Lue keskustelun säännöt.
Kaheksakytluvun järjettömät koriste-esineet
15.09.2024 |
Muistellaanpas näitä!
Oli jotain hemmetin suolapatsaita, jotka kai esittivät useimmiten lintua. Oliko niiden tarkoitus vaihtaa väriä lämpötilan mukaan tms?
Läpinäkyvästä oranssista muovista tehdyt kauris-äiti kaksine vasoineen, joihin oli kiinnitettynä kultaisilla ketjuilla. Silmät oli maalattu miten sattuu, ja esineiden saumat muovissa olivat paikoin hyvinkin terävät.
Kommentit (133)
Oi, se bambi oli ihana. Mutta mä olinkin n. 4-5-vuotias, kun sain sen. Siltä meni jalka poikki ja vasa katosi leikissä. Olen aina kuvitellut, että se onkin lelu.
Suolapatsaat oli vähän myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin Giovanni Bragolin on maalannut tauluja, joissa on itkevä lapsi.
Hahaa, minulla oli ne muoviset bambit. Oli joitain muitakin samanlaisia "eläinperheitä", niitä sai markkinoilta. Mutta bambit olivat hienoimmat.
Sellaisia istuvia korkeita, kapeita posliinikissoja oli, joilla oli luonnottoman pitkä kaula ja silmät kiinni.
Lasista puhellettuja painavia kaloja myös muistan olleen ainakin kaupan hyllyssä.
Kohta ne ovat kysyttyjä keräilyesineitä, kun niiden keskellä lapsuutensa viettäneet tulevat siihen ikään, että haluavat välittää muistonsa lapsenlapsille. Ja kun tarpeeksi moni on ne jo hävittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta on-julisteiden lisäksi oli paljon sellaisia tyttö/poika piirroshahmoja, joilla oli suhteettoman iso pää ja sellaiset ryysyläisen vaatteet? Pojilla polvihousut ja lippis, tytöillä joku myssy ja essumekko. Mitähän ne oli, en osaa googlettaakaan.
Tiedän tasan mitä tarkoitat mutta en myöskään tiedä millä nimellä kyseisiä hahmoja kutsutaan. Juuri kesällä ostin kirpparilta parilla eurolla yhden sellaisen kuvan, niille tyypillistä on että paperi on paksua ja kuva on kapea ja korkea.
Sarah Key -hahmot? Mullakin oli jotain niitä kuvia lapsena.
Googlettelin ja löytämieni kuvien perusteella eivät ole Sarah Keyn hahmoja, jotka vaikuttavat paljon hempeämmiltä.
Tony Crosse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta ne ovat kysyttyjä keräilyesineitä, kun niiden keskellä lapsuutensa viettäneet tulevat siihen ikään, että haluavat välittää muistonsa lapsenlapsille. Ja kun tarpeeksi moni on ne jo hävittänyt.
Tämä oli ilmeisesti pelletrendinkin takana. Ne ovat olleet kauan sitten suosittu hahmo ja kasarilla tuli revival
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta on-julisteiden lisäksi oli paljon sellaisia tyttö/poika piirroshahmoja, joilla oli suhteettoman iso pää ja sellaiset ryysyläisen vaatteet? Pojilla polvihousut ja lippis, tytöillä joku myssy ja essumekko. Mitähän ne oli, en osaa googlettaakaan.
Tiedän tasan mitä tarkoitat mutta en myöskään tiedä millä nimellä kyseisiä hahmoja kutsutaan. Juuri kesällä ostin kirpparilta parilla eurolla yhden sellaisen kuvan, niille tyypillistä on että paperi on paksua ja kuva on kapea ja korkea.
Sarah Key -hahmot? Mullakin oli jotain niitä kuvia lapsena.
Googlettelin ja löytämieni kuvien perusteella eivät ole Sarah Keyn hahmoja, jotka vai
Ei ole Tony Crossen tuotantoa. Liian pastellisävyisiä kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Margaret Keane maalasi jotain isosilmäisiä lapsia
Vierailija kirjoitti:
Jotkut valmistivat sienikoristeita suolajauhomassasta. Vai mitä lie ne olivat. Perunaleimasimet.
Ei kai kellään koristeena ollut mitään perunaleimasinta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta on-julisteiden lisäksi oli paljon sellaisia tyttö/poika piirroshahmoja, joilla oli suhteettoman iso pää ja sellaiset ryysyläisen vaatteet? Pojilla polvihousut ja lippis, tytöillä joku myssy ja essumekko. Mitähän ne oli, en osaa googlettaakaan.
Taidan tietää nuo ryysyläistaulut, oliko niillä kyyneleet poskilla? Meillä ei onneksi ollut mutta monessa paikassa näin. Myöhemmin luin jostain että olivat olemassa olleita orpolapsia jotka taiteilija oli ikuistanut orpokodin tulipalon jälkeen. En tiedä pitääkö paikkansa.
Miksi kukaan haluaisi tuollaisia seinälleen?
nuo pellet vielä ymmärrän, kun ajattelen kasaria tulee mieleen pellet ja pellevärit jostain syystä. Ja teatterinaamiot
Aika vastaava taulu tunnelmaltaan on esim. Schjerfbeckin Toipilas.
Giovanni Bragolinin wikissä arvellaan että orpokodin palo on urbaalia legendaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isot, siis tyyliin koiran kokooset posliinieläimet, joita myytiin ainakin Kuponkiuutisissa. Ainakin pantterin ja leopardin muistan.
Helmistä tehdyt ovet. Siis oviaukon kohdalla puisista helmistä tehty oviverhoasia.
Kolmessa osassa oleva San Francison sillat -taulu (joku halpisprintti), myöskin Kuponkiuutisista.
Isot, lasiset (ja muunkin kokoiset) tuhkikset olkkareissa.
Koriste-esinetuliaiset: eri maiden nuket, maatuskat ym.
Kuivakukkakimppu. Käsin maalattuja posliiniesineitä a là joku sukulaistäti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koriste/sisuste; puiset säleistä tai pompuloista kootut verhot esim. keittiön ovessa
Laavalamppu on keksitty jo 60-luvulla ja tuli kai laajemmin 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Koriste/sisuste; puiset säleistä tai pompuloista kootut verhot esim. keittiön ovessa
Vittunämä oli ärsyttäviä. Kuten myös ne mahd. myöhemmin tulleet muoviliuskajutut, olisiko beige mustat olleet ne liuskat ja jonkinlaisena hyttysesteenä tuo kai toimi myös.
Ikkunoiden väliin laitettiin pieniä koriste ja posliiniesineitä kuten yves rocherilta saatuja kilpikonnia ja kaneja. Valkoisia, punertavilla maalauksilla. Oliko muilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosiluku - kalenteri keittiöpyyhkeet.
Ikivanha juttu. Mulla itselläni on niitä useampi 70-luvulta.
Mä sain nuorena rouvana - 8O luvulla pari lahjaksi.
Olohuoneen temppeli oli kirjahylly. Kirjahyllyn keskellä oli palvottu helvetin iso ja painava laajakuva tv. Hyllyssä oli myös sukulaisten rippi ja yo sekä hää kuvat. Saattoi olla muutama pullo ja lasi. Vähemmän kirjoja. Lisäksi oli lasikaapissa stereot. Sen lasikaapin oven sulkeutumisen magneettia vasten muistaa yhä.
Arcoroc olivat nuo astiat.