Kamalaa kohtelua

O työntekijä tuli sanomaan ettei ole aikaa tehdä tarkemmin joten puolikkaat leivät vaan riviin, nopea sipaisu margariinia ja puolikas(!) leikkele päälle.

Kyllä oli köyhän näköistä, kuka tekisi itselleen sellaisen leivän?

l

Kaikki on vedetty niin tiukille, ja oikea inhimillinen huolenpito on sitten yksittäisten hoitajien omalla vastuulla kaiken sen varsinaisen työn päälle. :( Mitä olen kuullut, niin siinä vaiheessa, kun vanhus ei enää pysty pitämään omia puoliaan, heitä lyödään ihan härskisti laimin!

on varmasti nähnyt vastaavaa, valitettavasti

Meillä yksi mamma joka tottunut juomaan kahvia. Ja sitä saa vain keskellä päivää ostamalla kahvilan kärrystä. Eikö sen vertaa voisi joustaa, että kupillisen saisi silloin kun mieli tekee?



Ei heillä isot pyynnöt ole. Tai hommata kahvinkeitin joka huoneeseen, saisivat keitellä kun haluttaa. Ei suuren suuri satsaus

olin nuorena kesätöissä sairaalan kroonikko-osastoilla siivoamassa ja järkytti silloin se tapa millä vanhuksia jo pelkästään puhuteltiin. Ymmärrän kyllä tavallaan että kun työhön "leipääntyy" ja turtuu, niin tulee sokeaksi omalle käytökselleen, mutta en hyväksy.



Todella alentava tuo ap:n kuvaama tapaus. Nosta se nyt ainakin esiin opettajasi kanssa. Olit kyllä rohkea kun sanoit siitä harjoittelupaikassasi.



Toivon sinulle ap kaikkia hyvää ja menestystä työssäsi. Toivottavasti jaksat säilyttää inhimillisen asenteesi ja siirrät sen tulevaisuudessa uusille opiskelijoille

Siellä asukkaat (ei potilaat) saavat naukkailla teräviä, tupakoida, yöpyä toisen huoneessa.



Heitä viedään paikkoihin, risteilylle, konsertteihin, näyttelyihin.



Suomessa vanhukset "odottavat kuolemaa" ja usein sanalliseti ilmaisevatkin. Ovat kuin loppusäilössä hoitolaitoksissa.



Tanskan mallia meillekin, täyttä elämää loppuun asti!

Paskaakos te siinä vingutte JULKISESTI meille.



Nää asiat kuuluu valittaa AINA JA AINA oikeeseen paikkaan. Teillä on joku saatanan valvoja jolle te kerrotte: joku hemmetin virasto on tälläsiä varten!



Mua N-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-N sapettaa että on olemassa yksikään hoitsu joka pystyy tekeen työtään noin! Teitä on LIIAN vähän TAI hoidettavia on liikaa. Ei ole hoitsun tehtävä tehä ylitöitä, tai tehdä siivoushommaa joka ei kuulu hänelle! Mää oon N-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-N kyllästyny teihin hoitajiin jokka vedätte jonkun saatanan marttyyri aseman ja LEIVOTTE ITTE PULLAA??? Kun sun homma on jumalauta olla ihminen sille vanhalle! Jos mummo ei saa nieltyä rauhassa niin sitä saatana ODOTETAAN. Ja muut tekee muut hommat! Jos ei niin pystytä tarvitaan lisää henkilökuntaa. TYHMÄT!



Mää teen tulevaisuudessa joka helvetin kerta virkavelvollisuuden rikkomisesta jumalauta valituksen jos mun äitiä/isää/mummoa/pappaa kohtelee yksikin vitun hoitaja noin saatanan alaluokkasesti. Ja tää on taivaan tosi!

Mulle on sitten ihan turha mussuttaa: ettei vaan voida muuta. Kun se perkele laitetaan sitten toisin.

Ei se ole mikään syy: että aina ollaan tehty näin! Se lopetetaan NYT. Ja asiat aletaan hoitaan niinkun ne kuuluu hoitaa.



Riippusikko itte siinä tai olisikko itte pakkosyötettävänä? Te vaan nolaatte ittenne kun siinä kerrotte TYÖSTÄNNE. Se on hoitaja sun velvollisuus hoitaa asiat työpaikalla niin ettei sielä olla tollasia! Olette oksettavia.

En kyllä ollut mielestäni rohkea. Suutuin suorastaan nähtyäni sen, oli pakko toimia.



Tapa suhtautua potilaisiin minulla on sellainen, että ajattelen kuinka toivoisin henkilökunnan kohtelevan esim. omaa mummoani ja yritän asettua potilaan asemaan.



Poikkeuksiakin on. Yksi hoitaja kahvitauolla harjasi erään papan hiuksia, vei parvekkeelle ja joi hänen kanssa kahvit.



Tuollaiset pienet eleet merkkaavat potilaille paljon. Ja tosiaan jo pienillä asioilla voi olla suuri merkitys

toki on hoitajia joita ei edes kiinnosta tehdä työtään kunnolla ja kohdella vanhuksia kunnioittavasti, mutta on myös hyviä hoitajia jotka haluaisivat tehdä vaikka mitä mutta ei ole AIKAA ja RESURSSEJA!

Paskaakos te siinä vingutte JULKISESTI meille.

Nää asiat kuuluu valittaa AINA JA AINA oikeeseen paikkaan. Teillä on joku saatanan valvoja jolle te kerrotte: joku hemmetin virasto on tälläsiä varten!

Mua N-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-N sapettaa että on olemassa yksikään hoitsu joka pystyy tekeen työtään noin! Teitä on LIIAN vähän TAI hoidettavia on liikaa. Ei ole hoitsun tehtävä tehä ylitöitä, tai tehdä siivoushommaa joka ei kuulu hänelle! Mää oon N-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-I-N kyllästyny teihin hoitajiin jokka vedätte jonkun saatanan marttyyri aseman ja LEIVOTTE ITTE PULLAA??? Kun sun homma on jumalauta olla ihminen sille vanhalle! Jos mummo ei saa nieltyä rauhassa niin sitä saatana ODOTETAAN. Ja muut tekee muut hommat! Jos ei niin pystytä tarvitaan lisää henkilökuntaa. TYHMÄT!

Mää teen tulevaisuudessa joka helvetin kerta virkavelvollisuuden rikkomisesta jumalauta valituksen jos mun äitiä/isää/mummoa/pappaa kohtelee yksikin vitun hoitaja noin saatanan alaluokkasesti. Ja tää on taivaan tosi!

Mulle on sitten ihan turha mussuttaa: ettei vaan voida muuta. Kun se perkele laitetaan sitten toisin.

Ei se ole mikään syy: että aina ollaan tehty näin! Se lopetetaan NYT. Ja asiat aletaan hoitaan niinkun ne kuuluu hoitaa.

Riippusikko itte siinä tai olisikko itte pakkosyötettävänä? Te vaan nolaatte ittenne kun siinä kerrotte TYÖSTÄNNE. Se on hoitaja sun velvollisuus hoitaa asiat työpaikalla niin ettei sielä olla tollasia! Olette oksettavia.

Ja tämä johtuu siitä, ettei näissä "hoito"paikoissa kenelläkään ole aikaa huolehtia kunnollisesta ravinnon saannista. Äkkiä vähän jotain lusikoidaan suuhun, ja siinä se.

Tehdään nyt herranjumala jotain ennenkuin ollaan siellä itse riippumassa perseet paljaina!

Tekosyy. Aika on vakio. Priorisoinnista kyse. Ihminen omassa elämässäänkin käyttää aikansa itselle tärkeään.



Järjestelykysymys.

Mä työskentelen ihan kunnallisessa vanhainkodissa. Meillä on tiukat mitotukset, vedetään tuplavuoroa päivästä toiseen, kun sijaisia ei löydy jne.



Mutta meillä 98% hoitajista välittää vanhuksista ja heidän hyvinvoinnistaan. Meillä keitetään kahvia joka välissä, termospullo on aina täynnä. Keksiä saa kahvin kanssa aina, pullaa useamman kerran viikossa, samoin kääretorttua, kahvikakkua tms. Joskus leivotaan itsekin tai paistetaan pakastepullia, että saadaan osastolle tuoksuja. Välipaloja saa 24/7.



Meillä jokainen asukas saa herätä aamulla omaan tahtiinsa. Tietysti esim. diabeetikkoja joudutaan herättelemään insuliinille ja aamupalalle, mutta saavat käydä sitten uudelleen lepäilemään. Jos joku ei jaksa jonain päivänä nousta ollenkaan, ei maailma siihen kaadu. Lounaalle laitetaan sitten aamutakki yöpaidan päälle ja tulevat syömään. Hoitajat syö asukkaiden kanssa joko talon ravintolassa tai osastolla. Jutellaan, autellaan syömisessä ja sen sellaista.



Jokainen, joka haluaa ja sairauksien vuoksi kykenee/jaksaa, puetaan ja nostetaan pois sängystä joka päivä, edes pariksi tunniksi. Laitellaa naisille papiljotteja ja miehille partavettä, lakataan kynsiä yms. kauneudenhoitoa.



Päivällisen jälkeen joudutaan aikataulusyistä avittelemaan jo melko aikaisin yöpukuja päälle, mutta kenenkään ei tarvitse mennä nukkumaan, ennen kuin nukuttaa. Asukkailla on huoneissaan omia telkkareita ja päiväsaliin saa tulla katsomaan telkkaria vaikka keskellä yötä.



Asukkaat käyttävät omia vaatteitaan, monilla on omat lakanat ja huoneissa omia huonekaluja, tauluja, valokuvia. Me ollaan töissä vanhusten kotona, vanhukset eivät asu meidän työpaikalla.

Mä työskentelen ihan kunnallisessa vanhainkodissa. Meillä on tiukat mitotukset, vedetään tuplavuoroa päivästä toiseen, kun sijaisia ei löydy jne.

Mutta meillä 98% hoitajista välittää vanhuksista ja heidän hyvinvoinnistaan. Meillä keitetään kahvia joka välissä, termospullo on aina täynnä. Keksiä saa kahvin kanssa aina, pullaa useamman kerran viikossa, samoin kääretorttua, kahvikakkua tms. Joskus leivotaan itsekin tai paistetaan pakastepullia, että saadaan osastolle tuoksuja. Välipaloja saa 24/7.

Meillä jokainen asukas saa herätä aamulla omaan tahtiinsa. Tietysti esim. diabeetikkoja joudutaan herättelemään insuliinille ja aamupalalle, mutta saavat käydä sitten uudelleen lepäilemään. Jos joku ei jaksa jonain päivänä nousta ollenkaan, ei maailma siihen kaadu. Lounaalle laitetaan sitten aamutakki yöpaidan päälle ja tulevat syömään. Hoitajat syö asukkaiden kanssa joko talon ravintolassa tai osastolla. Jutellaan, autellaan syömisessä ja sen sellaista.

Jokainen, joka haluaa ja sairauksien vuoksi kykenee/jaksaa, puetaan ja nostetaan pois sängystä joka päivä, edes pariksi tunniksi. Laitellaa naisille papiljotteja ja miehille partavettä, lakataan kynsiä yms. kauneudenhoitoa.

Päivällisen jälkeen joudutaan aikataulusyistä avittelemaan jo melko aikaisin yöpukuja päälle, mutta kenenkään ei tarvitse mennä nukkumaan, ennen kuin nukuttaa. Asukkailla on huoneissaan omia telkkareita ja päiväsaliin saa tulla katsomaan telkkaria vaikka keskellä yötä.

Asukkaat käyttävät omia vaatteitaan, monilla on omat lakanat ja huoneissa omia huonekaluja, tauluja, valokuvia. Me ollaan töissä vanhusten kotona, vanhukset eivät asu meidän työpaikalla.

Peesaan kyllä tavallaan tuota kiroilijaakin. Muutos ei lähde päättäjistä, koska päättäjät ei näe sitä todellisuutta Ja mitä ei näe, sitä ei noteeraa. Hoitajien pitäisi olla yhtenä rintamana kovana, että hoito-olosuhteet ja työolosuhteet paranisi. Esim. päiväkotien johtajat jopa salailevat ongelmia, mikä on täysin käsittämätöntä. Tuttua lto:a oli suoraan käsketty valehdella ryhmänsä koko, ettei tarvitsis lisätä päiväkodin henkilökuntaa! Oletan, että samaa omaan selkään puukotusta esiintyy muuallakin hoitoalalla. Vähän selkärankaa naiset!

Terveisiä vaan yhteen Itä-Helsinkiläiseen vanhusten palvelutaloon.



Alkometrit käyttöön hoitoalalla ja nolla linja. KIITOS!

Niin, voi kun lisähoitajien palkkaaminen olisikin minusta kiinni ja voisin edes asiaan vaikuttaa. Mutta en voi.

Tuollakin työpaikalla on palkattuna laissa määritelty minimi työntekijämäärä jolloin kaupungilla ei ole velvollisuutta palkata enempää hoitajia.

Eikä heitä löydykään mistään, mutta ihmekö tuo kun töitä saa tehdä kahden-kolmen edestä. Esimerkki osastomme aamun työjärjestyksestä:



Hoitajia 4, yksi sairaala-apulainen:

6.00 hoitajat alkavat herätellä vanhuksia aamupesuille, vessaan ja lääkkeenottoon. Tähän heille on varattu kaksi tuntia ja osastolla on 18 vanhusta. Suurin osa työstä on tehtävä parityönä.

7.00 sairaala-apulaisen työvuoro alkaa ja hän laittaa aamupalat tarjoiluvalmiiksi.

8.00 alkaa aamupalan tarjoilu johon koko osaston henkilökunta osallistuu.

9.30 sairaala-apulainen korjaa aamupalan jälkeiset tiskit ja jätteet ja hoitajatmenevät päivän ensimmäiselle tauolle.

10.00 sairaala-apulainen menee tauolle ja hoitajat jatkavat hoitotoimenpiteitä ja lääkkeiden jakoa, jos aikaa jää, he seurustelevat vanhusten kanssa.

10.15 sairaala-apulainen siivoaa osaston huoneet, wc:t ja käytävät.

11.15 sairaala-apulainen siirtyy keittiöön valmistelemaan lounastarpeet.

11.45 alkaa lounaan tarjoilu johon osallistuu kaikki osaston työntekijät.

13.00 sairaala-apulainen ja hoitajat menevät ruokatauolle.

13.20 hoitajat siirtyvät tekemään hoitotoimenpiteitä ja sairaala-apulainen suorittaa liinavaatehuoltoa.

14.00 sairaala-apulainen keittää osastolle päiväkahvin ja koko osaston työntekijät ovat tarjoilemassa sitä.

15.00 loppuu sairaala-apulaisen päivävuoro



T: sairaala-apulainen

kun mua alkoi ihan itkettää kun luin nuo kauhukertomukset ja sitten tuon ihanan kertomuksen. Tekee pahaa, että oma mummini joutuisi joskus huonosti kohdelluksi.

Olen ollut sijaisena laitoshuoltajana osastoilla jossa on vanhuksia..

Ruuan tarjoilu oli myös sääliä herättävää koska kaikilla oli niin kamala kiire että ruoka piti lapata suuhun usein nopeammin kuin potilas kykei nielemään.

Kun valmistin voileipiä niin "vanhempi" työntekijä tuli sanomaan ettei ole aikaa tehdä tarkemmin joten puolikkaat leivät vaan riviin, nopea sipaisu margariinia ja puolikas(!) leikkele päälle.

Kyllä oli köyhän näköistä, kuka tekisi itselleen sellaisen leivän?

Usein annokset jotka laitettiin lautasille, olivat ihan mahdottoman pieniä "Kun ei ne kuitenkaan jaksa syödä niitä" ja sitten kun ruokakärryt tuotiin takaisin keittiöön niin johan kaikki hoitajat ryntäsivät osingoille syömään kaikki herkkupalat joita olivat esim jauhelihapihvit joita oli 2 per potilas mutta joita monelle annettiin kuitenkin vain 1 kpl.

Kahvileipää tuli usein niin että osastolle saapui yksi vaivainen pelti johon oli leivottu mustikkapiirakka. se sitten piti jakaa 18 potilaalle. Välillä kahvileipänä oli vain puolikas viipalepullapussillinen kaikista halvinta laatua.

Osa potilaista ei huomannut edes mitä oli syömässä mutta ne jotka olivat paremmassa kunnossa, kiittivät silti kohteliaasti pienistä nokareistaan.

Kyllä välillä puristi sydäntä.

Onneksi osastolla oli sentään yksi sairaala-apulainen joka oli lämmin persoona ja työt tehtyään seurusteli vanhusten kanssa ja auttoi kaikenlaisessa pienessä. Usein hän tilasi keittiöltä vähän jauhoja ja kananmunia ja leipoi itse isoja ja tuoreita sunnuntaipullia.

Hänestä otin esikuvan jollaiseksi haluan pyrkiä työssäni.

"Onneksi osastolla oli sentään yksi sairaala-apulainen joka oli lämmin persoona ja työt tehtyään seurusteli vanhusten kanssa ja auttoi kaikenlaisessa pienessä. Usein hän tilasi keittiöltä vähän jauhoja ja kananmunia ja leipoi itse isoja ja tuoreita sunnuntaipullia.

Hänestä otin esikuvan jollaiseksi haluan pyrkiä työssäni."



ihana lukea että tällaisiakin hoitajia löytyy:) Tsemppiä ja jaksamista teille!!!!