Mitä perinneruokia on saatu Länsi-Suomesta, iyse en tiedä kuin kakon. Kaikki supmalaiset perinneruuat on Itä-Suomesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipäjuusto. 

Hapanjuureen leivottu ruisleipä. 

Lanttulaatikko. 

Silakkalaatikko. 

Leipäjuusto on kai Kainuusta.

Olisiko länkkäreitä imelletyt leivät ja limput, ja imelletyt  joululaatikot kuten yllä?

Rannikolta kalaruuat ja just saaristolaisleipä. Mustamakkara ja veriruuat läntisiä, idän ortodoksit ei syö verta?

 

Leipäjuusto on Pohjanmaalta

Täällä Raumalla Lapskoussia pidetään raumalaisena perinneruokana, mutta oikeasti se on peräisin englantilaisilta merimiehiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen ainoa perinneruoka on pettuleipä

 Kaikki oikea suomalainen  ruokamaailma tulee sieltä, sori.

Klimppisoppa ja lapskoussi ei pelasta nyt Länsi-Suomen mainetta. 😂

Korvapuustit ja lihapullatkin on Ruitsista, ei Länsi-Suomesta.

ihan samalla tavalla Itä-Suomenkin ruoat ovat tulleet kulttuurivaikutteina muualta. Itä-Suomen tapauksessa  enemmän idästä, Länsi-Suomen tapauksessa Ruotsista ja ehkä Virostakin sillä ennen maantieliikenteen kehittymistä kulkeminen meriteitse oli helpompaa kuin maata pitkin.  

Vaikutteet on eri asia kuin se, että koko ruokalaji on imitoitu muualta. Esim karjalanpaisti ja karjalanpiirakat ovat täysin karjalaisia ja suomalaista ruokakulttuuria, eivät sellaisenaan kopioitu venäjältä. Mutta onneksi on tullut sitä kautta vaikutteita venäjältäkin, käytetään paljon samoja aineksia ja säilötään kalaa, vihanneksia, sieniä.. Mitä kaikkea. 😋

Jos nyt vaan googlaisit ne tiedot, ap.

Etelä-Pohjalainen pitopöytä esimerkki:

Sinsal-la, suolakala, naurisleipä, kropsut, kaljavelli, klimppisoppa ja leipäjuusto

Pirkanmaa esim pernaloora, kyrönkäristys ja ohrakakko

Satakunta Euran rinkilät

Keski-Suomi varpupaisti

Hanki Jaakko Kolmosen ruokakirja :)

Enempää en jaksa kirjoittaa 

ITÄ-SUOMALAINEN RUOKAPERINNE

Suomi on alueellisesti suhteellisen suuri maa ja eri alueiden kultuurit ovatkin säilyneet kohtuullisen hyvin ominaan. 

Pääpiirteittäin voisi sanoa että Itä-Suomessa uuniruokien valmistaminen on huomattavasti yleisempää kuin Länsi-Suomessa. Suurin osa Itä-Suomalaisista perinneruuista on uunissa valmistettavia ja raaka-aineina käytetään runsaasti sieniä, viljatuotteita, perunoita ja järvikalaa. Jälkiruuat ovat poikkeuksetta marjapainotteisia leipomuksia. Itä-Suomessa talvet ovat kylmempiä kuin Länsi-Suomessa, joten varsinkin talvisaikaan talon lämmitys hoitui samalla kun ruoka oli uunissa jälkilämmöillä muhimassa. Uunissa pystyi valmistamaan kerralla suuriakin määriä ruokia ja tämä oli suuri apu sen ajan kiireisille talon emännille. Uunissa hauduttamalla myös ruokaan saadaan aivan erityinen maku, jota ei voi verrata mihinkään muuhun.

Itä-Suomessa on ollut myös huomattavasti yleisempää käyttää sianlihaa ruuissa. Tämä selittynee osittain sillä, että jokainen talo on pyrkinyt pitämään ainakin yhden sian, joka on auttanut talon väen ruokkimisessa. Siasta käytettiin kaikki osat ja jopa sian veri käytettiin, esimerkiksi verilettuihin ja veripalttuun. Suolet käytettiin makkaroiden kuoriksi ja sorkista ja luista keitettiin maukas liemi. Teurastuspäivä olikin aina oikea juhlapäivä, sillä silloin tarjolla oli tavallista runsaampi ruokatarjoilu.

Ruokia jotka ovat olleet ja ovat yleisiä Itä-Suomessa ovat mm. kala-ja lanttukukko, karjalanpaisti, erilaiset uuni-ja marjapuurot, ruisleipä, karjalanpiirakat, suolatut järvikalat, kaali-ja sieniruuat sekä uunijuustot, unohtamatta tietenkään laatikkorukia, jotka valmistettiin uunissa hitaasti hauduttamalla. Yksi tälläinen on maukas ja yksinkertainen perunalaatikko, jonka raaka aineina on vain perunaa, suolaa, maustepippuria, lihaa ja siankylkeä. Tämänkaltaisessa ruuassa näkyykin hyvin alueen maantieteellinen sijainti. Lähellä on niin Venäjä, suuret kalaisat järvet kuin metsät joista oli helppoa kerätä täydennystä ruokavalioon, marjojen ja sienien avulla. Venäjän vaikutus näkyy kala ja sieniruokien yleisyydessä. 

Ruokavalio on myös ollut suhteellisen suolainen, koska suolaaminen on Itä-Suomessa ollut yksi yleisimmistä tavoista säilöä lihaa ja kalaa. Toinen suosittu säilömismuoto oli ja on edelleen hapattaminen ja näistä edellämainituista syistä johtuen Itä-Suomalaisessa perinneruuassa on sekä happamia että suolaisia makuja sulassa sovussa. Hapattamalla on valmistettu esimerkiksi sieniä, kasviksia, marjoja ja kalaa, sekä tietenkin hapanleipätaikinaa, josta tehdään ruisleipää. Suolaaminen taas on ollut enemmän lihan ja kalan säilöntätapa. Lihaa on myös jonkinverran savustettu, eli palvattu ja saatu se näin kestämään paremmin.

Kaiken kaikkiaan Itä-Suomalainen ruokakultuuri on kaikessa yksinkertaisuudessaan maukas ja kekseliäs kokonaisuus, jossa on todella vähäisillä raaka-aineilla saatu ruokaan upeita makuvivahteita. Yleistä on että maustamiseen käytettiin vain suolaa ja maustepippuria. Suurin osa ruuista onkin vain näillä mausteilla maustettuja, mutta silti uskomattoman maukkaita. 😋

KIRJOITTANUT HEMRON/ 22 JUL 2016

Vierailija kirjoitti:

Rosolli eli sallatti

Ei sekään. Rosolli tuli Venäjältä, eli idästä sekin. Nimikin tulee Venäjältä; rossól. Tunnetaan myös nimellä shuba salad.

Vierailija kirjoitti:

Etelä-Pohjalainen pitopöytä esimerkki:

Sinsal-la, suolakala, naurisleipä, kropsut, kaljavelli, klimppisoppa ja leipäjuusto

 

Pirkanmaa esim pernaloora, kyrönkäristys ja ohrakakko

Satakunta Euran rinkilät

Keski-Suomi varpupaisti

Hanki Jaakko Kolmosen ruokakirja :)

 

Enempää en jaksa kirjoittaa 

Tässä mentiin jo ympäri Suomea. 😂

Mutta joo, huvitti vaan kun joku täällä väitti joku pöivä, että kaikki suomalaisten ruokaperinteet on kotoisin Länsi-Suomesta. Se nyt on niin suurta pupoua että nyt aattelin ihan kysellä asiasta. Ja eipä täällä ole oikein mitöän ykeisesti suomalaisena arkiruokana tai juhlaruokana mainittua ruokaa mainittu, joka todellakaan täältä Länsi-Suomesta olisi lähtöisin. Ei kukaan mainitse mitään lapskoussia suomalaisena ruokana, se on jäänyt vain Turun seudulle. 

Lantturuokia voidaan pitää alun perin varsinais-suomalaisina. Lanttuhan kehitettiin Suomessa ja oletettavasti juuri Turussa, jossa ensimmäiset kirjalliset maininnat juureksesta löytyvät 1600-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talkkuna

Lukemattomat Ruotsista tulleet jälkiruoat korvapuustista alkaen. 

No ei ne ole Länsi-Suomesta, vaan Ruotsista, eli ei kelpaa vastaukseksi nyt puustit eikä talkkuna.

Lihapullat ja muusikin on varmaan Ruottista? 

Lihapullat ovat alun perin Turkista ja levisivät Ruotsiin 1700-luvulla. Turun seutu oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa. Suomen ruokakulttuuri on sekoitus länttä ja itää.

Mämmi on tiettävästi lähtenyt Varsinais-Suomesta 1200-luvulla. Samantyyppistä on muallakin maailmalla, mutta ne on tehty vehnästä. Rukiista tehty mämmi on varsinais-suomalaista ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Etelä-Pohjalainen pitopöytä esimerkki:

Sinsal-la, suolakala, naurisleipä, kropsut, kaljavelli, klimppisoppa ja leipäjuusto

Pirkanmaa esim pernaloora, kyrönkäristys ja ohrakakko

Satakunta Euran rinkilät

Keski-Suomi varpupaisti

Hanki Jaakko Kolmosen ruokakirja :)

 

Enempää en jaksa kirjoittaa 

Paitsi, että mitkään näistä eivät alkuperältään ole edes suomalaisia. Niillä on vain suomalaiset nimet. Esimerkiksi "Euran" rinkilät tunnettiin Ruotsissa ja Englannissa jo kauan ennen meitä, sinsalla on rosollia, jonka perimä on Venäjällä ja niin edelleen. Tässä ketjussa kysyttiin ruokien alkuperäistä alkuperää. Listaamasi ruoat ovat alueellisia, mutteivat alkuperäisiä.