Voiko tietokirja olla kaunokirjallisuutta myös?

Vaikea jaotell

Up

Periaatteessa voi olla. Mutta kirjaa voi olla vaikea myydä, jos ostava yleisö ei ymmärrä mikä kirjan genre on. Kirjastoissa luokitus on lähinnä käytännön kysymys. Kirjalla pitää olla sellainen luokka, josta sen helpoiten löytää.

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

Tietokirja on tietokirja. Tieto myös vanhenee. Mutta jos kirja on kirjoitettu tarpeeksi hyvin, sitä luetaan tiedon vanhenemisesta huolimatta.

Sitten on tietenkin lajeja, jotka alunperinkin ovat sanataiteen ja faktan rajalla, kuten esseet ja muistelmat.

Mun mielestä ei. Faktoja ei voi kaunistella.

Mut sitte tietokirjallisuudessa on erilaisia tyylejä. Mun mielestä vähän epäselvä eräin osin on esim. noin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ja sisällissodan satavuotis... muistelussa syntyi muutama kirja, joiden tekijäkaartissa mukana T. Keskisarja. Ja tämän Keskisarjan tekstit... faktaa tietysti, mutta erikoisella tavalla esitettyä. 

Elämäkertakirjallisuutta voi mun mielestä pitää (ehkä se sellaiseksi oikeasti luetaankin) tietokirjallisuutena. Vaikka historiaa niissä esitetäänkin jonkin henkilön tarinana.

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

"elämänkerta" - on oma luokkansa kirjastoissa. Kyllähän ne on dramatisoituja, enemmän tai vähemmän.

Tietokirja on tietokirja. Kaunokirjallisuus voi perustua myös tositapahtumiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei. Faktoja ei voi kaunistella.

Mut sitte tietokirjallisuudessa on erilaisia tyylejä. Mun mielestä vähän epäselvä eräin osin on esim. noin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ja sisällissodan satavuotis... muistelussa syntyi muutama kirja, joiden tekijäkaartissa mukana T. Keskisarja. Ja tämän Keskisarjan tekstit... faktaa tietysti, mutta erikoisella tavalla esitettyä. 

Elämäkertakirjallisuutta voi mun mielestä pitää (ehkä se sellaiseksi oikeasti luetaankin) tietokirjallisuutena. Vaikka historiaa niissä esitetäänkin jonkin henkilön tarinana.

 

Kyllä faktoja esitetään _aina_ jollakin sävyllä. Yksi niistä on kaunistellen.

Luen parhaillaan Kaari Utrion Eurooppalaisen perheen historia. Siinä yhdistyvät hyvin historian faktat ja viihteellisyys. Tosin sitä ei voi täysin viihteeksi kutsua, ei kevyttä luettavaa. Suosittelen kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

No käsittääkseni kaunokirjallisuuden alla pitäisi olla useampia alaluokkia. En muuten edes muista niitä kaikkia mahdollisia luokkia ja voihan se olla että muutoksia on tullut vuosien varrella. Pitäisi katsoa ihan kirjastojen sivuilta näitäkin asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

"elämänkerta" - on oma luokkansa kirjastoissa. Kyllähän ne on dramatisoituja, enemmän tai vähemmän.

En puhu varsinaisista elämäkerroista. Vaikkapa Auschwitzin tatuoija ja muut saman tyyppiset kirjat.

Vierailija kirjoitti:

Tietokirja on tietokirja. Tieto myös vanhenee. Mutta jos kirja on kirjoitettu tarpeeksi hyvin, sitä luetaan tiedon vanhenemisesta huolimatta.

Sitten on tietenkin lajeja, jotka alunperinkin ovat sanataiteen ja faktan rajalla, kuten esseet ja muistelmat.

Kaikki tieto ei vanhene ja tietokirjallisuutta on myös erilaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

"elämänkerta" - on oma luokkansa kirjastoissa. Kyllähän ne on dramatisoituja, enemmän tai vähemmän.

Mielestäni elämänkerrat ja muistelmat eivät ole ainakaan varsinaisesti tietokirjoja.

Tietokirjallisuus on eri asia kuin tietokirja.

Voi olla, mutta harvinaista. Molemmilla on funktionsa, mutta jotkut osaavat yhdistää. M50

Minulla on mm. yksi C# koodausopas, joka on kirjoitettu novellimuotoisena ja se kertoo tarinan kyseisestä esimerkkiprojektista päähenkilöiden näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei. Faktoja ei voi kaunistella.

Mut sitte tietokirjallisuudessa on erilaisia tyylejä. Mun mielestä vähän epäselvä eräin osin on esim. noin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ja sisällissodan satavuotis... muistelussa syntyi muutama kirja, joiden tekijäkaartissa mukana T. Keskisarja. Ja tämän Keskisarjan tekstit... faktaa tietysti, mutta erikoisella tavalla esitettyä. 

Elämäkertakirjallisuutta voi mun mielestä pitää (ehkä se sellaiseksi oikeasti luetaankin) tietokirjallisuutena. Vaikka historiaa niissä esitetäänkin jonkin henkilön tarinana.

 

Kyllä faktoja esitetään _aina_ jollakin sävyllä. Yksi niistä on kaunistellen.

Just just! Niitä faktoja voi tarkastella eri näkökulmista.

Mutta joku romaani joka on sijoitettu autenttiseen historialliseen aikaan ja tapahtumapiiriin, se ei ole tietokirjallisuutta, vaan kaunokirjallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

"elämänkerta" - on oma luokkansa kirjastoissa. Kyllähän ne on dramatisoituja, enemmän tai vähemmän.

Mielestäni elämänkerrat ja muistelmat eivät ole ainakaan varsinaisesti tietokirjoja.

Elämäkerrat voivat olla tietokirjoja, elleivät ole *legenda jo eläessään*-tyyppisiä kritiikittömiä ylistyslauluja vaan oikean tutkijan tekemää kriittistä tutkimusta kohteestaan. Muistelmat ovat vähän sitä sun tätä eli muistelijan näkemystä omasta elämästään. Yleensä siihen pitää laittaa joku kohutäky, toisaalta niin laitetaan usein tietokirjoihinkin. Joku viisas on sanonut, että muistelmat ovat romaanikirjallisuuden epäuskottavin muoto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites noi tositapahtumiin perustuvat romaanit? Tarkoitan sellaisia, joita ei ole dramatisoitu tai tarinaa muunneltu, vaan on kerrottu kaunokirjallisessa muodossa esim. jonkun ihmisen tarina. Näitähän on paljon, itsekin olen kuunnellut monta äänikirjaa.

"elämänkerta" - on oma luokkansa kirjastoissa. Kyllähän ne on dramatisoituja, enemmän tai vähemmän.

Mielestäni elämänkerrat ja muistelmat eivät ole ainakaan varsinaisesti tietokirjoja.

Ai miten niin muistelmat eivät mene tietokirjallisuuden saralle. Jos esim. joku iso poliitikko muistelee poliittikon uraansa ja siihen sisältyviä tapahtumia, niin kyllä se nyt melko suuresti on tietokirjallisuutta.