Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on kamalampaa ero puolisosta vai puolison kuolema?
12.09.2024 |
Joo siinähän se oli.
Mun kaverilta kuoli mies ja sitä jaksetaan lohduttaa, mutta minua ei ole kukaan lohduttanut kun erosin miehestäni. Minun piti olla vaan reipas ja ihan kuin mikään ei olisi muuttunut.
Minusta ero on kamalampaa kun ei sitä edes saa surra. Kaikki on myötätuntoisia kuoleman jälkeen ja muistoja voi muistella:, mutta eronneella ei ole edes muistoja kun ei eksää halua muistella. Että sanokaapas kumpi on pahempi.
Eksään ei ole yhteyksiä että hän on vähän niinkuin kuollut.
Kommentit (40)
Tottakai kuolema. Koska se on niin lopullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuolema tietenkin. Se tulee usein odottamatta. Ero tuskin kenellekään tulee yllätyksenä.
Kyllä ero voi tulla yllätyksenä ja kuolema odotetusti.
Ap
Ero, koska siihen liittyy häpeä epäonnistumisesta. Kuolema on sentään luonnollinen tapahtuma eikä siihen ole itse osallisena.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kuolema. Koska se on niin lopullinen.
Tämä. Kuolemaa ei voi perua. Paitsi että jos olisin tyyliin 90-vuotias ja hyväksynyt jo noutajan tulon, niin kyllä ehkä olisi omalla tavallaan hirveämpää että puoliso siinä kalkkiviivoilla haluaisi vielä erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti kuolema. Eroa on joko itse miettinyt, mutta varmaan on myös tajunnut, ettei suhteessa ole kaikki hyvin, jos se toinen osapuoli on eroa hakennut.
Vierailija kirjoitti:
Ero, koska siihen liittyy häpeä epäonnistumisesta. Kuolema on sentään luonnollinen tapahtuma eikä siihen ole itse osallisena.
Kuka häpeää eroaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erossa on yleensä vähintään yksi osapuoli, joka haluaa erota. Puolison kuolemaa ei varmastikaan kukaan halua, ainakaan jos puoliso on nuori.
Ero on aina jonkun valinta, kuolema ei ole valinta lukuunottamatta itsemurhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomioikaa ystäviänne, jotka ovat eronneet. He ovat aivan omalla tavallaan kovilla.
Sanoisin että, ero koska kuolemassa tietää ettei toista enää ole. Etenkin ero jossa toinen puuntakaa tekee eron tyyliin vain lappupöydällä vaikka mitään uhkaa ei olisi ollut yhteisymmärryksessä erota se on paha...itselle aikoinaan tapahtunut sellainen elämäni aikana monta vuotta sitten ja tuota eroa edelleen vaikea unohtaa. Jos sen sijaan olisi kuollut niin ei olisi tätä turhaa kelailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat on kauheita ja raskaita asioita. Kuolema on lopullinen. Erokin voi olla esimerkiksi perhehaaveiden toteutumatta jäämisen kannalta lopullinen ja todella surullinen ja rankka loppuelämään vaikuttava asia. Erossakin tarvitsee tukea toisilta, elämältä on voinut lähteä täysin pohja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut kaksi pidempää suhdetta ja yksi keskipitkä. Kaikki erot ovat tuntuneet hyvältä. Kukaan eksistäni ei ole kuollut, joten siitä ei ole kokemusta, mutta läheisen kuolema on ottanut koville. Eksät ovat eksiä syystä. Parisuhde on päättynyt. Yhteys toiseen ihmiseen on loppunut syystä, eikä tunnesidettä enää ole. Kuolema voi tulla suhteen toimiessakin ja kun kumppania kohtaan on tunteita.
Niin kauan kun on elämää on toivoa.
Leskimies43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema tietenkin. Se tulee usein odottamatta. Ero tuskin kenellekään tulee yllätyksenä.
Kyllä ero voi tulla yllätyksenä ja kuolema odotetusti.
Ap
Kyllä se kuolema on silti pahempi vaikka ero tulisi kuinka yllätyksenä. Menet rakkaan kuolemaan, niin on siinä kestämistä. Erosta nyt kyllä pääsee yli vaikka tulisi kuinka yllätyksenä.
Kuolema tottakai. Ihan juuri siksi, että erossa kukaan ei kuitenkaan kuole. En voi mitenkään ymmärtää, että jollekin kumppanin kuolema olisi pienempi murhe kuin ero.
Kuolema tietenkin. Se tulee usein odottamatta. Ero tuskin kenellekään tulee yllätyksenä.