J. Klaavu: Lapsuuden kehityksellinen trauma
Hän puhuu paljon emotionaalisesta väkivallasta. Jäin miettimään, miten voin tietää, olenko itse /olenko ollut emotionaalisesti väkivaltainen?
Oli muuten hyvä kirja. Kaikkien, jotka toistavat elämässä samoja kuvioitaan (miehet-ovat-aina-sitä tai naiset-ovat-aina-tätä) pitäisi lukea tämä kirja.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotionaalinen väkivalta on käytännössä sitä henkistä väkivaltaa.
Miten puhutte ja kohtelette niitä teidän lapsianne?
Puhutteko lapsille huutaen, ärisettekö, haukutteko heitä, arvosteletteko heitä, puhutteko heille ja heistä vähätellen, käskytättekö, patistatteko heitä, tuputatteko koko ajan jotakin yms.
Eli kaikki epäkunnioittava käytös ja puhe sekä tietenkin toiminta.
Kannattaa pyrkiä kasvattamaan lapsia rakkaudellisesti, lempeästi mutta määrätietoisesti.
Asiaa auttaa kun olemme itse suvaitsevaisia ja oikeudenmukaisia.
Opetetaan ymmärrystä monipuolisesti.
Tuossa nyt esimerkkejä.
E
Introverttiys, kuten mikään muukaan temperamenttipiirre ei aiheuta väistämättä vauvalle/lapselle kehityksellistä traumaa, aivan älytön väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta en lue keski-ikäisille naisille suunnattua wokesosiaalipornoa.
"Arvon kieltäminen", yksi tavallisimmista klusteri B:n persoonallisuushäiriöiden defensseistä. Listaan voisi muuten lisätä myös multipeukutuksen vauvapalstalla 🙂 -eri
Tästä tulee mieleen minun narsistinen eksäni. Hän osoitti suoraa halveksuntaa kaikille, joiden kanssa oli eri mieltä tai joihin ei suoraan uskonut. Sanoi, että tuo on vain lääkäri, ei se lääkäri tiedä kaikkea - kun ei halunnut, että lapsi ottaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Tai onpa varsinainen juristi, kun puhuu tuollaista - vaikka juristi oli yksi Suomen kalleimmin palkattuja ja alansa arvostetuimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotionaalinen väkivalta on käytännössä sitä henkistä väkivaltaa.
Miten puhutte ja kohtelette niitä teidän lapsianne?
Puhutteko lapsille huutaen, ärisettekö, haukutteko heitä, arvosteletteko heitä, puhutteko heille ja heistä vähätellen, käskytättekö, patistatteko heitä, tuputatteko koko ajan jotakin yms.
Eli kaikki epäkunnioittava käytös ja puhe sekä tietenkin toiminta.
Kannattaa pyrkiä kasvattamaan lapsia rakkaudellisesti, lempeästi mutta määrätietoisesti.
Asiaa auttaa kun olemme itse suvaitsevaisia ja oikeudenmukaisia.
Opetetaan ymmärrystä monipuolisesti.
Tuoss
Introverttiys, kuten mikään muukaan temperamenttipiirre ei aiheuta väistämättä vauvalle/lapselle kehityksellistä traumaa, aivan älytön väite.
En väittännytkään nii, vaan ihmettelin, missä menee poissaolijuuden raja. Ap
Hei sinä, joka linkität videoita. En pysty katsomaan niitä nyt. Voisitko referoida? Ap
Emotionaalinen väkivalta on sitä, että ihminen yrittää poistaa toiselta ihmiseltä tahdonvapauden ja hallita häntä sanoilla tai käytöksellä, joka manipuloi tunteita tai valintoja. Emotionaalista väkivaltaa voi ilmetä millaisessa suhteessa tahansa: puolisoiden välillä, vanhempien ja lasten välillä, ystävyyssuhteissa, seurustelusuhteessa tai työtoverien keskuudessa.
-nimitteleminen tai halventavilla tavoilla puhuminen
-julkinen nolaaminen
-saavutusten ja tekemisten arvosteleminen ja väheksyminen
-muiden syytteleminen omista teoista ja oman vastuun välttäminen
-syyllistäminen, niin että muut tekevät jotakin syyllistäjän hyväksi vastapalveluksena jostakin, mitä tämä on tehnyt
-muista eristäminen ja muiden ajankäytön hallitseminen
-uhkaileminen, ellei toinen toimi tietyllä tavalla tai tee tiettyjä asioita
-kiintymyksenosoitusten pidättäminen kunnes tiettyjä asioita tehdään hänen hyväkseen
-hengellinen manipulointi hallitsemalla toista uskonnollisilla käsityksillä.
Varmasti hyvinkin tuttua monelle ihan omalla kohdalla vaikka sitä ei halutakaa myöntää. Kuinkahan monessa parisuhteessa esim. esiintyy tätä!?
Vierailija kirjoitti:
Emotionaalinen väkivalta on sitä, että ihminen yrittää poistaa toiselta ihmiseltä tahdonvapauden ja hallita häntä sanoilla tai käytöksellä, joka manipuloi tunteita tai valintoja. Emotionaalista väkivaltaa voi ilmetä millaisessa suhteessa tahansa: puolisoiden välillä, vanhempien ja lasten välillä, ystävyyssuhteissa, seurustelusuhteessa tai työtoverien keskuudessa.
-nimitteleminen tai halventavilla tavoilla puhuminen
-julkinen nolaaminen
-saavutusten ja tekemisten arvosteleminen ja väheksyminen
-muiden syytteleminen omista teoista ja oman vastuun välttäminen
-syyllistäminen, niin että muut tekevät jotakin syyllistäjän hyväksi vastapalveluksena jostakin, mitä tämä on tehnyt
-muista eristäminen ja muiden ajankäytön hallitseminen
-uhkaileminen, ellei toinen toimi tietyllä tavalla tai tee tiettyjä asioita
-kiintymyksenosoitusten pidättäminen kunnes tiettyjä asioita tehdä
Edelleenkään tämä ei ole Klaavun määritelmä emotionaalisesta väkivallasta. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Totta kai teitä on paljon koska traumoista ruikuttaminen on trendi
Itse kyllä sairastuin silloin, kun se ei todellakaan ollut trendikästä, eikä siitä sopinut puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Klaavu tuossa teoksessa erottelee trauman ja kehityksellisen trauman toisistaan. Ns. Kehityksellinen trauma ei ole sama kuin trauma. Ap
Kehityksellinen trauma luultavasti liittyy siihen miten me muistamme sen kuinka meitä on kasvatettu. Ovatko ne asioita joista emme oke pitäneet? Asioita jotka muistaa ikävinä asioina yms.? Näin ajattelisin
Juu, kehityksellinen trauma ei ole trauma sanan varsinaisessa merkityksessä. En kylläkään muista, että se liittyisi siihen, mitä muistaa. Mitä aiemmin jotain on tapahtunut, sitä syvemmällä se meissä on. Kaikki asiat. Ap
Miten niin ei ole? Perustele.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettymys tämä ketju on ja samalla ei ole. Taattua av-laatua: tänne tullaan haukkumaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet otsikossa mainitun kirjan ja yrittävät keskustella siitä. Haukkujat eivät mitä ilmeisimmin lukeneet kirjaa. Tämä on todella hämmentävää ja kertoo yhteiskunnastamme paljon.
Perustakaa oma ketju, jossa vähättelette ja haukutte em kirjan lukeneita. Ja antakaa kirjan lukeneiden keskustella siitä rauhassa. Taitaa olla liian paljon pyydetty.
Minusta tuntuu, että ketjuun on eksynyt henkilöitä, joille aihe on arka. Ilmeisesti on jotain mistä kokevat syyllisyyttä, kun eivät pysty myöntämään, että monella on oikeasti ollut enemmän tai vähemmän kauhea lapsuus, mikä on aiheuttanut traumatisoitumisen. Ei muka ole mitään traumoja kellään. Voi kun ei olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettymys tämä ketju on ja samalla ei ole. Taattua av-laatua: tänne tullaan haukkumaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet otsikossa mainitun kirjan ja yrittävät keskustella siitä. Haukkujat eivät mitä ilmeisimmin lukeneet kirjaa. Tämä on todella hämmentävää ja kertoo yhteiskunnastamme paljon.
Perustakaa oma ketju, jossa vähättelette ja haukutte em kirjan lukeneita. Ja antakaa kirjan lukeneiden keskustella siitä rauhassa. Taitaa olla liian paljon pyydetty.
Niinpä. Mikä saa ihmisen vähättelemään toisen ihmisen kokemuksia? Mihin tuolla maan rakoon työntämisellä pyritään? Oman asemansa/egonsa nostamiseen, vai? Miksi ei haluata, että ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita? Asioille on aina syy.
On toki mutta kaikkeen sitä ei tarvitse väkisin löytää sillä useat vain syyttelevät toisia ihan jokaisesta omasta asiastansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Klaavu tuossa teoksessa erottelee trauman ja kehityksellisen trauman toisistaan. Ns. Kehityksellinen trauma ei ole sama kuin trauma. Ap
Kehityksellinen trauma luultavasti liittyy siihen miten me muistamme sen kuinka meitä on kasvatettu. Ovatko ne asioita joista emme oke pitäneet? Asioita jot
Miten niin ei ole? Perustele.
Äh, yritän, mutta voi olla että muistan väärin. En ole aivan sisäistänyt tuota kirjaa. Sen muistan, että trauma on asia, joka herättää vanhan henkiin. Eli aina jos kuulet ambulanssin äänen, niin trauma muistuttaa olemassa olostaan ja tilanteesta, johon liittyi ambulanssi. Kehityksellinen trauma ei liity yhteen tilanteeseen.
löysin tällaisen Klaavun haastattelun https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kun-mikaan-ei-tuo-hyvaa-oloa-nain-tun…
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Klaavu tuossa teoksessa erottelee trauman ja kehityksellisen trauman toisistaan. Ns. Kehityksellinen trauma ei ole sama kuin trauma. Ap
Kehityksellinen trauma luultavasti liittyy siihen miten me muistamme sen kuinka meitä on kasvatettu. Ovatko ne asioita joista emme oke pitäneet? Asioita jotka muistaa ikävinä asioina yms.? Näin ajattelisin itse. Minä kuten monet tuttavani olemme muistellee
Minulla kehitykselliseen traumaan liittyy se, etten muista paljoa lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Eli et osannut lukea sitä ylen juttua tai ymmärtänyt lukemaasi tai sitten se ei vain sopinut uskomusmaailmaasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea nähdä mikä ero henkisellä ja emotionaalisella väkivallalla.
Toki väkivalta voi olla hyvin hienostunutta ja tiedostamatonta. Eli siis esim koulutetaan lasta kuin koiraa, mekaanisesti. Ei kohdella kuin yksilöä, persoonaa.
Kirjaan oli pitkä jono kirjastossa. Olisikohan nyt jo saatavilla. Vaikuttaa kirjalta jolla on tilausta ja näkökulma suomalaisittain tuore.
Totta kai kirjastossa on pitkä jono koska se on keski-ikäisten täti ä-ihmisten pakkoluettavaa 😆
Taas ajattelin että moni lukisi työnsä puolesta. Ei tuo mikään self help tyylinen kuitenkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettymys tämä ketju on ja samalla ei ole. Taattua av-laatua: tänne tullaan haukkumaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet otsikossa mainitun kirjan ja yrittävät keskustella siitä. Haukkujat eivät mitä ilmeisimmin lukeneet kirjaa. Tämä on todella hämmentävää ja kertoo yhteiskunnastamme paljon.
Perustakaa oma ketju, jossa vähättelette ja haukutte em kirjan lukeneita. Ja antakaa kirjan lukeneiden keskustella siitä rauhassa. Taitaa olla liian paljon pyydetty.
Minusta tuntuu, että ketjuun on eksynyt henkilöitä, joille aihe on arka. Ilmeisesti on jotain mistä kokevat syyllisyyttä, kun eivät pysty myöntämään, että monella on oikeasti ollut enemmän tai vähemmän kauhea lapsuus, mikä on aiheuttanut traumatisoitumisen. Ei muka ole mitään traumoja kellään. Voi kun ei olisikaan.
Tässä tulemme juuri siihen kuinka pikkutarkasti haluamme miettiä asioita. Monet haluavat jäädä elämään näihin kaikkiin mahdollisiin "traumoihin" ja suurentelevat asioita sekä luovat illuusiota omasta eletystä elämästä. On pakko saada syytellä vain muita, itkeä ja valittaa sekä edelleen syytellä jokaista joka edes uskaltaakin kyseenalaistaa jotakin. Eteenpäin ei tunnuta pääsevän. Sitten kun näkee näitä esim. sukulaisia joita on syytelty niin joskus sitä ihan miettii että mitä hemmettiä tämä ihminen oikein puhuu. Jos kyseenalaistat tässä kohdassa niin saat haukut ja syytökset ja kauhistelut siitä että "sinäkään et ymmärrä minua eikä kukaan siis ymmärrä minua" yms. Tätä se nyt sitten vain on. Hakevat usein huomiota vaatimalla sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Klaavu tuossa teoksessa erottelee trauman ja kehityksellisen trauman toisistaan. Ns. Kehityksellinen trauma ei ole sama kuin trauma. Ap
Kehityksellinen trauma luultavasti liittyy siihen miten me muistamme sen kuinka meitä on kasvatettu. Ovatko ne asioita joista emme oke pitäneet? Asioita jot
Trauma syntyy jonkin vaarallisen tai jopa henkeä uhkaavan tapahtuman seurauksena tai kun ihminen kokee jotain muuta, joka on liikaa hänen psyykelleen. Lapsuudenajan kehityksellinen trauma taas syntyy pitkän ajan kuluessa suhteessa vanhempiin.
Kehityksellinen trauma syntyy, kun ensin äiti ja mahdollisesti myöhemmin isä eivät ole emotionaalisesti läsnä eivätkä kykene kohtaamaan lasta rakastavasti ja empaattisesti.
https://www.terve.fi/artikkelit/lapsuuden-kehityksellinen-trauma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettymys tämä ketju on ja samalla ei ole. Taattua av-laatua: tänne tullaan haukkumaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet otsikossa mainitun kirjan ja yrittävät keskustella siitä. Haukkujat eivät mitä ilmeisimmin lukeneet kirjaa. Tämä on todella hämmentävää ja kertoo yhteiskunnastamme paljon.
Perustakaa oma ketju, jossa vähättelette ja haukutte em kirjan lukeneita. Ja antakaa kirjan lukeneiden keskustella siitä rauhassa. Taitaa olla liian paljon pyydetty.
Minusta tuntuu, että ketjuun on eksynyt henkilöitä, joille aihe on arka. Ilmeisesti on jotain mistä kokevat syyllisyyttä, kun eivät pysty myöntämään, että monella on oikeasti ollut enemmän tai vähemmän kauhea lapsuus, mikä on aiheuttanut traumatisoitumisen. Ei muka ole mitään traumoja kellään. Voi kun ei olisikaan.
Näiden mielestä kaikki traumoihin liittyvä keskustelu on traumoista ruikuttamista..
Onhan tuo hivenen koomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin ryhtyy lukemaan jungilaisen psykoanalyytikkohörhön mainosteosta, kannattaa vaikka ylen artikkelista tarkistaa, mitä traumalla tarkoitetaan
Kaikki negatiivinen ei ole traumaa, mutta on paljon meitä, jotka olemme lapsuudessa traumatisoituneet ja se voi aiheuttaa vaikeaakin oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Klaavu tuossa teoksessa erottelee trauman ja kehityksellisen trauman toisistaan. Ns. Kehityksellinen trauma ei ole sama kuin trauma. Ap
Kehityksellinen trauma luultavasti liittyy siihen miten me muistamme sen kuinka meitä on kasvatettu. Ovat
Noin voi toki käydä ja se on normaalia mutta ei aina kuitenkaan käy noin. Jokaisella on myös omat tunnetason käsittelyt joten jokainen tilanne on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko parempi kuin Tunne lukkosi? 🤣😂
No, sinä et kysy tätä tosissasi, mutta vastaan silti: oli parempi, koska se valoitti ihmisen psyykettä alitajuisemmalla tasolla. Tunnelukko-kirja puolestaan keskittyy pintatason käyttäytymismalleihin, jotka nousevat omista rajoitteista. Tunnelukko lisää omaa itsetuntemusta, tämä kirja menee syvemmälle. ApParodia on mahdotonta, sillä ne tekevät sen itse.
- Paavo Haavikko
Ehkä ei kannattaisi yrittää väittää taviskirjialijan tietävän ihmisen psyykeestö yhtä paljoa kuin psykologin
Klaavu ei ole psykologi vaan teologian maisteri. Googleta vaikka.
Niinpä. Mikä saa ihmisen vähättelemään toisen ihmisen kokemuksia? Mihin tuolla maan rakoon työntämisellä pyritään? Oman asemansa/egonsa nostamiseen, vai? Miksi ei haluata, että ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita? Asioille on aina syy.