Parisuhde työnarkomaanin kanssa
Uhka vai mahdollisuus? Kokemuksia pitkässä juoksussa?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys lapsena ja nuorena aiheutti minulle työnarkomanian. Olen palanut jo kolme kertaa loppuun ja taas olen töissä aivan törkeillä tuntimäärillä. Pelkään köyhyyttä kuin ruttoa. M39
Kuulostaa hirveältä elämältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuus. Varakas ja älykäs puoliso ja vähän kotona. Saat hyödyn.
Jaa, minkä hyödyn? Kuka edes haluaa sellaisen kumppanin, jonka toivoo olevan paljon pois kotoa? Ja mitä se varakkuus vaikuttaa, jos itse ei ole varakas?
Mun puolisoni on työnarkomaani ja hänen pankkitilinsä saldo varmasti 100-kertainen verrattuna minun. Meidän elämämme on mitoitettu minun tuloihini sopiviksi. Jos minulla ei ole varaa maksaa puolia esim. hänen ehdottamasta lomamatkasta, niin jätämme sen kokonaan tekemättä. Varakas työnarkomaanipuolisoni ei siis kustanna euroakaan minun elämästäni, vaikka olemme olleet naimisissa 23 vuotta.
Miksi suostut tuollaiseen eri elintasoon avioliitossa, kun avioliitossa nimenomaan on elatusvelvollisuus. Arvatenkin teet suurimman osan kotitöistä, eli siten tuot oman kortesi yhteiseen kekoon.
jos saa rahhaa pöytään niin anna mennä vaikka kolmeen
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys lapsena ja nuorena aiheutti minulle työnarkomanian. Olen palanut jo kolme kertaa loppuun ja taas olen töissä aivan törkeillä tuntimäärillä. Pelkään köyhyyttä kuin ruttoa. M39
Siis vaikka tiedostat ongelman jatkat pään hakkaamista seinään? Hassua addiktin logiikkaa, kun kuka tahansa muu ymmärtää että jos työkyky menee lopullisesti niin sittenhän sinä vasta köyhä tulet olemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuus. Varakas ja älykäs puoliso ja vähän kotona. Saat hyödyn.
Jaa, minkä hyödyn? Kuka edes haluaa sellaisen kumppanin, jonka toivoo olevan paljon pois kotoa? Ja mitä se varakkuus vaikuttaa, jos itse ei ole varakas?
Mun puolisoni on työnarkomaani ja hänen pankkitilinsä saldo varmasti 100-kertainen verrattuna minun. Meidän elämämme on mitoitettu minun tuloihini sopiviksi. Jos minulla ei ole varaa maksaa puolia esim. hänen ehdottamasta lomamatkasta, niin jätämme sen kokonaan tekemättä. Varakas työnarkomaanipuolisoni ei siis kustanna euroakaan minun elämästäni, vaikka olemme olleet naimisissa 23 vuotta.
Mihin puolisosi hilloaa rahojaan jos ne eivät ole perheen yhteiseen käyttöön? Minusta tuo on aika loukkaavaa.
on vakava sairaus ja hankala myötäelää
Mahdollisuus ja hyvä sellainen! Ei mikään sohvaperuna. Ja minä olen siitä elävä esimerkki, aina on projektia menossa.
Olen ollut naimisissa työnarkomaanin kanssa kohta 30 v. Onhan tässä paljon sekä hyviä ja huonoja puolia. Sopii minulle mutta en suosittele kaikille.
Jotain hyvistä puolista: Miehellä on hyvät tulot ja arvostan hänen työtään. Lapsilla malli onnistumusesta ja arvostuksesta työuralla ja pystyvyydestä. Olen saanut hoitaa arjen haluamallani tavalla. Ymmärrystä/ennakointia lapsemme lukio-uupumusta kohtaan/sen estämiseksi.
Huonoja puolia: Pari burnoutia miehellä. Ei yhteistä aikaa. Ei osallistu perhe-elämään juurikaan. Minä hoitanut kodin ja perheen oman vaativan uran rinnalla lähes kokonaan. Mies ihan kujalla lasten asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuus. Varakas ja älykäs puoliso ja vähän kotona. Saat hyödyn.
Jaa, minkä hyödyn? Kuka edes haluaa sellaisen kumppanin, jonka toivoo olevan paljon pois kotoa? Ja mitä se varakkuus vaikuttaa, jos itse ei ole varakas?
Mun puolisoni on työnarkomaani ja hänen pankkitilinsä saldo varmasti 100-kertainen verrattuna minun. Meidän elämämme on mitoitettu minun tuloihini sopiviksi. Jos minulla ei ole varaa maksaa puolia esim. hänen ehdottamasta lomamatkasta, niin jätämme sen kokonaan tekemättä. Varakas työnarkomaanipuolisoni ei siis kustanna euroakaan minun elämästäni, vaikka olemme olleet naimisissa 23 vuotta.
Nyt puoliso elättämään perhettä, kuten kuuluukin.
Jaa, minkä hyödyn? Kuka edes haluaa sellaisen kumppanin, jonka toivoo olevan paljon pois kotoa? Ja mitä se varakkuus vaikuttaa, jos itse ei ole varakas?
Mun puolisoni on työnarkomaani ja hänen pankkitilinsä saldo varmasti 100-kertainen verrattuna minun. Meidän elämämme on mitoitettu minun tuloihini sopiviksi. Jos minulla ei ole varaa maksaa puolia esim. hänen ehdottamasta lomamatkasta, niin jätämme sen kokonaan tekemättä. Varakas työnarkomaanipuolisoni ei siis kustanna euroakaan minun elämästäni, vaikka olemme olleet naimisissa 23 vuotta.