Kun tutustut uuteen ihmiseen, miten se vaikuttaa sinuun?

Minulla on tuollainen tunne kun olen ihastunut. 

Up

Huhhuh, toivottavasti et satu tutustumaan minuun. Kuulostat sralkkeeilta, ja siltä että alat heti vainota, jos joku ei ole koko ajan yhteyksissä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuollainen tunne kun olen ihastunut. 

Eikö siis koskaan, jos tutustut samansukupuoliseen ihmiseen olettaen nyt vaikka, että olet hetero?

Itse varmaan jollakin tavalla ihastun sitten näihin ystäväkandidaatteihinkin kovasti, kuitenkaan ajattelematta varsinaisesti mitään seksuaalista heistä. Eikö kenellekään muulle käy näin?

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh, toivottavasti et satu tutustumaan minuun. Kuulostat sralkkeeilta, ja siltä että alat heti vainota, jos joku ei ole koko ajan yhteyksissä. 

Olipa kurjasti sanottu. Toivottavasti tosiaan en satu tutustumaan sinuun.

Ei ole tuollaista samaa sukupuolta olevaan.

Ei ole tuollaista kyllä. Ihastuessa on, mutta ei todellakaan ystävystyessä. 

Miksi puoliso ei saisi huomata, että ystävystynyt uuden ihmisen kanssa? Kuulostaa siltä, että kyseessä on jotain muuta kuin ystävyyttä, jos yönet menee ja puolisolta pitää salailla asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuollainen tunne kun olen ihastunut. 

 

Eikö siis koskaan, jos tutustut samansukupuoliseen ihmiseen olettaen nyt vaikka, että olet hetero?

Itse varmaan jollakin tavalla ihastun sitten näihin ystäväkandidaatteihinkin kovasti, kuitenkaan ajattelematta varsinaisesti mitään seksuaalista heistä. Eikö kenellekään muulle käy näin?

Ei. Ystävyys ei todellakaan aiheuta mitään hihttelyä tms. Iloinen siitä tietysti on, mutta ei tule tuollaisia reaktioita. Eikä ole mitään tarvetta yrittää piilotella asiaa puolisolta.

t. eri

Tottakai uusi tuttu aiheuttaa innostusta, mutta ei noin vahvasti, kuin ap kertoo. Ja toki, rakastan ystäviäni kyllä, eikä kyse ole seksuaalisesta rakkaudesta, vaan samanlaisesta kuin perheenjäseniä kohtaan.

 Eikä ihastuskaan ihan heti noin lujaa iske

Joku/jotkut ymmärsi väärin, en siis tarkoita, että pitäisi peitellä puolisoltaan mitään. Vaan päin vastoin, oletko niin tyyni asian suhteen, ettei puolisosi edes huomaisi mitään erityistä tapahtuneen, jos et kertoisi vai kuten minä, että puolisokin saattaa huomata, että olen nyt jostakin innostunut. Ja kärjistin hieman aloitusviestissä, jotta pointtini tulisi ymmärretyksi - pystyn kyllä hillitsemään itseni aikuisen ihmisen tavoin kuitenkin, vaikka innostunkin ja odotan kovasti viestejä tai seuraavaa näkemistä uudelta tuttavuudelta :D

Oletko ollut elämässäsi paljon yksinäinen/ilman kavereita?