Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä en pysty olemaan onnellinen yksin?
27.09.2024 |
Tarvitsen ihmisiä ympärilleni tunteakseni onnea. Asun nyt vanhempiani lähellä. Ovat jo aika vanhoja ja ajattelen jo aikaa kun heitä ei ole enää. Olen todella yksin sitten kun heistä aika jättää. Ei ystäviä paikkakunnalla. On mulla aikuiset lapset mutta ovat kauempana. Mietin vain omaa pärjäämistäni ja tulevaisuuttani. Missä se on? Olen köyhä..
Kommentit (2)
Ja siis onko sun paikkakunnalla mitään jossa näkee ihmisiä vapaalla vai onko hiljainen. Miten messutapahtumat, tuntuu että Helsingissä vaan on tai sattumalta jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Kaikilla ei ole lapsia ja voi olla toinen vanhempi elossa, vanhenee. Eikä tuttuja paikkakunnalla, vanhoista tutuista ei ollut turvaa. Entä jos saisit lapsen lähemmäs tai soittelee. Olisiko heistä vähän turvaa tai apua. Luulisi että toinen ymmärtää ainakin enemmän tai sitten ei. Entä muu sukulainen. Muillakin on minituki ja leikkuri. Ehkä pitäisi tehdä parempi maailma, turvaa, lämpöä ja kaikille mahdollisuuksia, oli yksin elävä tai ei. Sitten on someryhmiä tai tapaamisia, jos löytää niitä ja kehtaa mennä. Byrokratia voi olla vaikea jos haluaisi yrittää, ehkä on jotain vaihtoehtoja jos keksii.