Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS: Miten voisi välttyä muistisairauksilta (maksumuuri) - voiko joku avata juttua?

Vierailija
17.09.2024 |

Onko siellä esim. joku lista keinoista?

 

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010655341.html

 

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samat vanhat: elä terveellisesti ja treenaa aivojasi.

Hieno otsikko mutta artikkeli oli tyhjää täynnä.

Vierailija
2/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole lukenut juttua, mutta aihetta olen seurannut tieteen piirissä.  Monipuolinen ja aivoja haastava liikunta (eli ei aina sitä samaa lenkkiä samaan aikaan ja samalla vauhdilla, vaan välillä voi mennäkin uudelle reitille, kiertää reitin vastapäivään tai vaikka kävellä osan matkaa takaperin, tai epätasaisessa maastossa lenkkeielemine). monipuolinen ravinto, vältä kovia rasvoja. Sosiaalisuus. Mutta ei mikä tahansa sosiaalisuus, vaan sellainen, jossa haastaa itseään omalle epämukavuusalueelle ja uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Muistia rasittava toiminta. Vaikka sanaristikoita, numeroristikoita. Uusien asioiden opettelu. Terveydestä huolehtiminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muista.

Vierailija
4/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole mitään taikakeinoa olemassa millä etenevältä ja vahvasti perinnölliseltä sairaudelta voisi välttyä. Se tulee jos on tullakseen.

Vierailija
5/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samat vanhat: elä terveellisesti ja treenaa aivojasi.

Hieno otsikko mutta artikkeli oli tyhjää täynnä.

On varmasti tyhjää täynnä sellaiselle joka ei ole kykenevä elämään terveelisesti ja treenaamaan aivojaan. Ihmiset odottaa aina jotain ihmeitä tekevää pilleria tai ruisketta, joka hoitaa kaiken ja itse ei tarvitse tehdä mitään.

Vierailija
6/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koronaa ei taaskaan mainittu. Sen verran on näyttöä sen haittavaikutuksista aivoille ettei voi odottaa että sairastat sen joka vuosi eikä tunnu missään vanhana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jutussa sanottiin ainakin, että vahvat sosiaaliset suhteet ovat hyvin tärkeä tekijä. Ja sitten ldl-kolesteroli on noussut tutkimuksissa yhä uudestaan esiin. Mitä enemmän sitä on, sen huonompi. Olet yhtä vanha kuin valtimosi ovat eli kolesteroli täytyy pitää alhaalla. Ja sitte se sama mitä nyt koko ajan toitotetaan eli paljon kasviksia sekä pähkinöitä ja vähän vain punaista lihaa.

Vierailija
8/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat vanhat: elä terveellisesti ja treenaa aivojasi.

Hieno otsikko mutta artikkeli oli tyhjää täynnä.

On varmasti tyhjää täynnä sellaiselle joka ei ole kykenevä elämään terveelisesti ja treenaamaan aivojaan. Ihmiset odottaa aina jotain ihmeitä tekevää pilleria tai ruisketta, joka hoitaa kaiken ja itse ei tarvitse tehdä mitään.

Kun olet niin fiksu olevinasi, niin kerropa mitä uutta siinä artikkelissa oli. Mielestäni ei mitään mitä en tiennyt jo aikaisemmin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä käytä alkoholia, tupakkaa äläkä muita päihteitä, nuku riittävästi, syö terveellisesti, harrasta runsaasti liikuntaa, vältä stressiä, huolehdi sosiaalisista suhteista, opiskele, opettele uutta ja treenaa aivojasi läpi elämän, elä itsellesi merkityksellistä elämää.

Vierailija
10/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sitä ole mitään ihme keinoja. Joka asiaan pätee sama, eli syö terveellisesti, liiku ja vältä kaikkea mahdollista. Mielummin pysy 24/7  kotona ja rukoile, että mitään ei satu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään taikakeinoa olemassa millä etenevältä ja vahvasti perinnölliseltä sairaudelta voisi välttyä. Se tulee jos on tullakseen.

Vahvasti perinnöllisiltä? Suurin osa muistisairauksista on täysin elämäntavoista kiinni. 

Toisekseen, lienet epigenetiikasta kuullut? Ympäristö määrittää, mitkä geenit on aktiivisena ja mitkä sammuu. Ympäristö merkityksessä se kemikaalikimara, missä solulle koko ajan lilluvat. Ja arvaa, kuka on ainoa joka siihen voi vaikuttaa? Sinä itse. 

Ei nykyaikana voi enää paeta geeniensä taakse vaan on ymmärrettävä, että valta ja vastuu on itsellä.

Sori siitä. Pelottavaahan se on, jos on aina tottunt keksimään tekosyitä. 

Vierailija
12/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaan, että ei kannata hankkia tyypin 2 diabetestä. Sokeriaineenvaihdunta aivoissa on merkittävässä asemassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

En myöskään lue maksumuurien takana olevoa juttuja. Tuo muistisairauksiin liittyvä juttu on luultavssti toistellut niitä jo tiedettyjä asioita eli liikunta, terveellinen monipuolinen ravinto, joka sisältää mm monipuolisesti kalaa, kasviksia, marjoja ja vain vähän punaista lihaa. Aivoja sopivasti haastavat tehtävät esim sudokut. Stressin välttäminen ja riittävä palauttava uni. Hyvät ihmissuhteet, sosiaalinen elämä. Päihteetön elämä ja hyvät geenit. Tässäpä ne.

Vierailija
14/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kammottavalla tavalla tehty pitkitetty juttu. 

Onko muka ammattitoimittaja tehnyt!? Täynnä fakta- ja käännösvirheitä..ilmeisesti kääntäjällä suomentanut tutkijan meilin.

juttu:

miten ihminen varttuu supervanhukseksi? Tähän tutkijoilla ei ole selviä vastauksia.

Yksi mahdollinen selitys on se, että supervanhuksilla on alun perin keskimääräistä suuremmat aivot. Heidän aivonsa myös menettävät hitaammin aivoainetta.

Selitys voi olla sekin, että he kestävät vanhenemisen aivoja rappeuttavia tekijöitä paremmin kuin ihmiset keskimäärin.

Niin sanottua tiedollista reserviä kertyy ihmisille elämän aikana esimerkiksi opiskelemalla ja haastamalla aivoja muutenkin. Syntymässä saatuja aivoja voi siis tavallaan vahvistaa.

Supervanhukset menestyivät Lancetin tutkimuksessa paremmin älykkyystesteissäkuin vertailussa olleet samanikäiset. Toisaalta pelkkä opintovuosien määrä ei selitä Rogalskin mukaan supervanhusten aivojen kykyjä, hän totesi pari vuotta sitten Yhdysvaltain psykologien liiton podcastissa.

Geenit eivät selitä kaikkea

ENTÄ geenit? Mainituissa tutkimuksissa oli lähinnä viittauksia siihen, miten perimä voisi selittää supervanhuksia.

Asiaa voi katsoa toisinkin päin: miten geenit rappeuttavat aivoja. Perimä selittää ehkä neljänneksen ikääntymisen haitoista, pohtii professori emeritus Timo Strandberg, joka on perehtynyt muistisairauksiin.

Vaikuttavien geenien koko kirjoa ei tunneta, mutta tunnettu geenimuunnos Apoe4 liittyy moniin myöhemmällä iällä ilmaantuvien sairauksien riskiin, kuten Alzheimerin tautiin.

Lancetin tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että juuri tämän geenin esiintyvyydessä ei ollut eroja supervanhusten ja vertailuryhmän välillä. Eikä supervanhuksilla ollut veressään myöskään eroa merkkiaineissa, jotka liittyvät aivojen rappeutumiseen.

Elintavoille on tehtävissä paljon

SUPERVANHUKSIA on Rogalskin mukaan ehkä joka kymmenes varttuneeseen ikään ehtineistä. He lienevät erikoisia tapauksia onnistuneesti vanhentuneiden joukossa.

Käsite onnistuneesta vanhenemisesta on tutumpi Suomessa, ja tarkoittaa vähän eri asiaa. Strandberg alkaa pohtia supervanhuuden ajatusta:

Jotta voi onnistua vanhenemisessa, pitää ensinnäkin elää mahdollisimman pitkään, Strandberg aluksi muistuttaa.

Se näkyy onnistuvan entistä useammalta. Suomessa satavuotiaita on tällä hetkellä jo yli tuhat, kun vielä 1960-luvun lopussa heitä oli alle kaksikymmentä kerrallaan elossa.

Supervanhuuden valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa. Geeneille tai sattumalle ihminen ei voi mitään, mutta elintavoille ja riskien hoidolle on tehtävissä paljon, Strandberg sanoo.

Tuore Lancetin komission raportti kesältä kertoo, että muistisairauksista voi ehkäistä yli puolet, kun liikkuu, syö terveellisesti, käyttää aivojaan ja hoitaa näkönsä ja kuulonsa parhaansa mukaan.

Elämää lyhentää etenkin huonon LDL-kolesterolin suuri pitoisuus veressä, Strandberg sanoo. Vanhenemiseen liittyvistä riskeistä se nousee yksittäisistä tekijöistä aina esille.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet yhtä vanha kuin valtimosi, Strandberg tiivistää.

Toinen esille nouseva riskitekijä on korkea verenpaine ja kolmas korkea verensokeri. Huonoa kolesterolia, verenpainetta ja korkeaa verensokeria voi hoitaa paitsi lääkkeillä myös elintavoilla.

HYVÄT elintavat voivat liittyä supervanhuksiin, mutta eivät yksiselitteisesti. Ovatko ne syy vai seuraus, sitä ei voi varmasti vielä sanoa. Eräässä tutkimuksessa ei ole havaittu ratkaisevaa eroa edes alkoholin käytössä tai tupakoinnissa.

Rogalskin mukaan tiedetään, että aivot hyötyvät suuresti kuntoilusta. Moni supervanhus hänen tietonsa mukaan kuntoilee, mutta eivät kaikki. Supervanhukseksi voi toki päätyä myös rollaattorin tukemana tai pyörätuolissa.

Supervanhukset ovat muutoinkin aktiivisia arjessaan. Jotkut palaavat eläkkeeltä töihin omalle tai peräti uudelle uralle.

Supervanhuksia ei kalva masennus.

Vierailija
16/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo on lista. Pese kädet, pyyhi nenäs ja pari muuta taikatemppua

Vierailija
17/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään taikakeinoa olemassa millä etenevältä ja vahvasti perinnölliseltä sairaudelta voisi välttyä. Se tulee jos on tullakseen.

Vahvasti perinnöllisiltä? Suurin osa muistisairauksista on täysin elämäntavoista kiinni. 

Toisekseen, lienet epigenetiikasta kuullut? Ympäristö määrittää, mitkä geenit on aktiivisena ja mitkä sammuu. Ympäristö merkityksessä se kemikaalikimara, missä solulle koko ajan lilluvat. Ja arvaa, kuka on ainoa joka siihen voi vaikuttaa? Sinä itse. 

Ei nykyaikana voi enää paeta geeniensä taakse vaan on ymmärrettävä, että valta ja vastuu on itsellä.

Sori siitä. Pelottavaahan se on, jos on aina tottunt keksimään tekosyitä. 

Itse adiassa tiede on viimeisen vuosikymmenen mennyt juuri päinvastaiseen suuntaan ja korostaa genetiikkaa yli kulttuurin, kasvatuksen ja elintapojen. Tiede sanoo, että voimme vaikuttaa monien tautien puhkeamisen ajankohtaan aika paljon, ja joidenkin tautien puhkeamisen todennäköisyyteen jonkun verran, mutta kokonaan emme pysty estämään mitään.

Vierailija
18/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiempia lehtiartikkeleita on paljon tuosta. Samoin internetmateriaalia. Ehkä tuo yksi maksumuuri ei haittaa enää.

Vierailija
19/19 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistelen myös että olisi hyvä jos ei kaatuile ja täräytä päätä muutenkaan. Lapsi kestää vähän enemmän kuin jäykkä aikuinen, mutta lapsi saa usein kädet eteen maahan. Nyrkkeily tuskin tekee hyvää tai joku raju laji. Osalla voi olla ollut joku aivojen kohtaus, se ei ole dementia, mutta voi vaikuttaa vanhana muuten - osalla paranee. Ja onko se dementia joillakin vai perinnöllinen Alz. Miten toksiset aineet, pitääkö detoksifioida kehoa. Hammaslääkäriin on hyvä jossain vaiheessa yritellä vaikka pesukin hyväksi. Ja ravintoaineita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan yhdeksän