Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö puolison isovanhempien hautajaisiin mennä? Miehen pappa kyseessä. En tuntenut koko henkilöä edes.
14.09.2024 |
Olen nähnyt tän pappan varmaan 2 kertaa. Huomenna on jo kauan suunniteltu lentopallojoukkueen brunssi tyttökavereiden kanssa. Mies on nyt pahoillaan kun en haluaisi mennä sinne hautajaisiin. Mitä tekisitte?
Kommentit (41)
Jos pappa olisi elossa ja järjestäisi mahtavat juhlat, joissa olisi kaikkea, mistä sinä tykkäät, veisikö tyttöjen lentopallobrunssi siitä voiton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mennyt edes mieheni isän hautajaisiin eikä mies minun äitini hautajaisiin. Ollaan toisella kierroksella olevia ja tavattu nelikymppisinä. Ei me siinä elämänvaiheessa kauheasti vanhempiamme tavattu. Jäi molemmin puolin aika vieraiksi kaikki paitsi anoppi. Häneen olen tutustunut viime vuosina.
Olen 5-kymppinen ja tapaa vanhempiani joka viikko. Elämänvaiheesta viis.
Saman noteerasin. En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät vanhempiinsa pidä yhteyttä. Ikä mikä hyvänsä. Kuuluu lähimmäisenrakkauteen, itsestäänselvästi, ainakin minulle. Sen verran pitää välittää ja huolehtia, ovat sentään teidät aikuisiksi saaneet.
Minä en ollut miehen mummun hautajaisissa. En ollut ikinä nähnyt häntä. Mielestäni tässä ei ole mitään erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mennyt edes mieheni isän hautajaisiin eikä mies minun äitini hautajaisiin. Ollaan toisella kierroksella olevia ja tavattu nelikymppisinä. Ei me siinä elämänvaiheessa kauheasti vanhempiamme tavattu. Jäi molemmin puolin aika vieraiksi kaikki paitsi anoppi. Häneen olen tutustunut viime vuosina.
Olen 5-kymppinen ja tapaa vanhempiani joka viikko. Elämänvaiheesta viis.
Saman noteerasin. En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät vanhempiinsa pidä yhteyttä. Ikä mikä hyvänsä. Kuuluu lähimmäisenrakkauteen, itsestäänselvästi, ainakin minulle. Sen verran pitää välittää ja huolehtia, ovat sentään teidät aikuisiksi saaneet.
Ehkä on syitä miksi ei halua olla yhteyksissä...
Vierailija kirjoitti:
Minä en ollut miehen mummun hautajaisissa. En ollut ikinä nähnyt häntä. Mielestäni tässä ei ole mitään erikoista.
Sillähän ei ole niille hautajaisiin osallistuville sinun läheisillesi merkitystä kuinka monta kertaa sinä olit mummun nähnyt. Katsos kun muilla(kin?) ihmisillä on tunteet, ja joskus olisi kiva saada tukea vaikeassa elämäntilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei tämä provo olisi voinut olla niin päin, että mies menee kaveriporukan kanssa mökille/festareille, ja vaimo yksin/lasten kanssa mummunsa hautajaisiin?
Menisin hautajaisiin. Brunsseja tulee ja menee, mutta puolisosi tarvitsee tukeasi nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mennyt edes mieheni isän hautajaisiin eikä mies minun äitini hautajaisiin. Ollaan toisella kierroksella olevia ja tavattu nelikymppisinä. Ei me siinä elämänvaiheessa kauheasti vanhempiamme tavattu. Jäi molemmin puolin aika vieraiksi kaikki paitsi anoppi. Häneen olen tutustunut viime vuosina.
Ei siis mitään kunnioitusta kumppanin lähimmän sukulaisen kuolemaa kohtaan.Törkeää.
Ei kai tuossa siitä ole kyse. Jos se on puolisolle ok, että ei lähde mukaan, niin sitten se on ok.
Ap:n puoliso on kuitenkin pahoillaan asiasta eli haluaisi ap:n mukaan. Tällöin itse lähtisin ilman muuta. En siis ajattele suhdettani vainajaan, vaan sitä tarvitseeko puolisoni minua tilanteessa vai ei, haluaako puolisoni minut mukaan vai ei.
Ei kävisi mielessäkään olla menemättä hautajaisiin. Ensisijaisestihan tuossa mennään tukemaan puolisoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on suvun kesken jo sovittu, jos puolisot (avo tai avio) eivät halua osallistua juhliin tai hautajaisiin, niin ei tarvitse. Isovanhemmat päätivät tämän. Mummini inhosi sukujen (oman ja ukin puolen) kaikenmaailman kissanristiäisiä, missä ei tuntenut oikein ketään, niin tämän vuoksi tällainen päätös. Hyvä näin, niin kukaan ei tunne, että nyt on pakko osallistua, vaikkei tunne esim. hautajaisissa haudattavaa.
En mennyt aikoinaan mieheni mummon hautajaisiin. Syynä oli se, että hautajaiset järjestettiin perjantaina toisella paikkakunnalla, jossa asuttiin. En ottanut töistä kokonaista vapaapäivää miehen isovanhemman hautajaisten vuoksi. Olin kyllä hengessä mukana, mieheni tietenkin meni. Ei syntynyt suku- eikä perheriitaa asian takia. Sukulaiset kyllä ymmärsivät valintani.
Ihmiset voivat osallistua hautajaisiin ihan vapaasti, tai olla osallistumatta. Ei muilla pitäisi olla siihen nokan koputtamista. Tapana on tietenkin osallistua lähimpien ihmisten hautajaisiin, joten esim. oman vanhemman hautajaisiin osallistumattomuutta saattaisin ihmetellä, jos välit ovat olleet hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä, eikä tietenkään ole mikään pakko. Ei ole kyse puolisosi mummosta, eikä ole kyse sinusta tai siitä kuinka monta kertaa mummo on tavannu sinut. Kyse on siitä, haluatko tukea vaikeassa tilanteessa puolisoasi vai tehdä sitä, mikä tuntuu sinusta kivalta. Teet ratkaisut sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä, eikä tietenkään ole mikään pakko. Ei ole kyse puolisosi mummosta, eikä ole kyse sinusta tai siitä kuinka monta kertaa mummo on tavannu sinut. Kyse on siitä, haluatko tukea vaikeassa tilanteessa puolisoasi vai tehdä sitä, mikä tuntuu sinusta kivalta. Teet ratkaisut sen mukaan.
Sorry, eiku papasta olikin kyse, mutta mummo tai pappa, sama tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekään menisi vain pari kertaa nähneeni henkilön hautajaisiin, vaikka brunssia ei edes olisi. En kyllä valitsisi puolisoakaan joka tarvitsee tukea hautajaisiin.
Hautajaisiin tietenkin. Mitä sitten vaikka on zulle tuntematon suuruus. Sä menet tueksi.
Tyttökavereiden juttuja tulee toistekin.
Kasva aikuiseksi, saa sitä vierasta m.....a muulloinkin.
Ei jonkun tuntemattoman hautajaisiin ole välttämätöntä mennä, ellei kyseessä ole valtiollinen edustustehtävä.
Itse puolisona koen, että en tarvitse kenenkään tukea sukulaiseni hautajaisiin. Pärjään kyllä ilman tukea. En suuttuisi jos puolisoni ei tulisi, mutta miettisin että mitähän sukulaiseni ajattelevat asiasta kun ovat osa aika vanhanaikaisia.
Itse menin kohteliaisuuttani silloisen puolisoni papan hautajaisiin, vaikka olin tavannut papan vain kerran pikaisesti.
Hautajaisiahan ei varsinaisesti järjestetä sitä kuollutta varten.
No ei sitä toisen tai kolmannen kierroksen daamia aina joka paikkaan taluteta.