Roope Salminen

Harvoin näkee ihmistä, joka myöntää virheensä yhtä vilpittömästi, ei esitä uhria, ja pyytää sydämensä pohjasta anteeksi. Seksuaalirikoksissa on usein niin vahva leima, että ne kohdataan usein puhtaasti ja vain ja ainoastaaan vihan kautta, edes yrittämättä ymmärtää molempia osapuolia.

En tiedä teistä muista, mutta henkilökohtaisesti uskon, että mies katuu aidosti, ja olen hänelle valmis anteeksi antamaan. Siitäkin huolimatta, että olen vain joku kukalie, eikä anteeksiannollani ole merkitystä. Mutta sen sijaan että olisimme aina vain ja ainoastaan kivittämässä, annetaan anteeksiannollekin mahdollisuus. Sillä kukapa meistä olisi täydellinen?