Miten reagoisit tällaiseen saamaasi viestiin ystävältä

Vierailija kirjoitti:

Analysoisin aloituksesi niin, että sinä tuskin olet ystävä. Ystävä ei tuo ystävänsä viestejä julkiselle palstalle analysoitavaksi, vaan luottaa ystäväänsä.

Minä taas analysoin aloituksen provoksi. Täältä löytyy poikkeuksetta se 5-20 ihmistä joihin nämä uppoavat. 

Ja sä automaattisesti epäilet ettei toisella voi mitenkään olla elämäntilanne sellainen ettei kaikki ole hyvin jne? Somessa ei välttämättä näytetä ulospäin mitään muuta kuin shamppanjaa ja vaahtokarkkeja -meininkiä joka ei aina ole sitä miltä näyttää. Toivottaisin jaksamista,muistuttaisin että olen täällä jos kokee tarvitsevansa ym. 

Taattua keskustelupalstaa :D

Ensin, kun luullaan ap:n saaneen ko. viestin, käsketään ymmärtää ja paheksutaan jos ei ymmärtäisi, mutta kun ap ilmoittaakin tilanteen olleen toisinpäin, kommenttien sävy muuttuu kuin taikaiskusta, niin että - yllätys yllätys- aloittajaa mollataan taas :D

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö sinulle vääntää rautalangasta ettei "ystäväsi" jaksa olla SINUN seurassasi? Vetäydy. Viestiin ei tarvitse reagoida mitenkään. Jätät vain vastaamatta etkä pidä enää yhteyttä.

Ei se välttämättä noinkaan ole. Minulla on ystävä, joka teki tuota jonkin aikaa. Luulin ettei hän halua enää nähdä ja otin etäisyyttä. Selvisi että hän olikin vain keskellä burnoutia

Vierailija kirjoitti:

Analysoisin aloituksesi niin, että sinä tuskin olet ystävä. Ystävä ei tuo ystävänsä viestejä julkiselle palstalle analysoitavaksi, vaan luottaa ystäväänsä.

Täh? Mä ainakin haluan vain yrittää ymmärtää. Aina ei saa henkilöltä suoraa vastausta tai huomaan että se kyseleminen rasittaisi toista, enkä halua kysyä muilta ystäviltä koska se olisi juoruilua. Ystäväni tietävät että joskus kysyn parviälyltä neuvoa, eikä kukaan ole ainakaan sanonut että se olisi loukkaavaa. -ei ap

Vierailija kirjoitti:

No hyvä juttu, että ihmiset nykyään ymmärtävät jos näin suoraan peruu. Uskallan siis itse perua ennaltasovitun illan menon erään ystäväni kanssa, kun tosiaan tuntuu etten mitenkään jaksa nähdä ketään tänään, varsinkin kun tosiaan viikonloppu oli jo hyvinkin sosiaalinen. Sanamuotoa pohdin ja että kuinka rehellinen uskallan olla. 

Ap

Kyllä ystävälle voi olla ihan rehellinen. Ystävälle voi sanoa vaan, että tänään en kertakaikkiaan jaksa, mennään toiste. Jos se ei saa hyvää vastaanottoa, ehkä kyse ei sittenkään ollut niin läheisestä ystävästä kuin kuvittelit. (Elämäntilanteeseen vetoaminen antaisi ymmärtää, että kyse on pitempiaikaisesta huonosta jaksosta, joten sitä sanaa en ehkä käyttäisi.)

Vierailija kirjoitti:

No hyvä juttu, että ihmiset nykyään ymmärtävät jos näin suoraan peruu. Uskallan siis itse perua ennaltasovitun illan menon erään ystäväni kanssa, kun tosiaan tuntuu etten mitenkään jaksa nähdä ketään tänään, varsinkin kun tosiaan viikonloppu oli jo hyvinkin sosiaalinen. Sanamuotoa pohdin ja että kuinka rehellinen uskallan olla. 

Ap

Miksi ystävälle pitäisi selitellä että ei nyt sovi?

Jos edelleen tapaa muita ystäviään ja viettää elämäänsä ihan normaalisti, niin viesti on selvä. En vastaisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Analysoisin aloituksesi niin, että sinä tuskin olet ystävä. Ystävä ei tuo ystävänsä viestejä julkiselle palstalle analysoitavaksi, vaan luottaa ystäväänsä.

Minä taas analysoin aloituksen provoksi. Täältä löytyy poikkeuksetta se 5-20 ihmistä joihin nämä uppoavat. 

 

Minä ainakin ajattelen keskustelevani lähinnä muiden kommentoijien kanssa, ei sillä aloituksella ole niin väliä

Mistä tuollaisia kyyliä sikiää? Anna ihmisen olla!

Masentuneen ihmisen viestiltä tuo kuulostaa. En välttämättä reagoisi mitenkään. Ehkä vastaisin ok tai muuta vastaavaa.

Jos nainen vaatisin suihinoton korvaukseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaisin, että "Ymmärrän hyvin. Voimia ja jaksamista. Kiitos kun ilmoitit."

Vastaisin mieluummin näin: "Hyvää loppuelämää."

Ja lopettaisin hänen seuraamisensa somessa.

Oletko ihan sairas?

Kuulostaa siltä, että on suurempikin väsymys ja elämä huonossa jamassa. 

Miksei voi vain laittaa, että olen väsähtänyt viikonlopusta, ja tänään pitää ladata pattereita, enkä millään jaksa tavata? Tms. Miksi pitää suurennella asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaisin, että "Ymmärrän hyvin. Voimia ja jaksamista. Kiitos kun ilmoitit."

Vastaisin mieluummin näin: "Hyvää loppuelämää."

Ja lopettaisin hänen seuraamisensa somessa.

Oletko ihan sairas?

Todennäköisesti on. Ei mikään menetys yhdellekään ystävälleen. 

Vanha sanonta: vuoroin vieraissa käydään.  Odotat että tämä ystävä ottaa sinuun päin yhteyttä.  Itselläni on ollut muutama "ystävä" jotka pommittavat koko ajan puheluillaan, ja aina heillä oli syyttävä sävy: no mikset voi lähteä, Etkö sinä nyt ymmärrä, minä tulen NYT luoksesi kahville. ym.  Nämä ystävät olenkin sitten estänyt puhelintiedoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vastaisin, että "Ymmärrän hyvin. Voimia ja jaksamista. Kiitos kun ilmoitit."

Ap voisi vastata "Voimia ja jaksamista. Kiitos kun ilmoitit."

Ei nimittäin ymmärrä kovin hyvin.

Noin viestittäjä on mitä ilmeisimmin tosissaan. Tuollaista ei luulllakseni kovin helpolla laiteta tekosyyksi.

Eihän uupuminen tarkoita sitä, että ei tekisi mitään. Mulla voimien loppuessa jää kotityöt tekemättä eikä energia riitä kavereiden tapaamiseen, mutta harrastukset saattavat pitää pinnalla. 

Vierailija kirjoitti:

No hyvä juttu, että ihmiset nykyään ymmärtävät jos näin suoraan peruu. Uskallan siis itse perua ennaltasovitun illan menon erään ystäväni kanssa, kun tosiaan tuntuu etten mitenkään jaksa nähdä ketään tänään, varsinkin kun tosiaan viikonloppu oli jo hyvinkin sosiaalinen. Sanamuotoa pohdin ja että kuinka rehellinen uskallan olla. 

Ap

"Hei, en pääse kahville. Väsyttää koska nukuin huonosti."