnes olet sen tehnyt, niin menemme ihan tuolla silmämääräisellä kuukauden tuntikohtaisten keskihintojen silmämääräisellä vertailulla vuoden keskihintaan ja -hajontaan, joka osoittaa että se todellakin asettuu hyvinkin pitkälti vuoden keskihinnan mukaiseksi.
En mä jaksa mitään analyysiä tehdä. Silmämääräinen tarkastelu nimenomaan osoittaa sen, että sähkö maksaa lähes aina huomattavasti enemmän siinä klo 9 maissa verrattuna hyvin varhaiseen aamuun. Toki tällä nyt ei sinänsä lopputuloksen kannalta ole merkitystä, koska se, onko säästö 5, 10 vai 15 euroa vuositasolla kertoo kaikki ihan samaa: Ei maksa vaivaa jos sitä ei jostain muusta syystä halua tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästö tulee siitä että 10 min kahvinkeiton jälkeen ei pidetä enää 110 minuuttia keitintä päällä. Kahvinkeittimen teho on noin 1500W mutta ylläpitolevyn teho noin 70W. Jos on vaikka kiiteä sähkösoppari 8snt/kWh niin säästö on:
110/60 x 0.07 x 8snt/kwh = 1snt per päivä. Vuodessa alle 4e.
Tästä laskelmasta puuttuu vielä sähkönsiirto, joka voi olla suunnilleen saman verran. Jos laskee tuntipalkan termospullon täytölle ja pesulle, niin ei siinä hirveästi rikastumaan pääse. Ja pesuainekustannukset lämpimine vesineen päälle. Lisäksi jos talo on sähkölämmitteinen, niin lämmityskaudella käytetty sähkö on pois lämmitykseen käytetystä sähköstä. Eli suurinpiirtein kolmannes käytetystä sähköstä menee vielä hyödyksi lämmitykseen.
Jos on käytössä pörssisähkö, niin silloin kannattaa kaataa kahvit termospulloon vain silloin kun sähkön hinta keskimääräistä korkeampi. Kun sähkön pörssihinta on alhainen (alle 6 kWh), niin silloin kannattaa jättää kahvit vain pannulle, jolloin termospullo kestää pidempään kun sitä käyttää harvemmin.
Keitän kupillisen vettä kattilassa, kaadan murut ja veden kuppiin ja tadaa. En ole edes ajatellut sähkönkulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästö tulee siitä että 10 min kahvinkeiton jälkeen ei pidetä enää 110 minuuttia keitintä päällä. Kahvinkeittimen teho on noin 1500W mutta ylläpitolevyn teho noin 70W. Jos on vaikka kiiteä sähkösoppari 8snt/kWh niin säästö on:
110/60 x 0.07 x 8snt/kwh = 1snt per päivä. Vuodessa alle 4e.
Tästä laskelmasta puuttuu vielä sähkönsiirto, joka voi olla suunnilleen saman verran. Jos laskee tuntipalkan termospullon täytölle ja pesulle, niin ei siinä hirveästi rikastumaan pääse. Ja pesuainekustannukset lämpimine vesineen päälle. Lisäksi jos talo on sähkölämmitteinen, niin lämmityskaudella käytetty sähkö on pois lämmitykseen käytetystä sähköstä. Eli suurinpiirtein kolmannes käytetystä sähköstä menee vielä hyödyksi lämmitykseen.
Jos on käytössä pörssisähkö, niin silloin
"Kun sähkön pörssihinta on alhainen (alle 6 kWh)"
Jaa niin mitä yksikköä se alhainen pörssihinta tuossa sulkeiden sisällä on?
Voit ihan vapaasti esittää tekemäsi tilastoanalyysin pörssisähkön keskimääräisestä tuntikohtaisesta hintavaihtelusta suhteessa vuoden keskihintoihin, mutta kunnes olet sen tehnyt, niin menemme ihan tuolla silmämääräisellä kuukauden tuntikohtaisten keskihintojen silmämääräisellä vertailulla vuoden keskihintaan ja -hajontaan, joka osoittaa että se todellakin asettuu hyvinkin pitkälti vuoden keskihinnan mukaiseksi.