Minulla on aivan uskomattoman ihanat appivanhemmat!

Monesti kuuntelen surullisena kavereiden " kamala anoppi/ääliö appiukko" -juttuja, kun itsellä on tosi hyvät tyypit appivanhempina. Ja aivan ihanat isovanhemmatkin meidän kakruille.

Tulemme hyvin toimeen.

Mieheni vei minut ' näytille' tuolloin ensimmäistä kertaa kotiinsa. Jo ensimmäisellä kerralla minulla tuli hyvä olo. Mieheni vanhemmat ajattelevat, jos heidän poikansa rakastaa minua, olen varmasti mitä suuremmalla syyllä rakastamisen arvoinen. Ja sitä rakkautta, kunnioittamista, välittämistä olen kokenut tähän päivään asti.



Kun opiskelimme, auttoivat he meitä alussa rahallisesti ja kylässä käydessään toivat ruokaa jne. Kun lapsemme syntyivät, olivat he heti mukana lastemme elämässä. Heti, kun vain raaskimme antaa, he hoisivat lapsiamme. Lapsillamme ja heillä on todella hyvät ja rakastavat välit. He odottavat aina meitä kovasti kyläilemään (asumme vähän kauempana).



Heillä on sydämen sivistystä vaikka muille jakaa. Kerran viikossa soittelemme anopin tai apen kanssa.



Jne. jne..



ap

Tukevat ainoaa poikaansa ja hänen vaimoaan ja lapsia monin tavoin. Hoitoapua saadaan, opettavat monia asioita (ihmissuhteista, käyttäytymisestä, Raamatun asioita -no, enemmän anopin heiniä- ja apen kanssa puuhaavat remontti- ja rakennushommeleita). Rahallista tukea saadaan vaikka ei tarvita (ennakkoperintöä...) ja kutsuvat usein meidän perheen syömään. Aivan ihanaa etenkin minulle nämä päivälliset, lapset syövät nurisematta tavallista kotiruokaa ja minä saan ruoanlaitosta vapaata...



Jaksavat tukea ja kysellä perheen vointia vaikka se heidän omakin vointi on välillä niin ja näin, ikää kun alkaa olla. Toivottavasti voin tukea heitäkin, siivoushommissa tms. kotiaskareissa kun voimat ei enää riitä. Ja muistavat joka visiitillä kertoa miten rakkaita lapsenlapsensa ovat heille, ihanaa siellä onkin käydä kylässä tai kutsua heitä kotiimme.



Ihmetyttää minuakin kavereiden tai naapureiden sekä mainosten ja median jutut kipakoista anopeista ja perseeseenammutuista appiukoista.

Minullakin ihanat appivanhemmat ja aina olen mietiskellyt, että onko kaikilla muilla todellakin kamalat. Kiva lukea, että muitakin ihania appivanhempia löytyy :)