Aikuisilla lapsilla on velvollisuus huolehtia siitä, että heidän ikääntyneistä vanhemmistaan pidetään huolta.

Mitähän isäni tuumaisi jos alkaisin huolehtia hänestä yhtä hyvin kuin hän aikoinaan minusta? Haukkuisin rumaksi, lihavaksi, tyhmäksi ja arvottomaksi. Huutaisin kuin yleinen syyttäjä aina kun hän tekisi mielestäni jotain väärin, eli aina kun hän tekisi jotain. Raivoaisin, paiskoisin tavaroita ja uhkaisin antaa turpaan aina kun joku asia harmittaa. Pakottaisin siivoamaan kodin kokonaan yksin ja jättäisin ruoanlaiton kokonaan hänelle. Ja itse en tekisi mitään, rääkyisin vain sohvalta kun hän ei olisi heti tajunnut poimia likaisia sukkiani olohuoneen lattialta.

Vierailija kirjoitti:

Tekisi mieli sanoa rumasti, mutta yritän olla asiallinen. Ensinnäkään sinä et tiedä, millaiset vanhemmat kenelläkin on ollut ja miten he ovat lapsistaan huolehtineet. Toisekseen, tällaiset mielipiteet ovat pohjimmiltaan naisvastaisia niin kauan, kun naiset ovat yleensä niitä jotka huolehtivat ikäihmisistä.

 

Suomessa sekä naiset että miehet käyvät töissä, eikä ole aikaa, osaamista tai energiaa hoitaa monisairaita vanhuksia. Sitä varten meillä maksetaan paljon veroja, jotta meillä olisi kattava turvaverkko ja terveydenhuolto. Se, että hallitukset toisensa jälkeen ovat omasta aloitteestaan lähteneet heikentämään noita, ei johda siihen että ihmisillä olisi mystisesti jotenkin enemmän resursseja hoitaa vanhempiaan. 

 

Kolmanneksi. Tunge se raamattu sinne minne aurinko ei paista. 

Tulevaisuudessa ei ole palveluja ja vanhenevat vanhemmat jäävät joko heitteille tai lapsiensa avun varaan, jos eivät ole pystyneet kerryttämään niin paljon omaisuutta, että kykenevät maksamaan itselleen kalliit yksityiset hoitopaikat. Tämä on tulevaisuus, yhteiskuntaa on turha huutaa avuksi. Mihin ne korkeat verot käytetään, sitä en osaa sanoa, mutta ei vanhuksiin. Täytyy toivoa eutanasian tulevan mahdolliseksi, ettei tarvitse lumihankeen jäätyä.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän isäni tuumaisi jos alkaisin huolehtia hänestä yhtä hyvin kuin hän aikoinaan minusta? Haukkuisin rumaksi, lihavaksi, tyhmäksi ja arvottomaksi. Huutaisin kuin yleinen syyttäjä aina kun hän tekisi mielestäni jotain väärin, eli aina kun hän tekisi jotain. Raivoaisin, paiskoisin tavaroita ja uhkaisin antaa turpaan aina kun joku asia harmittaa. Pakottaisin siivoamaan kodin kokonaan yksin ja jättäisin ruoanlaiton kokonaan hänelle. Ja itse en tekisi mitään, rääkyisin vain sohvalta kun hän ei olisi heti tajunnut poimia likaisia sukkiani olohuoneen lattialta.

Järkyttävää. Mietin usein, että ajattele kuinka helppoa noiden raivohullujen elämä onkaan ollut kun on aina saanut päästää höyryt pihalle kun on v.tuttanut. Normaali ihminen joutuu nielemään kiukkunsa ja olemaan ihmisiksi, mutta ei raivohullujen. 

Pyh. Ensinnäkään ei voisi vähempää kiinnostaa pari tuhatta vuotta vanhat satukirjan elämänohjeet. Toisekseen, ei minustakaan huolehdittu lapsena. Ruokaa oli kaapissa ja siihen se jäi. Vanhemmat selvitköön itsekseen. Niin minunkin on pitänyt koko elämäni.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän isäni tuumaisi jos alkaisin huolehtia hänestä yhtä hyvin kuin hän aikoinaan minusta? Haukkuisin rumaksi, lihavaksi, tyhmäksi ja arvottomaksi. Huutaisin kuin yleinen syyttäjä aina kun hän tekisi mielestäni jotain väärin, eli aina kun hän tekisi jotain. Raivoaisin, paiskoisin tavaroita ja uhkaisin antaa turpaan aina kun joku asia harmittaa. Pakottaisin siivoamaan kodin kokonaan yksin ja jättäisin ruoanlaiton kokonaan hänelle. Ja itse en tekisi mitään, rääkyisin vain sohvalta kun hän ei olisi heti tajunnut poimia likaisia sukkiani olohuoneen lattialta.

Kannatan. Silmä silmästä. Eikös siellä raamatussa sellaistakin ohjenuoraa tarjota, jos nyt tälle linjalle lähdetään.