Miksi elämän pitää olla valmis ennenkuin aletaan tekemään lapsia?
Sitten on ne urat ja isot asuntolainat niskassa, ja niiden takia töihin pitää palata kun lapsi on 9kk. Miksi ei voisi tyytyä vähän pienempiin tuloihin ja vaatimattomaan elintasoon? Ei ne lapset nyt alle kouluikäisinä mitään mahdotonta määrää rahaa kuluta. Kunhan on vaatteet, ruokaa ja kattoo pään päällä, ja ennenkaikkea rauhallista koti-elämää vanhemman kanssa, ehkä jotain kerhojakin. Uraa ehtii tehdä ja talon ostaa sittenkin, kun lapset ovat isompia.
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi kaikki elämän realiteetit muuten kunnossa; hyvä parisuhde, hyvin tienaava mies, tilava asunto ja ikäkin alkaa jo kolmosella. Ainoa este minullakin on tämä pätkätyöelämä. Oma uravalinta ei mennyt ensimmäisellä maaliin ja valmistuin ihan vasta yliopistosta. Luonnollisesti minulla ei ole vielä kokemusta muutamia kuukausia enempää ja jos nyt jäisin kotiin tekemään lapsia, saisi sanoa omalle uralle hyvästit. En halua olla vain kotona ja kotiäiti, joten jotta mieskin voisi olla välillä lasten kanssa kotona, pitäisi minulla olla joku työ johon palata.
Sille on hyvä syy, että miksi riittävän syntyvyyden omaavissa kulttuureissa naisten työssäkäynti ja opiskelu ei ole sallittu. Uraa tekevät naiset eivät lisäänny tarpeeksi, jotta kansakunnan tulevaisuus voitaisiin taata.
Väärin.
Esimerkiksi Japani ja E-Korea ovat samassa liemessä kuin Eurooppa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi kaikki elämän realiteetit muuten kunnossa; hyvä parisuhde, hyvin tienaava mies, tilava asunto ja ikäkin alkaa jo kolmosella. Ainoa este minullakin on tämä pätkätyöelämä. Oma uravalinta ei mennyt ensimmäisellä maaliin ja valmistuin ihan vasta yliopistosta. Luonnollisesti minulla ei ole vielä kokemusta muutamia kuukausia enempää ja jos nyt jäisin kotiin tekemään lapsia, saisi sanoa omalle uralle hyvästit. En halua olla vain kotona ja kotiäiti, joten jotta mieskin voisi olla välillä lasten kanssa kotona, pitäisi minulla olla joku työ johon palata.
Ajatteletko, että jos ei ole työpaikkaa mihin palata, et enää ikinä saa työtä? Mihin se koulutuksesi ja osaamisesi mielestäsi häviää lapsen saamisen jälkeen?
En ajattele, mutta on se paljon vaikeampaa. Ei minulla varsinaisesti ole vielä hurjasti osaamista, on vain tutkinto. Se, että lasten teon jälkeen joskus 35+-vuotiaana kilpailisin samoista entry-level työpaikoista 20+ vuotiaiden koulusta juuri valmistuneiden kanssa, asettaa minut aika pitkälle takaa-ajomatkalle. Nämä ovat elämän realiteetteja, en ole naiivi.
219:
Myös patriarkaattiset yhteiskunnat ovat aina kadonneet. Kaikenlaiset yhteiskunnat katoaa, mutta ei se tarkoita että ihmiskunta katoaa.
Eikä sitäpaitsi koskaan ole ollutkaan mitään nykyfeminismin kaltaista yhteiskuntaa, jossa on ehkäisy olemassa, joten ei nykyaikaa voi verrata entisiin aikoihin millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Missähän tynnyrissä olet viimeiset pari vuosikymmentä elänyt? Ehkä joskus ennen edellistä taantumaa lapsia uskalsi vielä hankkia vaikka työttömänä tai pätkätöiden ja opiskelujen keskellä. Sen jälkeen on opiskelu-ja työpaikat vähentyneet rajusti ja hintataso noussut. Terveyspalvelut karsittu. Ensimmäisen asunnon ostaminen on enää harvojen herkkua.
Ennen sitä kaksi työssäkäyvää sai pidettyä ihan kivan elintason pienemmilläkin tuloilla mutta nyt ei riitä edes kahden keskituloisen rahat kuin peruselämiseen.
No näin juuri. Omat vanhempani olivat molemmat kouluttamattomia tehdastyöläisiä ja silti meillä meni ihan hyvin. Oli oma rivarinpätkä ja jopa vaatimaton mökki. Ei mitään hienoa eikä koskaan mitään luksusta tai matkusteluja, autotkin oli aina käytettyjä, mutta meillä oli silti kaikkea. Tämä oli sitä ihan peruselämää muutama vuosikymmen sitten, mikä oli jokaisen saavutettavissa ilman koulujakaan, kunhan vaan viitti mennä töihin.
Mutta sieltä kun tullaan nykypäivään. Et saa kouluja käymälläkään välttämättä oman alan töitä, tai mitään muitakaan töitä. Lopputuloksena olet korvia myöten opintolainoissa kolmekymppisenä, teet jotain pätkätöitä tai pahimmillaan et saa edes niitäkään. Lopulta päädyt johonkin siivoojaksi (jos saat ylikoulutettuna edes sitäkään työtä) ja siitä palkasta makselet opintolainoja pois vuosikymmeniä, koska palkalla tulee tuskin edes toimeen.
Olen törmännyt kauppojen kassoilla entisiin koulukavereihini jotka kertovat olevansa katkeria siitä, että lähtivät opiskelemaan ja päätyivät kuitenkin kaupan kassalle, Tää tuo mulle vähän lohtua, sillä en itse koskaan opiskellut, vaan menin (pääsin vanhempieni kautta) suoraan tehdastöihin, otin asuntolainan jo parikymppisenä ja minulla on pienestä palkastani huolimatta mennyt ihan hyvin. Pieni palkka ei sinänsä haittaa, kunhan se tulee tasaisen säännöllisesti. Nyt minulla on nelikymppisenä maksettu kerrostalokaksio. Lapsia ei ole, koska kunnollista miestä ei koskaan löytynyt. Ne vastaavat tehdasduunarimiehet olivat aika ailahtelevia ja alkoholiin meneviä ja korkeastikoulutettuihin itelläni ei ollut mitään saumaa.
Oletko valmis ottamaan riskin että ukko vaan häipyy? :D Olet nyt YH, onnea!
Joo ei ikinä...
Vierailija kirjoitti:
219:
Myös patriarkaattiset yhteiskunnat ovat aina kadonneet. Kaikenlaiset yhteiskunnat katoaa, mutta ei se tarkoita että ihmiskunta katoaa.
Eikä sitäpaitsi koskaan ole ollutkaan mitään nykyfeminismin kaltaista yhteiskuntaa, jossa on ehkäisy olemassa, joten ei nykyaikaa voi verrata entisiin aikoihin millään tavalla.
Feministisiä yhteiskuntia ei ole ennen 1900-lukua ollut merkittävänä ilmiönä käytännössä missään. Eikä se ole sattumaa, että asia on näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
219:
Myös patriarkaattiset yhteiskunnat ovat aina kadonneet. Kaikenlaiset yhteiskunnat katoaa, mutta ei se tarkoita että ihmiskunta katoaa.
Eikä sitäpaitsi koskaan ole ollutkaan mitään nykyfeminismin kaltaista yhteiskuntaa, jossa on ehkäisy olemassa, joten ei nykyaikaa voi verrata entisiin aikoihin millään tavalla.
Feministisiä yhteiskuntia ei ole ennen 1900-lukua ollut merkittävänä ilmiönä käytännössä missään. Eikä se ole sattumaa, että asia on näin.
kuole
Vierailija kirjoitti:
Monessa viestissä kerrotaan miten pitää olla taloudellinen turva ennen lasten hankintaa koska muuten ei voi tietää saako näitä elämäänsä lasten teon jälkeen. Mutta ilmeisesti kukaan ei ajattele että se työ ja varallisuus voi yhtä hyvin kadota myös sitten kun lapset on tehty.
Tulevaisuutta ei koskaan voi ennustaa.
Ei tietenkään tulevaisuutta voi koskaan ennustaa, mutta on se nyt saakeli ihan eri asia perustaa perhettä, jos sulla on edes jonkinlainen säännöllinen toimeentulo ja vähän sukanvarressa, kuin pelkästään tuulen huuhtoma perse. Sen toimeentulon ei tarvitse edes olla suuri, kunhan se tulee edes säännöllisesti. Pätkätyöläisillä ja yrittäjillä voi olla isojakin aukkoja ettei tuu mistään mitään, koska systeemi olettaa jokaisen saavan työstä sen verran palkkaa, että siitä voi säästää sukanvarteen.
Koko ikänsä toimeentuloluukulla käynyt sentään tietää aina saavansa sen tietyn summan rahaa ja se on aina varmaa. Sen lisäksi voi sitten päivät pitkät askarrella jotain myytäväksi ja kerätä marjoja jne, mutta työssäkäyvän pitäisi tulla toimeen pelkällä palkallaan, myös työttömyysajan, karenssit jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
219:
Myös patriarkaattiset yhteiskunnat ovat aina kadonneet. Kaikenlaiset yhteiskunnat katoaa, mutta ei se tarkoita että ihmiskunta katoaa.
Eikä sitäpaitsi koskaan ole ollutkaan mitään nykyfeminismin kaltaista yhteiskuntaa, jossa on ehkäisy olemassa, joten ei nykyaikaa voi verrata entisiin aikoihin millään tavalla.
Feministisiä yhteiskuntia ei ole ennen 1900-lukua ollut merkittävänä ilmiönä käytännössä missään. Eikä se ole sattumaa, että asia on näin.
Mutta silti ne on kaikki kadonneet. Mielenkiintoista. Olematon katoaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
219:
Myös patriarkaattiset yhteiskunnat ovat aina kadonneet. Kaikenlaiset yhteiskunnat katoaa, mutta ei se tarkoita että ihmiskunta katoaa.
Eikä sitäpaitsi koskaan ole ollutkaan mitään nykyfeminismin kaltaista yhteiskuntaa, jossa on ehkäisy olemassa, joten ei nykyaikaa voi verrata entisiin aikoihin millään tavalla.
Feministisiä yhteiskuntia ei ole ennen 1900-lukua ollut merkittävänä ilmiönä käytännössä missään. Eikä se ole sattumaa, että asia on näin.
Mutta silti ne on kaikki kadonneet. Mielenkiintoista. Olematon katoaa..
Erilaisissa heimoissa ja pienissä yhteisöissä sitä on kokeiltu. Mutta koska kokeilu ei ole menestynyt, niin aina on palattu matriarkaalisuudesta patriarkaalisuuteen. Feminismin toimimattomuus on niin keskeinen oppi, että se on jopa kirjattu kaikkien maailmanuskontojen pyhiin kirjoituksiin.
Otsikko on paradoksi.
Elämä ei ole koskaan tarpeeksi valmis lasten tekoa varten.
Joka niin luulee havahtuu ja huomaa kompuroivansa.
Christiiina kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Ap:lla hyvä analyysi. Jos on oltu jo muutama vuosi yhdessä, on hyvä taloudellinen tilanne ja molemmat haluavat lapsia, niin miksei sitten vaan voi hankkia edes yhtä? Sitten tuolla Tinderissä on paljon nelikymppisiä vauvakuumeisia miehiä.
Voi kuule, harvalla nuorella aikuisella on mitään noista, aika usein puuttuu vähintään yksi vaatimuksista. Ei kai tuollaisia pareja varmaan hirveästi edes ole, jotka hyvässä tilanteessakin jättävät lapsen hankkimatta vaikka kummatkin sitä haluavat. Muutama vuosi yhdessä ei aina tarkoita edes sitä, että vielä asutaan yhdessä. En tiedä kuinka monella alle kolmekymppisellä on hyvä taloudellinen tilanne JA hyvä parisude missä kumpikin haluaa lapsia. Lisäksi se taloudellinen tilanne ja parisuhde ei tarkoita, että lapsia silti voi hankkia huoletta. Elämässä on muitakin asioita, mitkä vaikuttavat perheen perustamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä nyt yhtäkkiä alkoi oletuksena olla, että molemmat pariskunnasta ovat työttömiä opiskelijoita tai sossupummeja? Ihan hyvin pystyy elämään yhden keskituloisen palkalla, jos niin haluaa. Mutta se vaatii valintoja. Ei voi asua Helsingin halutuimmalla asuinalueella, mutta se ei tarkoita että toinen vaihtoehto olisi se narkkilähiö. Kyse oli siitä, että ostetaan se uudehko omakotitalo sieltä parhaalta alueelta, kun ensin ollaan saatu se vakipaikka. Sitten vasta lapsia, eikä ole varaa olla kotona edes sitä vuotta, kun elintaso on säädetty sellaiseksi että on pakko molempien tehdä täyttä päivää. Ap
Mitä ihmettä? Voitko ap selventää mikä on keskituloinen sinun mielestäsi? Yhden keskituloisen palkalla alkaa olla jo vaikea saada yhtä ihmistä elämään mukavasti jossain siinä Helsingin arvoalueen ja narkkilähiön välimaastossa. Aika paljon saa tehdä valintoja ja luopua asioista, jos haluaa yhden keskituloisen palkalla elättää kaksi aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan tuet on niin surkeat, että niistä tulee vain itku ja niitäkin on nyt pienennetty myös lapsiperheiltä ja tullaan pienentämään vielä lisää.
Ne tuet ovat Suomessa maailman parhaat. Missään muualla ei saa yhtä paljon tukia ja etuuksia jos on lapsiperhe.
Miksi sinä v ä h ä -ä l y i n e n p e r ä r ö ö r i tulet sönkäämään tänne tuollaista s o n t a a, joka ei ole enää aikoihin pitänyt paikkaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi kaikki elämän realiteetit muuten kunnossa; hyvä parisuhde, hyvin tienaava mies, tilava asunto ja ikäkin alkaa jo kolmosella. Ainoa este minullakin on tämä pätkätyöelämä. Oma uravalinta ei mennyt ensimmäisellä maaliin ja valmistuin ihan vasta yliopistosta. Luonnollisesti minulla ei ole vielä kokemusta muutamia kuukausia enempää ja jos nyt jäisin kotiin tekemään lapsia, saisi sanoa omalle uralle hyvästit. En halua olla vain kotona ja kotiäiti, joten jotta mieskin voisi olla välillä lasten kanssa kotona, pitäisi minulla olla joku työ johon palata.
Sille on hyvä syy, että miksi riittävän syntyvyyden omaavissa kulttuureissa naisten työssäkäynti ja opiskelu ei ole sallittu. Uraa tekevät naiset eivät lisäänny tarpeeksi, jotta kansakunnan tulevaisuus voitaisiin taata.
Jos ihan rehellisesti sanotaan, niin tällä hetkellä kun maailmaa katsoo, niin ne riittävän syntyvyyden omasta takaa omaavat kulttuurit ovat ihan s a a s t a i s t a p a s k a a.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi kaikki elämän realiteetit muuten kunnossa; hyvä parisuhde, hyvin tienaava mies, tilava asunto ja ikäkin alkaa jo kolmosella. Ainoa este minullakin on tämä pätkätyöelämä. Oma uravalinta ei mennyt ensimmäisellä maaliin ja valmistuin ihan vasta yliopistosta. Luonnollisesti minulla ei ole vielä kokemusta muutamia kuukausia enempää ja jos nyt jäisin kotiin tekemään lapsia, saisi sanoa omalle uralle hyvästit. En halua olla vain kotona ja kotiäiti, joten jotta mieskin voisi olla välillä lasten kanssa kotona, pitäisi minulla olla joku työ johon palata.
Et saisi. Työelämää on jäljellä 30-40 vuotta. Itse hankin lapset ennen vakityötä kuten teki moni kaverinikin. Osa oli vielä opiskelijoita, itse olin juuri valmistunut. Kaikki ollaan työllistytty hyvin perhevapaiden jälkeen.
Ja vuosikymmen oli mikä? Horisevat muinaismuistot eivät oikein relevanssia omaa tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on huonoa, jos lapsia ei haluta tehdä epävakaisiin olosuhteisiin? Sehän on pelkästään fiksua, vastuuntuntoista ja lapsen etua ajattelevaa, että arvioidaan kriittisesti milloin se lisääntyminen on järkevää.
Lapsia syntyy liian vähän, että kansakunta voisi jatkaa olemassaoloaan. Kyse on ihan perustavaa laatua olevasta ongelmasta. Jos perheellistymisen kynnys on korkea, ei ole enää mitään tulevia sukupolvia. Ne vähät syntyvät lapset saavat kohtuuttoman eläkkeenmaksu- ja hoivataakan.
No meillähän on se sama tilanne tällä hetkellä. Jos me siitä selvitään, eiköhän ne tulevaisuuden nuoretkin selviä? Heillä tulee sentään olemaan robotteja apuna, toisin kuin tämän hetken hoitajilla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin hyvin voinut tulla äidiksi jo opiskeluaikoinani. Lapset eivät pieninä paljoa kuluta, päivähoito on opiskelijoille käytännössä ilmaista, eikä hoitopäivätkään ole niin pitkiä kuin täysipäiväisessä työssä olevilla. Poikaystäväkin oli, mutta siihen suhteeseen ei olisi lapsia voinut ajatella. Eli puuttui se tärkein: hyvä ihmissuhde. Joillakin onnekkailla semmoinen on, ja mä kyllä kannustaisin opiskelijavanhemmuuteen. Jos odottaa ikuisesti sitä sopivaa hetkeä, sitä ei tule ehkä ikinä. Tai sitten lapsia ei vain kuulukaan, vaikka kaikki olisi valmiina.
Niin, mutta kyllä pitää varata 500 € kuussa lapseen. Rattaat auto, sit haet vielä töitä.
Kyllä se vaan niin on, että työpaikat, autot, asunnot, VAKAA toimeentulo, sijoitukset, tukiverkostot tms, vakuutukset, säästö ja rahatilanne pitää olla kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin hyvin voinut tulla äidiksi jo opiskeluaikoinani. Lapset eivät pieninä paljoa kuluta, päivähoito on opiskelijoille käytännössä ilmaista, eikä hoitopäivätkään ole niin pitkiä kuin täysipäiväisessä työssä olevilla. Poikaystäväkin oli, mutta siihen suhteeseen ei olisi lapsia voinut ajatella. Eli puuttui se tärkein: hyvä ihmissuhde. Joillakin onnekkailla semmoinen on, ja mä kyllä kannustaisin opiskelijavanhemmuuteen. Jos odottaa ikuisesti sitä sopivaa hetkeä, sitä ei tule ehkä ikinä. Tai sitten lapsia ei vain kuulukaan, vaikka kaikki olisi valmiina.
Niin, mutta kyllä pitää varata 500 € kuussa lapseen. Rattaat auto, sit haet vielä töitä.
Kyllä se vaan niin on, että työpaikat, autot, asunnot, VAKAA toimeentulo, sijoitukset, tukiverkostot tms, vakuutukset, säästö ja rahatilanne pitää olla kunnossa.
Siis autoja pitää olla monta, sijoituksia, jotkut 1000 euron rattaat, pysyvä työsuhde ja näin pois päin. Moni täyttää nämä vaatimukset vasta nelikymppisenä ja moni ei koskaan, joten ei ihme, että lapsia ei synny.
Kohta voidaan helposti irtisanoa ja asuntovelkaisena menettää omistusasunnon. Asuu vuokralla ja maksaa ulosottovelkaa asunnosta mitä ei enää ole.