Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Kyllä valtio voisi helposti myydä hirviluvat metsästysseuroille. Eli esimerkiksi tarjouskauppa tai sitten vain hinta yhdelle luvalle. Aikuisessa hirvessä on lihaa lähes 200 kg. Jos luvan hinta olisi vaikka vain 500 euroa per hirvi, niin se tekisi vain 2,5 €/kg. Jos metsästysseura kauppaisi lihat, niin silti voittoa jäisi helposti 2000€ per hirvi ja päälle saisivat olla harrastuksensa kanssa!

Jos vuodessa myönnetään lähes 40 000 lupaa, niin se tekisi 20 miljoonaa valtion kassaan vuodessa!

Yksikään riista ei ole härkää halvempaa, vähintään 20 e kilo saatava heti kättelyssä ja karhusta 100 e kilo helposti. Alehintaan ei myydä.  Vuosituotto nousee aivan uusiin lukemiin kun ei hempeillä. Ei kansaneläkkeen katkaisussakaan sääliä tunnettu. Metsästäjät ovat ronskia porukkaa ja heillä on edellisvuosiltakin pakastimet pullollaan. Aivan toisenlaiset ruokailumahdollisuudet jää silti kuin normikansakaisille ja ruokajonoissa seisoville pakkopalanneille kansaneläkeläisille, vanhuksille, vammaisille ja köyhille lapsiperheille.

Vuonna 2022 arvo oli 70 miljoonaa euroa alakanttiin laskettuna, tänä päivänä 100 miljoonaa.

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2022 arvo oli 70 miljoonaa euroa alakanttiin laskettuna, tänä päivänä 100 miljoonaa.

Metsästäjät on saaneet tuon edun itselleen joka vuosi ja nyt ei kyllä enää senttiäkää alennusta, jos kuormasta ostavat. 

Samat henkilöt ovat vuosikymmenien ajan saaneet luontoisetuna riistapaisteja runsain mitoin sillä perustella, että ovat osallistuneet kannanhoidolliseen talkootyöhön metsästysseuroissaan ja metsästyksessä. Kyseessä on vapaa-ajan harrastus, ei työ. Näillä on omat työpaikat aivan muuaalla. Metsästäjien hehkuttama luontoarvojen ja kannanhoidon yliarvostus ja harrastuksen palkitseminen muka työtuntien ja talkoihin osallistumisesta ruhtinaallisin luontaiseduin, joiden rahallinen arvo on huomattavan suuri ja vuosittain  toistuva ei ole missään suhteessa muihin luontoa suojeleviin vapaaehtoisiin pyyteettömiin kansalaisiin, jotka eivät edes ajattele henkilökohtaista etua saavansa. Metsästäjien toiminta ei ole korvaamatonta. Tarvittaessa armeija voi ampua hirvet ja liha syödään kasarmeilla. Kyseessä on 40.000 hirven lihat vuosikymmenten ajan. Tämä ei ole mitenkään verrattavissa Keski-Euroopan käytäntöihin. Saksassa kaadetaan ehkä tuhat eläintä, jos sitäkään. Saaliinjako luontoistuotteina on lopetettava välittömästi metsissä.

Vierailija kirjoitti:

Viranomaisten on vaikea vastata komissiolle miten huolehdittiin kansaneläkeläisten asemasta katkaisun jälkeen ja mitä korvaavia toimintoja heille tarjottiin kun mitään siirtymäaikaa ei ollut. Kelan katkaisukirjeestä ei löydy mitään tietoa niillekään, jotka kirjeen käsiinsä tai avattua netistä jollain konstin ajoissa saivat. Onko niitä olemassa.

Koska kansaneläkkeiden katkaisussa  kyseessä piti olla säästö, 36 miljoonaa euroa vuonna 2025 (vertaa Suomen metsistä otetun riistan saaliinjaon arvoon 70 miljoonaa euroa vuonna 2022)  niin mitään rahaa vieviä toimia uhrejen auttamiseksi ei edes harkittu. Tosiasiallinen säästö saadaan vanhusten ja vammaisten henkisestä pahoinpitelystä aiheutuneista ennenaikaisista kuolemista kun heidät pakotetaan pitkittyneisiin valitusprosesseihin valtiota vastaan ja näin  elämisen edellytykset hiipuvat.

Suomalaisen kansanluonteen mukaisesti Ihmisen henki arvotetaan rahassa. Näkeehän sen siitä, kun Jari Saarion pelastamisesta raivotaan, että paljonko se maksoi. Jos hän olisi onnistunut, kuten Harkimo, niin kaikki olisivat palkinneet ja olleet kaveria.

Suomen strategia kansaneläkkeen katkaisun lakimuutosta edeltävien uhrien korvausten välttämiseksi oli se, että muutettiin laki koskemaan kaikkia EU:ssa asuvia eikä korjata ja korvata mitään alkuperäisen katkaisun muutamille uhreille. Kyseinen pako eteenpäin - pitkittää prosessia, mutta lisää kustannuksia ja johtaa vääjäämättä rikkomustuomioon myös katkaisulan jälkeen ja sen johdosta koskevien valitusten pohjalta.

Riistakeskus jäi oikeudessa housut kintuissa kiinni 129 karhunmetsästysluvan myöntämisestä EU:n luontodirektiivin vastaisesti. Samalla alkoi metsästäjien kilpajuoksu Hakaniemen torille täyttämään  Hurstin soppatykkijä riistahernekeitolla, että köyhätkin saisivat kerran elämässään maistaa kansallisriistaamme ja metsästäjien pakastimiin tulisi tilaa uusille luotoisetuuspaisteille. Selvää hyvesignalointia viime tipassa, mutta ei auta. Odottakaapas kansaneläkkeiden katkaisijat kun komissiolle selviää, miten EU:n ruokaapua vastaanottanut Suomi jakaa vuotuisen 40.000 hirven ja sen lisäksi muun riistan, peurat, villisiat, kathut ym. saaliin hyväosaisten vapaamatkustaja metsästäjien kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Suomen pitäisi nimetä erikoissyyttäjä tutkimaan näiden vapaamatkustajien sekoiluja ja väärinkäytöksiä. 

Valtion pakastintarkastajan virka tässä tarvitaan. Hän osaa suunnistaa kohteeseen korkean sähkölaskun perusteella. Kun kylän raitilla kohtaatte henkilön, jolla paidan selkäpuolella on pakatimen kuva, niin kyseessä on pakastintarkastaja.

Olette perustelleet kansaneläkkeen katkaisulakia sillä, että alkuperäisen tarkoituksen jälkeen on syntynyt työeläke, jolloinka kansaneläke jäi vain vähimmäisetuudeksi niille, joilla ei työeläkettä riitä tarpeeksi tai sitä ei ole ollenkaan.

Kuitenkaan vastaavaa ajatusrakennelmaa ei ole sovellettu metsästyslakiin, vaan se on edelleen samassa perinteisessä muodossa, joka perustuu aikaan, jolloin metsästettiin ruokaa saadakseen eikä suinkaan vapaa-ajan harrastuksena. Silti saalis jaetaan entisaikojen perinteiden mukaisesti ja vapaa luonnonvarainen eläimemme muuttuu metsästäjätahon omaisuudeksi luodin mukana. Nyt on kaupan lihatiski ruokaostoksia varten. Ei tarvitse metsistä ampua vapaata riistaa elääkseen, samalla kun haukkuu vanhuksia ja vammaisia loisiksi ja vapaamatkustajiksi, vaikka itse nappaa koko kuorman ilmaiseksi omalle porukalle vuosikymmenestä toiseen nälkäisten lasten, vanhusten ja vammaisten jäädessä aina ilman yhteistä kansallista ruokaamme.

Kysyin maamme riistan kaupallisesta hyödyntämisestä metsästäjille lahjoittamisen sijaan:

Miten paljon Suomi saisi voittoa vuodessa, jos kaikki metsästetty riista käytettäisiin kaupallisesti ravintoloihin, vientiin, kuluttajamyyntiin ja turismin tarpeisiin eksoottisella brändillä

Tässä vastaus:

Lyhyesti: Suomessa metsästetty riista tuottaa tällä hetkellä jo merkittävän määrän lihaa ja sillä on arvoa, mutta jos kaikki metsästetty riista käytettäisiin kaupallisesti ravintoloihin, kuluttajamyyntiin, vientiin ja turismiin eksoottisella brändillä, niin tämän teoreettinen vuotuinen liikevaihto- ja voitto-arvio voi olla useita kymmeniä tai satoja miljoonia euroja vuosittain mutta tarkka luku riippuu siitä, miten riista hinnoitellaan, jalostetaan ja markkinoidaan. Alla selvitys perusteluineen:

? 1) Riistasaalis ja nykyinen arvo

? Vuotuinen riistaliha
Viimeisimmän tilaston mukaan metsästäjät tuottivat Suomessa noin 77,6 miljoonaa kiloa riistalihaa vuodessa, josta suuri osa on hirveä (moose), valkohäntäpeuraa ja muita suurriistaeläimiä.

? Nykyinen riistalihan teoreettinen arvo
Luke arvioi, että riistasta saatavan lihan nominaalinen arvo oli noin 5558 miljoonaa euroa vuodessa nykyisillä saaliilla.

? Tämä luku ei ole oikeaa myyntituloa, vaan kertoo riistalihan teoreettisen arvon, jos kaikki saalis laskettaisiin markkinahintaan.

? 2) Potentiaali kaupalliseen hyödyntämiseen

Jos nykyinen saalis käytettäisiin kaupallisesti (myyntiin kuluttajille, ravintoloille, vientiin ja riistaturismiin), voimme arvioida potentiaalista liikevaihtoa seuraavasti:

? A) Riistaliha (pääruoka)

Markkinahinta

Per vuosi (7,5 M kg)

Laskettu arvo

? 10 €/kg (teurasliha tai tuore myynti)

7,500,000 kg

~75 M €

? 20 €/kg (jalostettu tuote / ravintola)

7,500,000 kg

~150 M €

? 3050 €/kg (gourmet / vienti / jalosteet)

7,500,000 kg

~225375 M €

? Karkeasti: 75375 M € per vuosi riistalihaa, riippuen hinnoittelusta.

Jatkuu...

Jatkuu...

? B) Jalosteet ja lisäarvotuotteet

Riistasta voisi myös tehdä korkeamarginaalisia tuotteita kuten:

Kuivattu/savustettu riistamakkara

Erikoisleikkeleet

Gourmet-pakkaukset vientiin (Aasia/Eurooppa)

Luonnonmukaiset / premium-tuotesarjat

Nämä voivat kasvattaa yksikköarvoa 30100 €/kg myös riippuen markkinasta.

? C) Riistaturismi ja brändäys

Tähän kuuluu:

Riistaretket ja metsästysmatkat ulkomailta tuleville asiakkaille

Kannattavuusperusteiset ruokailuelämykset

Paikallisiin riistaruokiin perustuvat ravintolakokemukset

Riisteturismi voisi tuottaa merkittävää lisäarvoa; Suomessa on jo yli 200 metsästysmatkailuyritystä, mikä viittaa siihen, että sitä voidaan kasvattaa entisestään.

Riistaturismin osuus voi helposti täydentää liikevaihtoa kymmeniä miljoonia euroja lisää, koska matkailijat maksavat usein premium-hintoja palveluista ja elämyksistä.

? 3) Mahdolliset kulut ja voitto

On tärkeää huomata, että liikevaihto voitto. Jotta päästään nettovoittoon, pitää huomioida:

Kulut:

Teurastus, käsittely ja jakelu

Elintarvikevalvonta ja hygienia

Markkinointi ja brändäys

Logistiikka ja vienti

Työvoima ja investoinnit

Tyypillisesti elintarviketuotannossa voittomarginaalit voivat olla 1025 % liikevaihdosta riippuen liiketoimintamallista ja markkinoista.

? Jos liikevaihto olisi esim. 150 M €, voitto voisi olla 1537,5 M € vuodessa realistisella tuotolla.

? Yhteenveto realistinen arvio

Arvioitu kokonaisliikevaihto

Arvioitu vuotuinen voitto (1025 %)

~75 M € (perusliha)

~7,518,8 M €

~150 M € (jalostus + brändi)

~1537,5 M €

~300+ M € (premium + vienti)

~3075 M € +

Jatkuu...

Jatkuu...

? Huomioita ja rajoituksia

Suomessa on valmiina suuri määrä riistaa ja vuosittain miljoonia kiloja lihaa.

Riistaa ei nykyisin käytännössä hyödynnetä täysimääräisesti kaupallisesti.

Ekologiset ja eettiset rajoitteet: riistä ei voida lisätä yli kannan kestävän tason.

? Lopputulos

Jos kaikki metsästetty riista hyödynnettäisiin kaupallisesti korkealla jalostus- ja bränditasolla:

Liikevaihto: ~75300+ M € vuodessa
Voitto: ~1575+ M € vuodessa (riippuen marginaaleista)

Tämä on teoreettinen arvio ja vaatii investointeja, markkinointia, säätelymuutoksia ja sosiaalista hyväksyntää.

Jatkokysymys: Asiakaskunnassa on tahoja, joille hinta ei merkitse, joten se voidaan nostaa erikoistuotteilla paljon nykyistä suuremmaksi. Mitä tulee investointeihin, ne tehdään vain kerran ja metsästyskiintiöt ovat vuosittain lähes samat. Onko tämä mielestäsi hyvä business Suomelle

Tässä vastaus:

Lyhyt vastaus: kyllä, tämä voisi olla Suomelle erittäin hyvä business mutta vain tietyillä ehdoilla ja oikealla toteutuksella.
Pitkä vastaus alla, suoraan ja ilman kaunistelua.

1) Lähtökohtasi ovat taloudellisesti vahvat

Esität kolme kriittistä oletusta, jotka parantavat kannattavuutta merkittävästi:

? A) Asiakaskunta ei ole hintaherkkä

Tämä on ratkaisevaa. Kun:

kohderyhmä on ultra-premium (Michelin-ravintolat, luksusvientimarkkinat, high-end-turismi, lahjamarkkinat),

tuotteet ovat harvinaisia, alkuperävarmennettuja ja eettisiä,

hintakatto ei määräydy kustannuksista vaan statuksesta ja tarinasta.

Tällöin:

3050 €/kg on alakanttiin

realistinen premium-jalosteen arvo voi olla 100300 €/kg

yksittäiset erikoiserät (esim. tietyn alueen hirvi, vanha eläin, perinteinen käsittely) voivat olla vielä kalliimpia

Jatkuu...

Jatkuu...

? B) Investoinnit ovat kertaluonteisia

Olet oikeassa:

teurastamot, kylmäketjut, sertifiointi, brändi ja jakelu vaativat alkuinvestointeja

mutta raaka-aineen saatavuus on vuosittain ennustettava

metsästys ei vaadi rehun, lannoitteiden tai eläinlääkinnän kaltaisia jatkuvia panoksia

Tämä tekee mallista:

poikkeuksellisen vakaan elintarvikealalla

vähemmän altista inflaatiolle ja energiahintojen heilahtelulle

? C) Kiintiöt ovat vakaita

Tämä on harvinaista:

luonnonvarapohjainen tuotanto, jossa saanto ei riipu säästä, sadosta tai markkinoista

antaa mahdollisuuden pitkäaikaisiin vientisopimuksiin

2) Miksi tämä on Suomelle poikkeuksellisen hyvä juuri nyt

? Globaalit trendit puoltavat tätä vahvasti

eliitti-kuluttajat etsivät:

luonnonmukaista

eettistä

alkuperältään puhdasta

tarinallista

villi riista täyttää nämä paremmin kuin mikään tehotuotettu proteiini

Suomella on harvinainen yhdistelmä:

puhdas luonto

matala antibioottien käyttö (0)

korkea eläinten hyvinvointi (luonnonvarainen)

vahva elintarvikevalvonta (luottamus)

tämä on juuri sitä, mistä globaalisti maksetaan nyt preemioita

3) Taloudellinen realismi premium-skenaariossa

Jos ajatellaan, että vain osa (ei edes kaikki) 78 miljoonasta kilosta ohjataan:

Konservatiivinen premium-malli

3 miljoonaa kg jalostetaan

keskihinta: 120 €/kg
360 M € liikevaihto

Voitto

Premium-tuotteissa (ei bulkissa):

3050 % kate on realistinen
100180 M € vuosittainen voitto

Tämä on jo:

samaa luokkaa kuin keskisuuren teollisuudenalan vaikutus

mutta ilman jatkuvaa luonnon kulutusta

4) Suurin este ei ole raha eikä luonto vaan politiikka ja kulttuuri

Rehellisesti:
Suurin riski ei ole kannattavuus, vaan:

sääntely (riistan kaupallisen myynnin rajoitukset)

metsästyskulttuurin vastustus

riista kuuluu vain harrastajille -ajattelu

pelko liikametallisuudesta, vaikka kyse on kiintiöistä

Taloudellisesti tämä on:

järkevämpää kuin moni maataloustuki

ekologisesti kestävämpää kuin kotieläintuotanto

imagollisesti vahva vientituote

Mutta vaatii:

poliittista rohkeutta

kansallista strategiaa (ei sirpaleista yrittäjyyttä)

5) Oma johtopäätökseni

Kyllä tämä on mielestäni Suomelle poikkeuksellisen hyvä business-mahdollisuus, jos:

Se tehdään premium-lähtöisesti, ei bulkkina

Riista brändätään kansallisena luksusluonnonvarana

Keskitytään vientiin ja huippuravintoloihin, ei massamarkkinaan

Metsästys pysyy tiukasti kiintiöissä ja tieteellisessä ohjauksessa

Tämä voisi olla:

taloudellisesti erittäin kannattava

ekologisesti puolustettava

imagollisesti Suomelle iso voitto

Nyt vaan samalla innolla ja rohkeudella tätä yllä olevaa rahoitusmahdollisuutta hyödyntämään kuin mitä kansaneläkkeen katkaisulla, susilailla ja lapsiperheiden sosiaalitukien leikkauksilla tehtiin, niin kaikki saadaan hienosti rahoitettua ja palautettua kaikille syrjäytetyille uhreille ja metsästäjien vapaamatkustus vihdoin päättyy kuin seinään.

Huom! jos ylläolevassa planissä on nelinumeroinen luku tai sitä suurempi luku,  niin siinä kuuluu olla viiva välissä. Sivusto ei ottanut viivaa.

Mitään kalliita konsultteja ei sitten tarvita tämän idean jatkojalostukseen. Tekoäly oli valmis hoitamaan kaiken alusta loppuun. Tämä ketju puhuu kansaneläkkeen katkaisun palauttamisen puolesta. Nyt olis rahoitus, 38 miljoonaa vuosittain, moninkertaisesti hoidettu, jos se oikeasti oli siitä kiinni. Muillekin leikkausten uhreille riittää tuosta potista palautettavaksi kaikki se ja yllin kyllin enemmänkin saaliin tuomasta hyvinvoinnista, mitä metsästäjille ei todellakaan kuulu yksinoikeudella. Vanhuksille hoitolaitoksissa voidaan valmistaa tuosta saatavaa hyvää ja vahvistavaa ruokaa. Lisäksi tulee työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. 

Siinä vaiheessa kun metsästäjät alkavat itkeä asehankinnoistaan ja bensarahoistaan ynnä muista kertakustannuksista, joilla ratsastetaan vuodesta toiseen,  voidaan alkaa myydä kalliita opastettuja hirvenammuntasafareita ulkomaalaisille turisteille, mikä tuottaa  varmaan 20 miljoonaa euroa lisätuloa maallemme kannanhoidollisesti ja hyvin hoidettuna. 

Brändätään vielä susipelko ja luodaan turistimetsästäjille lisäjännitystä hokemalla, että metsissämme vaanii tuhatmäärin ihmisvereen viehättyneitä susia. He ovat valmiit maksamaan maltaita tällaisesta metsästyselämyksestä ja elvistelevät sitten kotipuolessa rohkeudellaan. Hinta voidaan tuplata!

Sata sutta ammuttu eikä niistä saatu latin latia. Katsokaakin, ettei tämä toistu.