Huomenna taas kysellään miten meni viikonloppu? Että ärsyttää.

Taas huomaa miten on suomalaiselle small talk vaikeaa.

Eipä meillä kysele kuin esmies satunnaisesti. Hänelle vastailen jotain ympäripyöreitä kliseitä.

Eli mä vaan lojuin. Chillasin. Sitten hän vastaa, että olipa fiksua. Näinpä.

Eikä ärsytä yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan palstalla välitetään kun ei ole ystäviä. 

Joo no tolla asenteella ei varmasti

Mitä tekemistä ystävillä ja työkavereilla asian kanssa on? Ihan eri asia. Kyllä sille työkaverillekin kertoo viikonloppu/lomajuttunsa, jos haluaa. Ei niitä tarvitse erikseen kysyä.

Tuollaisella asenteella ei niitä uusia ystävyyssuhteita luoda

 

Täällä sivusta mutta minä en haluakaan ystävyyssuhteita. Todella kuormittavaa ja raskasta. Nautin omasta seurastani ja viihdyn parhaiten yksin.

Meillä yks moottoriturpa ei kysele mitään mutta jaarittelee vartin omasta viikonlopustaan. Sitten loukkaantuu jos joku poistuu pöydästä 

Perjantaina lojuin aamupäivän kotona. Lounaan jälkeen opiskelin teoriaa, tein kielijumpan, venyttelin pitkän kaavan mukaan ja lauloin tunnin. Täytin pyykki- ja tiskikoneet ja tein salaattia, ennen päivällistä lauloin toisen tunnin. Illalla olin ohjaamassa taas teatteriryhmää ja voi elämä kun meillä oli hauskaa! Sen jälkeen hain naapurin koiran parin tunnin itakävelylle, se vähän venähti.. Vein koiran takaisin kotiinsa, pesin tassut, annoin purutikun ja laitoin raikasta vettä kuppiin. Omistajat laittoivat viestiä että tulevatkin jo aikaisin lauantaiaamuna, joten jätin avaimet ja silittelin ja rapsuttelin koiraa ennen kuin lähdin, ihan tyytyväisenä jäi sinne nukkumaan ja odottamaan "äätää" ja "isiä".

Lauantaina venyttelin kotona, tein kielijumppaa ja lauloin ensin tunnin ja ennen päivällistä vielä toisen tunnin. Siinä välissä ja päivällisellä juteltiin perheen kanssa, muisteltiin menneitä, suunniteltiin tulevan viikon aikatauluja, ruokalistaa jne. Sitten pitikin valmistautua jo töihin, olin kotona n.klo02, vähän oli uniongelmia sen jälkeen, mutta lopulta sain unta.

Tänään oli tarkoitus käydä veneellä Porvoossa, mutta se nyt sitten jäi... Pelattiin lautapelejä, käytiin kirjastossa ja käveltiin vähän pitempää reittiä takasin kotiin, kävelyn jälkeen venyteltiin ja tehtiin rentoutusharjoitus. Nyt katsellaan vielä tulevalle viikolle vaatteita, päivällisen jälkeen taas totuttuun tapaan katsellaan valokuvia ja joku meistä lukee muulle perheelle, tänään aloitetaan joku uusi kirja, kunhan valitaan yhdessä joku. Sunnuntaisin taas tuntia aikaisemmin kuin muina päivinä iltapala, iltapesut ja nukkumaan.

Näin on meillä, kuinkas Teillä? :-)

T. Saila ja perhe

Mä lopetin alkoholin juomisen noin 10vuotta sitten, minulla ei ole nykyään mitään sanottavaa kysymykseen kuinka vkl meni eikä ketään kiinnosta. Toista se oli ennen, kun oli niitä jänniä tarinoita kuinka konttasi jossain ojassa paskat housussa ja krapuloista, morkkiksistakin riitti juttua vaikka muille jakaa.

Nykyään ulkoilen, teen kaikenlaista ulkona, juon kahvit jossain, käyn paistamassa makkaran, liian tylsää ei jaksa vastata mitään.

m48

Vierailija kirjoitti:

Voi keksiä jotakin. Esim. kävin messuilla tai kirpputorilla.

Mutta oikeesti? Joka maanantai kysellään kaikilta mitä teit viikonloppuna? Luulisi olevan niin että he kertovat jotka haluavat. Ihan kysymättä. 

Kyse on vain kysymyksestä jolla kokeillaan onko toinen juttupäällä vai ei.

Vaikka mä olen puhunut tässä ketjussa niin en ole sanonut että viikonlopun menoista kysyminen ärsyttää tms. Ja vielä haukutaan mua mun viestien takia. En ole introvertti tai mitään muuta. 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, eikö. Minun viikonloppuni on yksityisasia ja se ei kuulu työpaikalle mitenkään.

Ei meitä oikeasti kiinnosta, se on vain juttelua, siihen voi vastata vaikka "ihan leppoisasti".

Tämä! Ei minua juurikaan oikeasti kiinnosta kenenkään asiat, mutta normaaliin kanssakäymiseen kuuluu kevyt small talk, jota töissä kuuluu harrastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi keksiä jotakin. Esim. kävin messuilla tai kirpputorilla.

Mutta oikeesti? Joka maanantai kysellään kaikilta mitä teit viikonloppuna? Luulisi olevan niin että he kertovat jotka haluavat. Ihan kysymättä. 

 

Kyse on vain kysymyksestä jolla kokeillaan onko toinen juttupäällä vai ei.

On muitakin puheenaiheita.

Vierailija kirjoitti:

Onko vaan niin että sosiaaliset taidot puuttuu monilta. Tuohon on niin helppo vastata. 

"tosi hyvin. Oli kiva päästä taas hetkeksi oman harrastuksen pariin. Kudoin uudet sukat. Annas kun näytän millaiset"

"ihan hyvin. Sain vihdoinkin levätä vähän pidempään ja tuli katsottua tämä elokuva jota on mainostettu. Oli ihan kivaa vaihtelua kiireen keskellä. Mitenkäs sulla?" 

Mikä velvollisuus minulla on töissä kertoa yhtään mitään viikonlopusta tai lomista saati opetella repliikkejä ulkoa. Ei myöskään kiinnosta pätkän vertaa muiden asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa aivoon myös kyselyt.

"Yksin meni taas vkl, juttelin vaan kaupan kassalle pari sanaa, katsoin vain elämää ja itkeskelin uudelle Tahdotko mut tosiaan " - vedolle, kun kukaan ei ole halunnut 10 vuoteen.

Ei tule heti mieleen että aamukahvipöydässä haluaisin asiasta kaikille juorukelloille avautua.

Yksinäinen ja uupunut

Eli kuten todettu, ongelma on enemmän siellä yksinäisen ja uupuneen puolella. Tätä ei toki työkaverit voi tietää, eikä heidän tarvitse tietää. Kunhan ymmärrät, etteivät he ilkeyttään kysele kuulumisia. Ethän kuitenkaan ala kutsua itseäsi introvertiksi tämän takia ja ala julistaa sitä kaikille?

Kyllä luulisi heidänkin oppivan että jos ihminen ei asioitaan kerro, niin niistä ei tarvitse joka turkasen v

Jos kysyn small talk hengessä viikonlopusta tai vastaavasta ja henkilö vastaisi viilesti, ettei halua kertoa yksityisasioitaan, niin pitäisin henkilöä kyllä todella tärähtäneenä. Ei yksityselämää ole siinä tarkoitus herran tähden vuodattaa, vaan joku ympäripyöreä vastaus riittää. Ihan vaikka vaan ei mitään kummempia, entäs sulla on ihan ok. 

Voi luoja millaisia mörrimöykkyjä sitä on maa pullollaan.

Vierailija kirjoitti:

Taas huomaa miten on suomalaiselle small talk vaikeaa.

Tajusin tuossa työpaikalla käydessäni, että small talk on aivan turhaa. Kuuntelin ohimennen eri ihmisten väkinäistä juttelua, jossa olivat selvästi jotain melko tuntemattomia toisilleen. Kerrottiin jotain kesän kulusta ylimalkaisesti ja toinen kommentoi "ahaa, okei, niin just...", vaikka näki, ettei kiinnostanut tippaakaan. Kunhan yritti jotain kommunikaatiota pitää yllä.

Onneksi olen etätyöläinen, enkä jauha mitään turhuutta tuntemattomien tai puolituttujen kanssa.  

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan palstalla välitetään kun ei ole ystäviä. 

Joo no tolla asenteella ei varmasti

Ei työkavereista tule oikeita ystäviä vaikka kuinka niille jakaisi auliisti omat tekemisensä ja kuulumisensa. Tuo teennäinen teatteri on jotenkin raivostuttavaa ja rasittavaa pidemmän päälle, koska kaikki sen tietää ettei ole tarkoituskaan ystävystyä sen enempää. Nykyisin vielä se työporukka vaihtuu ja "elää" koko ajan niin eipä hirveästi edes ole järkeä / kiinnostusta alkaa avautumaan tekemisistään ja ajatuksistaan ventovieraille ihmisille. Sama kun alkaisi selostamaan jo työmatkalla siinä bussissa kanssamatkustajille miten viikonloppu meni.

Nuo "täällä sitä taas ollaan" ja "se on taas uusi viikko"- fraasit on just sopivia osoituksia riittävästä sosiaalisuudesta vaikka ne kyllä on tosi kökköjä. Toisaalta sopii tilanteeseen ihan siinä missä se vierustoverille baaritiskillä tokaistu käytsä muuten usein täällä..

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetin alkoholin juomisen noin 10vuotta sitten, minulla ei ole nykyään mitään sanottavaa kysymykseen kuinka vkl meni eikä ketään kiinnosta. Toista se oli ennen, kun oli niitä jänniä tarinoita kuinka konttasi jossain ojassa paskat housussa ja krapuloista, morkkiksistakin riitti juttua vaikka muille jakaa.

Nykyään ulkoilen, teen kaikenlaista ulkona, juon kahvit jossain, käyn paistamassa makkaran, liian tylsää ei jaksa vastata mitään.

m48

Raittius on pilannut monen elämän ja tehnyt heistä flegmaattisia.

Vierailija kirjoitti:

Perjantaina lojuin aamupäivän kotona. Lounaan jälkeen opiskelin teoriaa, tein kielijumpan, venyttelin pitkän kaavan mukaan ja lauloin tunnin. Täytin pyykki- ja tiskikoneet ja tein salaattia, ennen päivällistä lauloin toisen tunnin. Illalla olin ohjaamassa taas teatteriryhmää ja voi elämä kun meillä oli hauskaa! Sen jälkeen hain naapurin koiran parin tunnin itakävelylle, se vähän venähti.. Vein koiran takaisin kotiinsa, pesin tassut, annoin purutikun ja laitoin raikasta vettä kuppiin. Omistajat laittoivat viestiä että tulevatkin jo aikaisin lauantaiaamuna, joten jätin avaimet ja silittelin ja rapsuttelin koiraa ennen kuin lähdin, ihan tyytyväisenä jäi sinne nukkumaan ja odottamaan "äätää" ja "isiä".

Lauantaina venyttelin kotona, tein kielijumppaa ja lauloin ensin tunnin ja ennen päivällistä vielä toisen tunnin. Siinä välissä ja päivällisellä juteltiin perheen kanssa, muisteltiin menneitä, suunniteltiin tulevan viikon aikatauluja, ru

Ei jaksa lukea vuodatustasi.Olet todella raskas ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi keksiä jotakin. Esim. kävin messuilla tai kirpputorilla.

Mutta oikeesti? Joka maanantai kysellään kaikilta mitä teit viikonloppuna? Luulisi olevan niin että he kertovat jotka haluavat. Ihan kysymättä. 

 

Kyse on vain kysymyksestä jolla kokeillaan onko toinen juttupäällä vai ei.

Eikö työkaverit tunne toisiansa? Voi puhua jostakin muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetin alkoholin juomisen noin 10vuotta sitten, minulla ei ole nykyään mitään sanottavaa kysymykseen kuinka vkl meni eikä ketään kiinnosta. Toista se oli ennen, kun oli niitä jänniä tarinoita kuinka konttasi jossain ojassa paskat housussa ja krapuloista, morkkiksistakin riitti juttua vaikka muille jakaa.

Nykyään ulkoilen, teen kaikenlaista ulkona, juon kahvit jossain, käyn paistamassa makkaran, liian tylsää ei jaksa vastata mitään.

m48

Raittius on pilannut monen elämän ja tehnyt heistä flegmaattisia.

Raittius on tuhonnut monta lupaavaa elämää.

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan Suomessa. Yksi parhaimpia keinoja estää niitä on sosiaalisuus. Tämä on tullut ilmi monissa tutkimuksissa. Lisää myös onnellisuutta. Koittakaa nyt hyvät ihmiset puhua toisillenne edes siellä työpaikalla ja kysyä kuulumisia. Erakkokulttuuri ei hyväksi kellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, eikö. Minun viikonloppuni on yksityisasia ja se ei kuulu työpaikalle mitenkään.

Ei meitä oikeasti kiinnosta, se on vain juttelua, siihen voi vastata vaikka "ihan leppoisasti".

Tämä! Ei minua juurikaan oikeasti kiinnosta kenenkään asiat, mutta normaaliin kanssakäymiseen kuuluu kevyt small talk, jota töissä kuuluu harrastaa. 

Etkö osaa kysyä/sanoa mitään muuta?  Aina tuota samaa.