Mihin vaikeavammainen lapsi menee peruskoulun jälkeen?

Meidän vaikeasti kehitysvammainen poikamme muutti oppivelvollisuuden jälkeen asumisyksikköön. Tarvitsee ympärivuorokautista perushoitoa ja hoivaa.

Niihän terveetkin nuoret muuttavat jossain vaiheessa  pois lapsuudenkodistaan. Hän muutti sellaiseen paikkaan, missä hän pärjää/ saa hoivan. Jossain vaiheessa muutto olisi kuitenkin edessä, kun vanhemmat vanhenee.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se puhekyvytön, vaikeasti vammainen lapsi tekee millään ammatilla, kun ei koskaan pysty käymään töissä? Mistään itsenäisyyteen valmistavastakaan koulutuksesta ei ole käytännössä mitään hyötyä koska ei tule pärjäämään myöskään omillaan.

Ne arjen taidot, jota harjoitellaan voivat olla esim kommunikaatio kuvilla, valintojen teko, syöminen itse jne. Vaikka henkilö ei tule pärjäämään omillaan, on aina parempi, jos hän pystyy ilmaisemaan omaa tahtoa jotenkin tai tekemään jotain itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee johonkin asumisyksikköön yhteiskunnan elätettäväksi, pois vanhempien vastuulta

Eikä mene. Vaan jompi kumpi vanhemmista hoitaa häntä kotona. Sekä hoidettava, että hoitaja saa yhteiskunnalta tukea. 

Kyllä moni menee, koska läheskään kaikilla vanhemmilla ei ole resursseja toimia omaishoitajana. Eikä se noin 800e/kk kovin kummoinen tuki ole siitä että olet 24/7 sidoksissa lapsesi hoitoon. Hyvin moni vaikeasti vammainen siirtyy aikuistuttuaan laitokseen, jotta vanhemmat voivat jatkaa työelämässä ja keskittyä omaankin elämäänsä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat päätyvät laitoshoitoon koska mitään ammattia ei voi näille osoittaa. Laitoksessa heitä hoitavat laitoshuoltajat ja lähärit joten työpaikkoja tälle ihmisryhmälle järjestyy näiden ansiosta. Jos ei näitä laitoksia olisi saisivat lähärit jäädä kotiäideiksi mikä sekin olisi ihan hyvä asia.

 

Nykyään kyllä laitoshoidossa taitaa olla vain pieni osa vaikeimmin vammaisista. Useimmat asuvat ryhmäkodeissa. 

Ja tuo asumismuoto ei vaikuta varsinaisesti siihen, mitä henkilö päivän aikana tekee. Eli asui sitten lapsuudenkodissa tai ryhmäkodissa, niin päivittäin yleensä käyvät päivä/työtoiminnassa.

Ryhmäkoti on laitoshoitoa. Siellä on jatkuvasti hoitajat paikalla ja asiat tapahtuvat ohjatusti. Ihan niin kuin muissakin hoitolaitoksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee johonkin asumisyksikköön yhteiskunnan elätettäväksi, pois vanhempien vastuulta

Eikä mene. Vaan jompi kumpi vanhemmista hoitaa häntä kotona. Sekä hoidettava, että hoitaja saa yhteiskunnalta tukea. 

Kyllä menee. Omaishoitajuus ei ole pakollista. Ja hyvin harva jaksaa sitä lapsen koko elämän ajan. Kyllä se vaan niin menee että aikuisista vaikeasti vammaisista lähes kaikki asuvat jonkinlaisessa laitoksessa. Tämä tosin ei liity mitenkään siihen, mitä ap kysyi. Hän kysyi koulutuksesta, ei asumisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee johonkin asumisyksikköön yhteiskunnan elätettäväksi, pois vanhempien vastuulta

Eikä mene. Vaan jompi kumpi vanhemmista hoitaa häntä kotona. Sekä hoidettava, että hoitaja saa yhteiskunnalta tukea. 

Riippuu ihan perheestä.

Oma vaikeasti kehitysvammainen poika asui lapsuudenkodissaan 20-vuotiaaksi, jonka jälkeen hän muutti ryhmäkotiin (henkilökunta paikalla 24/7).  Eläkkeestä ja vammaistuesta peritään vuokra ja ateriamaksu. Jos hän asuisi edelleen lapsuudenkodissaa, saisi hän eläkkeen ja vammaistuen joka tapauksessa, joten en tiedä onko hän sen enempää yhteiskunnan elätettävänä kuin aikaisemminkaan.

Kansanedustajaksi. Kannettas se sinne saliin aamulla, siellä sitte painelisi nappia ja mölisisi sekavia, töräyttelisi pikku pieruja ja hymisisi jotain virrentynkää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee johonkin asumisyksikköön yhteiskunnan elätettäväksi, pois vanhempien vastuulta

Eikä mene. Vaan jompi kumpi vanhemmista hoitaa häntä kotona. Sekä hoidettava, että hoitaja saa yhteiskunnalta tukea. 

 

Riippuu ihan perheestä.

Oma vaikeasti kehitysvammainen poika asui lapsuudenkodissaan 20-vuotiaaksi, jonka jälkeen hän muutti ryhmäkotiin (henkilökunta paikalla 24/7).  Eläkkeestä ja vammaistuesta peritään vuokra ja ateriamaksu. Jos hän asuisi edelleen lapsuudenkodissaa, saisi hän eläkkeen ja vammaistuen joka tapauksessa, joten en tiedä onko hän sen enempää yhteiskunnan elätettävänä kuin aikaisemminkaan.

Niiden vuokran ja ateriamaksun lisäksi hyvinvointialueenne maksaa ryhmäkodin pyörittäjälle korvausta vähintään 100 €/vrk siitä, että poikasi saa ryhmäkodissa tarvitsemansa hoivan. Joten kyllä voi sanoa, että hän on yhteiskunnan elätettävänä. Mutta en tarkoita sitä, että tuossa olisi jotain väärää. Yhteiskunnan tehtävä on pitää huolta myös niistä, jotka eivät siihen itse pysty.

Tässä keskusteltiin siitä että mihin lapsi menee peruskoulun jälkeen ennenkuin jää työkyvyttömyyseläkkeelle täysi-ikäisenä. Ei siitä, missä lapsi asuu aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat päätyvät laitoshoitoon koska mitään ammattia ei voi näille osoittaa. Laitoksessa heitä hoitavat laitoshuoltajat ja lähärit joten työpaikkoja tälle ihmisryhmälle järjestyy näiden ansiosta. Jos ei näitä laitoksia olisi saisivat lähärit jäädä kotiäideiksi mikä sekin olisi ihan hyvä asia.

 

Nykyään kyllä laitoshoidossa taitaa olla vain pieni osa vaikeimmin vammaisista. Useimmat asuvat ryhmäkodeissa. 

Ja tuo asumismuoto ei vaikuta varsinaisesti siihen, mitä henkilö päivän aikana tekee. Eli asui sitten lapsuudenkodissa tai ryhmäkodissa, niin päivittäin yleensä käyvät päivä/työtoiminnassa.

Ryhmäkoti on laitoshoitoa. Siellä on jatkuvasti hoitajat paikalla ja asiat tapahtuvat ohjatusti. Ihan niin kuin muissakin hoitolaitoksissa. 

Ei ole. Se on ympärivuorokautista palveluasumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee johonkin asumisyksikköön yhteiskunnan elätettäväksi, pois vanhempien vastuulta

Eikä mene. Vaan jompi kumpi vanhemmista hoitaa häntä kotona. Sekä hoidettava, että hoitaja saa yhteiskunnalta tukea. 

 

Riippuu ihan perheestä.

Oma vaikeasti kehitysvammainen poika asui lapsuudenkodissaan 20-vuotiaaksi, jonka jälkeen hän muutti ryhmäkotiin (henkilökunta paikalla 24/7).  Eläkkeestä ja vammaistuesta peritään vuokra ja ateriamaksu. Jos hän asuisi edelleen lapsuudenkodissaa, saisi hän eläkkeen ja vammaistuen joka tapauksessa, joten en tiedä onko hän sen enempää yhteiskunnan elätettävänä kuin aikaisemminkaan.

Niiden vuokran ja ateriamaksun lisäksi hyvinvointialueenne maksaa ryhmäkodin pyörit

Lainaus: Joten kyllä voi sanoa, että hän on yhteiskunnan elätettävänä

juu on tietenkin, mutta sitä hän olisi yhtä lailla vaikka asuisi lapsuudenkodissaan (eläke,vammaistuki,omaishoidontuki). Asuinpaikka ei siihen vaikuta.

Ja kuten joku huomauttikin, tämä nyt ei liity varsinaisesti ketjun alkuperäiseen aiheeseen, muuta kuin siltä osin, että perhe voi peruskoulunkin jälkeen valita lapsensa asuinpaikan (lapsuudenkoti/muutto) eikä se vaikuta siihen mitä lapsi sitten päivän aikana tekee (tyva/päivätoiminta/työtoiminta)

Lainaus: "juu on tietenkin, mutta sitä hän olisi yhtä lailla vaikka asuisi lapsuudenkodissaan (eläke,vammaistuki,omaishoidontuki). Asuinpaikka ei siihen vaikuta."

Vaikuttaa sikäli, että yhteiskunta maksaa ryhmäkodille selvästi enemmän kuin se maksaisi omaishoidontukea, jos poika asuisi kotonanne.

Mutta on ihan totta, että tämä on alkuperäisen aiheen sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluun menee siihen asti, että oppivelvollisuus loppuu. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentamaan koulutukseen. Sen jälkeen päivätoimintaan. 

Minkälaiseen kouluun, kun ei meillä ainakaan ole naapurikaupungissa mitään erityisammattikouluja? On vain tavallinen amis ja lukio jne. Siellä ei kyllä yhtään oikeasti vammaista oppilasta ole. 

Sitten mennään sinne kauemmas. Itse muutin yli 200 km päähän opiskelemaan erityisammattikouluun.

No sinä et ilmeisesti ole vaikeasti vammainen kun sinulla on kyky puhua ja asua yksin? Ei mitenkään realistinen vaihtoehto meille.

Monissa erityisammattikouluissa on asuntola jossa on ohjaajia 24/7. Mutta jos on täysin hoidettava (ei puhu, ei liiku, mahdollisesti myös kuuro tai sokea)niin en ole varma onko tarpeeksi hyväkuntoinen Telma-koulutukseenkaan. Tiedän nuoren miehen joka on kuin 4v lapsi mutta pystyy puhumaan ja kävelemään. Ei osaa oikein huolehtia itsestään ja ajattelee asioita kuin pienet lapset ja leikkii leluilla yms. Hän kumminkin pystyi käymään Telma-koulutuksen erityisamiksessa ja asumaan siellä asuntolassa.