IL: Opiskelijatko huono-osaisia? - Tutkija: "Vaikuttaa osin absurdilta"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f77b6ac-77a5-4452-9021-f88a0558e…
"Laboren Marko Ikävalko: "Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat poikkeus.""
"Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt ja aikoo vielä tehdä heikennyksiä korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturvaan, ja vastustus opiskelijajärjestöissä sekä poliittisessa oppositiossa on ollut sen mukaista.
Ajatus siitä, että korkeakouluopiskelijoita ei tueta tarpeeksi vaikuttaa osin absurdilta, Laboren projektitutkija Marko Ikävalko linjaa Labore-blogissaan.
Hän kysyy, miksi olisi huono-osaisuutta tienata väliaikaisesti vähän, jotta voi tulevaisuudessa ja koko elinkaaren aikana tienata enemmän.
- Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat poikkeus, sillä he eivät maksa lainkaan lukukausimaksuja omasta koulutuksestaan. Tästä huolimatta korkeakoulutettujen työllisyys ja tulot ovat Suomessakin merkittävästi korkeammalla tasolla kuin muilla ryhmillä, Ikävalko kirjoittaa.
Ikävalko muistuttaa, että maksuttoman koulutuksen lisäksi korkeakouluopiskelijoita tuetaan muun muassa opintorahalla, ateriatuella sekä edullisella opiskelija-asumisella ja että jopa yksityiset yritykset osallistuvat opiskelijoiden tukemiseen tarjoamalla opiskelija-alennuksia kaikenlaisista tuotteista.
Lisäksi opiskelijoille tarjotaan valtion takaamaa lainaa, josta osan saa anteeksi valmistumalla tavoiteajassa.
- Kuka voisi tämän perusteella väittää korkeakouluopiskelijoiden olevan sorrettuja? Ikävalko kysyy."
Niin! Kuinka suomalaiset opiskelijat kehtaavat vain valittaa ja valittaa? Kertokaa yksikin toinen maa, jossa opiskelija saa kaiken tuon verovaroista. Tässä ei todellakaan ole kyse mistään huono-osaisuudesta. Sellainen ei voi olla huono-osainen, joka kuuluu kaikkein eniten valtiolta saavien ryhmiin.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Asuin koko opiskeluajan soluasunnossa, elin tuilla, kävin töissä ja otin opintolainaa. Nykyisin ihmisillä on eri vaatimustaso. Sosiaalivaltio tekee etuoikeuksista uudet standardit, minkä jälkeen kaikki ilmaiseksi saatu on liian vähän. Tuet kuuluu kohdistaa sairaille ja vanhuksille. Ainostaan näin ne saadaan riittämään.
Meinaat että vaatimustaso ei saisi nousta? Ihan ok jos sulla ei pää hajonnut solukämpässä joskus 35 vuotta sitten, mutta mulla hajoaisi ja siksi asun hiljaisessa yksiössä kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma Suomessa on, että opiskeleminen ei juurikaan nosta tulotasoa tai takaa mitään järkevää työpaikkaa. Siten on ihan järjetöntä vaatia, että nuorten pitäisi ottaa lainaa.
Sitten on varmaan järjetöntä valita sellaista opiskelusuuntaa joka ei työllistä, koska niitä parempiakin vaihtoehtoja on kyllä tarjolla. Jos koet olevasi riittävän fiksu korkeakouluun, niin osaat varmasti valita myös alan jolla on tarvetta työntekijöille tai tutkijoille
Ei sitä korkeakoulua kuulu käydä vain siksi, että voisi vauvapalstalla kehua olevansa akateeminen
Laitetaan kaikki suomalaiset työttömät akateemisen loppututkinnon suorittaneet yhteen kasaan. Valitset kasasta sattumanvaraisesti henkilön. Mitä veikkaisit tyypin opiskelusuunnaksi? Jep, hän on todennäköisimmin DI tai KTM.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin koko opiskeluajan soluasunnossa, elin tuilla, kävin töissä ja otin opintolainaa. Nykyisin ihmisillä on eri vaatimustaso. Sosiaalivaltio tekee etuoikeuksista uudet standardit, minkä jälkeen kaikki ilmaiseksi saatu on liian vähän. Tuet kuuluu kohdistaa sairaille ja vanhuksille. Ainostaan näin ne saadaan riittämään.
Meinaat että vaatimustaso ei saisi nousta? Ihan ok jos sulla ei pää hajonnut solukämpässä joskus 35 vuotta sitten, mutta mulla hajoaisi ja siksi asun hiljaisessa yksiössä kaikessa rauhassa.
Kaikilla meillä on omat haasteemme. Vaatimustasosi saa olla mikä vaan, mutta ei pidä odottaa muiden maksavan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin koko opiskeluajan soluasunnossa, elin tuilla, kävin töissä ja otin opintolainaa. Nykyisin ihmisillä on eri vaatimustaso. Sosiaalivaltio tekee etuoikeuksista uudet standardit, minkä jälkeen kaikki ilmaiseksi saatu on liian vähän. Tuet kuuluu kohdistaa sairaille ja vanhuksille. Ainostaan näin ne saadaan riittämään.
Opiskelijoiden tukeminen tosin on paljon tuottavampaa, sillä näin tuetaan nuorten työllistymistä. Nuoria on muutenkin vähän vanhoihin verrattuna, joten miksi nuorista pitäisi leikata. Rehellisesti sanottuna, tämä nykyinen vanhusten paasaaminen ei tule tuottamaan mitään tuloja suomelle, kuin opiskelijoita tukemalla valmistumisen varmistaminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että silti joutuu käymään töissä opintohen ohella ja alkaa olemaan jo 15000e opintovelkaa...
Siitäkin saat osan anteeksi,kun valmistut tavoiteajassa,mitä muuta meidän pitäisi sinulle vielä maksaa,hyöty tulee sinulle.
Töissäkäynti hidastaa opiskelua. Ei kukaan voi olla 8 tuntia töissä ja 8 tuntia koulussa samana päivänä.
Suomessa on myös se, että voit työllistyä vain ja ainoastaan siihen, joka täsmälleen 100 % vastaa koulutustasi. Vaikka yliopistotutkinnot eivät ole ammattitutkintoja. Monessa muussa maassa tajutaan, että maisteri varmasti voi handlata ja oppia monenlaisiakin asioita, vaikka pääaine ei täsmälleen 100 % vastaa työtä.
Loistava kirjoitus!
Kun itsekin opsieklin 2008-2013, ensinnäkin opiskelupaikkakunta valittiin sen perusteella missä varaa asua, lisäksi oli selvää että kesäisin piti tehdä töitä vaikka olisikin ollut joku epämiellyttävämpi työ.
Opintotukea sai 260e ja asumislisää 200e/kk, ja tämä ainoastaan 9kk vuodessa.
Tällä hetkellähän opiskelijan vuosittainen tukisumma on noin 50% korkeampi kuin mitä vielä 10v sitten oli. Yleinen hintataso ei varmastikaan ihan 50% ole noussut.
Taas(kaan) ei eroteta metsää puilta.
Lukukausimaksujen puute ei ole täysin poikkeuksellista, esim. Skandinavia ja Keski-Eurooppa. Mm. Saksassa lapsilisää maksetaan kunnes lapsi täyttää 25v tai suorittaa ensimmäinen ammattiin pätevöittävän tutkintonsa, kandi ja AMK loppututkinto kuuluvat näihin. Todella monissa Euroopan maissa tulovero on joko lähtökohtasesti matalampi tai siihen voi saada helpotuksia (esim. Saksassa aviopuolisot voivat vaihtaa veroprosentteja keskenään niin, että enemmän tienaava ottaa pienituloisemman veroprosentin jolloin rahaa voi helpommin säästää vaikkapa jälkipolven koulutukseen). Suomi on myös Euroopan kärkikolmikossa elinkustannusten suhteen, muualla opiskelijakämppien hintaisia asuntoja voi saada suoraan vapailta markkinoilta, ruoan hinnasta puhumattakaan (mm. Espanjassa ruoan alv 0%).
Lista jatkuu ja jatkuu. Kaikista pahimpana vielä korkeakoulututkinto EI OLE VAKAAN TYÖLLISYYDEN JA TOIMEENTULON TAE vaan moni opintovelallinen sinnittelee pätkätöillä ja sijaisuuksilla, samalla yrittäen maksaa opintovelkaa pois (Ruotsissa muuten opintolainassa on korkokatto, olispa meilläkin). USA:ssa jossa opintolainat ovat korkeita myös valmistuneiden aloituspalkat ovat ihan toista luokkaa. Puhumattakaan nykyhallituksen työmarkkinauudistuksista, työpaikat muuttuvat entistä epävarmemmiksi irtisanomisen helpottuessa samalla kun työttömien sosiaaliturvaan kohdituu merkittäviä heikennyksiä.
Itse kävin yliopiston ja tohtorikoulutuksen (luonnontieteet), mutta nykyisellään miettii varmasti paljon pidempään josko menisin amiksen kautta nopeasti ja velattomasti suoraan työelämään.
Opiskelijahan ei välttämättä ole 20-vuotias reipas nuori, joka pystyy suorittamaan tutkinnon loppuun kolmessa ja puolessa vuodessa, vaan voi olla myös perheellisiä nuoria, terveydeltään rajoittuneita ja aikuisia alanvaihtajia, tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajia. Opiskeluvelasta muodostuu massiivinen, jos ei kykene suorittamaan tavoiteajassa syystä tai toisesta. Kannattaa myös ottaa huomioon että Suomessa asuminen on kallista ja raskasta kaikin puolin, ja työllistyminen edes matalapalkkaisiin osa-aikatöihin ei ole itsestäänselvää. Jos opiskelijoita ei tueta, mahdollisuudet kaikilta muilta kuin nuorilta, jotka ovat terveitä kuin pukki, viedään. Se on eriarvoistavaa, samoin kuin se, jos tilanne ajautuu tai ajetaan siihen että opiskelemaan kannattaa hakeutua enää niiden, joiden vanhemmat pystyvät tukemaan. Ja jos ei mitään porkkanaa opiskella kotipohjolassa tarjota, niin pystyvätkin opiskelijat alkavat valua halvemman elintason maihin, joissa on mukavampi sää ja saa samalla kokemusta ja kokemuksia ulkomailla, vaikka niissä olisikin koulumaksuja. Syntyy siis lisää epätasa-arvoa ja aivovuotoa.
Vierailija kirjoitti:
Loistava kirjoitus!
Kun itsekin opsieklin 2008-2013, ensinnäkin opiskelupaikkakunta valittiin sen perusteella missä varaa asua, lisäksi oli selvää että kesäisin piti tehdä töitä vaikka olisikin ollut joku epämiellyttävämpi työ.
Opintotukea sai 260e ja asumislisää 200e/kk, ja tämä ainoastaan 9kk vuodessa.
Tällä hetkellähän opiskelijan vuosittainen tukisumma on noin 50% korkeampi kuin mitä vielä 10v sitten oli. Yleinen hintataso ei varmastikaan ihan 50% ole noussut.
Elinkustannukset ovat nousseet järkyttävän paljon 10v takaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Asuin koko opiskeluajan soluasunnossa, elin tuilla, kävin töissä ja otin opintolainaa. Nykyisin ihmisillä on eri vaatimustaso. Sosiaalivaltio tekee etuoikeuksista uudet standardit, minkä jälkeen kaikki ilmaiseksi saatu on liian vähän. Tuet kuuluu kohdistaa sairaille ja vanhuksille. Ainostaan näin ne saadaan riittämään.
Samaa mieltä. Teon itsekin töitä koko opiskeluajan enkä ottanut lainaa. Opinnot venyi, mutta mitä siitä. Olin tosi iloinen opintotuesta koska se oli ilmaista rahaa. Nykyään pidetään saamista itsestäänselvyytenä. Ei missään muualla kukaan tarjoa ilmaista yliopistokoulutusta ja rahaa vielä päälle.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Kumma että silti joutuu käymään töissä opintohen ohella ja alkaa olemaan jo 15000e opintovelkaa...
Sitähän se on kun ei ymmärretä suhteuttaa menoja tuloihin. Pitää tyytyä asumaan muualla kuin keskustassa, olemaan ostamatta viimeisen muodin mukaisia vaatteita ja viimeisintä elektroniikkaa sekä unohtamaan matkailu vähäksi aikaa. Tylsää ja ikävää? Ehkä, mutta vastuullisen aikuisen elämää.
En tiedä, ovatko monetkaan oikeasti väittäneet, että opiskelijat ovat nykyisellään nimenomaan huono-osaisia. Se termi sopii määrittelemään niitä, joilla on huonot lähtökohdat ja jotka elävät pitkäaikaisessa köyhyydessä, josta on vaikea nostaa itseään. Opiskelua kannattaisi kuitenkin tukea monesta syystä. Ei ole järkeä tehdä opiskelusta mahdollisimman kallista ja vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa ja Norjassa on vielä paremmin.
Suomessa on lisäksi aika huono työllisyys vastavalmistuneilla, ei se lainan maksu niin helppoa pätkätöillä ole.
Jos viitsisit Ruotsin ja Norjan opintotukea tutkia, niin huomaisit, että se on huomattavasti Suomen opintotukea lainapainotteisempaa. Suomessa on lainaton opintoraha suurempi kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Se on kuule just päinvastoin, eli systeemiä on rukattu Suomessa koko ajan lainapainotteisempaan suuntaan. Epäilemättä systeemi on pian pelkkää lainaa, ehkä silmälumeeksi joku 50e/kk, jotta voidaan puhua jatkossakin "sosiaalipummeista", "tukiapparaatista" ja "pohjoismaisuudesta". Englannissa tukien takaisinmaksu alkaa, kun tulotaso nousee. Suomessa lainat menevät valmistumisen jälkeen ulosottoon ja se on sen jälkeen sitten menoa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, ovatko monetkaan oikeasti väittäneet, että opiskelijat ovat nykyisellään nimenomaan huono-osaisia. Se termi sopii määrittelemään niitä, joilla on huonot lähtökohdat ja jotka elävät pitkäaikaisessa köyhyydessä, josta on vaikea nostaa itseään. Opiskelua kannattaisi kuitenkin tukea monesta syystä. Ei ole järkeä tehdä opiskelusta mahdollisimman kallista ja vaikeaa.
Suomi on kaukainen maa, jossa maa on jäässä puolet vuodesta. Palkkatasossa ei ole hurraamista ja ostovoimassa vielä vähemmän. Ei tänne kukaan huippuosaaja ole tulossa, jos suomalaisia ei kouluteta. Suomalaisten koulutustaso on jo alle OECD:n tason. Pian ei pääse opiskelemaan edes ammattitutkintoa. EI ole aavistustakaan, mitä synkeää kohtaloa politiikkokatras suunnittelee, mutta tulevaisuus ei näytä sen enempää Suomen kuin suomalaisten kannalta hyvältä.
Mulla on kylläkin 25 000 euroa opintolainaa. En voinut hyvin silloin, enkä voi hyvin nyt.
Keskituloinen voi valittaa että nuorensa ei saa opintotukea omien tulojen takia. Mutta huonoin asema on pienituloisen lapsella, vaikka tämä saisikin täyden opintorahan. Muutama vuosi sitten se oli jotain 100-200 nettona. Ei tuolla elä kukaan. Jos vanhemmilla ei varaa kattaa esim. nuoren ruokakuluja, joutuu nuori ottamaan opintolainaa peruselämisen kuluihin tai käymään töissä, vaikka asuisi kotona. Keskituloisen tai hyvätuloisen kukkarosta pystyy kyllä yhden aikuisen jotenkin elättämään vaikka en sano, ettei se missään tu tulisi.
Vaikka nuori saisi täyden opintorahan, ei sa paljon lohduta, jos vanhempien tulot esim. niin huonot , että riittäävät juuri ja juuri omiin ja alaikäisten sisarusten elinkustannuksiin. Tai hieman väärin jos heidän elintasoaan pitäisi laskea, koska pitäisi elättää täysi-ikäinen jos siis ei muutenkaan hyvät tulot vanhemmilla. Eli lainapakkoo on kovempi pienituloisen lapsille.
Ja sitten vanhempien päät pölkylle, kun eivät auta opiskelevaa lasta, vaikka ei heillä ole ollut hyviä realistisia rahoja ollut elättää heitä. Moni amis joutunut ottamaan opintolainaa.
Samoin armeijaa käyvä nuori ja perheensä on tiukilla. Se varusmiehen raha 120€ ei riitä mihinkään. Jos tuo nuori haluaa elää jotenkin esim. lomilla, on vanhemman kaivettava lompakkoaan, vaikka olisi työtön ja alaikäisiä elätettäviä. Epistä.
Vierailija kirjoitti:
Loistava kirjoitus!
Kun itsekin opsieklin 2008-2013, ensinnäkin opiskelupaikkakunta valittiin sen perusteella missä varaa asua, lisäksi oli selvää että kesäisin piti tehdä töitä vaikka olisikin ollut joku epämiellyttävämpi työ.
Opintotukea sai 260e ja asumislisää 200e/kk, ja tämä ainoastaan 9kk vuodessa.
Tällä hetkellähän opiskelijan vuosittainen tukisumma on noin 50% korkeampi kuin mitä vielä 10v sitten oli. Yleinen hintataso ei varmastikaan ihan 50% ole noussut.
Niin, siis verojen jälkeen käteen tuleva opintotuki oli varmaan sen 260€ vuonna 2008, vuonna 2024 ennen veroja 279€ (ks. Ylen grafiikka). Tässä on oikeesti tosi iso ero! https://yle.fi/a/3-8729794
Ja kyllä, esim. ruoka on kallistunut todella paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, samoin sähkömaksut jotka siirtyvät lähes suoraan vuokriin. Ei kai ole sattumaa, että vuonna 2014 keskimääräinen opintolana oli about 8000€, pari vuotta sitten 22000€. Jostainhan tämäkin kertoo. Ja joo, kolmanneksen saa anteeksi jos sattuu valitsemaan oikean alan ensiyrittämällä, ei sairastu kesken opintojen jne. Laina on silti lainaa, ja laina-aikana kertyneet korot lisätään lopulliseen velkasummaan toisin kuin missään muussa aina muodossa.
Vuonna 2016 silloinen hallitus myös pienensi opintotukea mutta vastaavasti siirsi opiskelijat leisen opintotuen piiriin. Monille tämä tarkotti sitä, että valtio maksoi myös vapailta markkinoilta otetun asunnon suurimmaksi osin joten miksi ei tarttua tilaisuuteen? Omasta mielestäni tämä oli tietoista rahapolitiikkaa silloiselta kokoomushallitukselta, jolla haluttiin siirtää rahaa valtiolta yksityisille vuokranantajille. En laittaisi opiskelijoita vastuuseen tästä liikkeestä.
Siitäkin saat osan anteeksi,kun valmistut tavoiteajassa,mitä muuta meidän pitäisi sinulle vielä maksaa,hyöty tulee sinulle.