Lue keskustelun säännöt.
4-vuotiaan pojan KARMIVA kielenkäyttö. Oire psyykkisistä ongelmistako?
10.02.2007 |
Taustaa; juuri 4-vuotta täyttänyt poika, kotihoidettu on alkanut käyttämään varsin kamalaa kieltä suuttuessaan. Sanalliset raivarit ylittävät jo kaikkien ymmärryskyvyn. Uhkauksia sataa läheisilleseuraavan tyyppisesti esim.
- mä poltan sut niin että kuolet
- mä laitan virvelinkoukun sun huulesta läpi niin että veri tulee
- mä kuristan siskon niin että se kuolee
Aivan HIRVEÄÄ kuunneltavaa.
On kielletty, selitetty, puhuttu nätisti, huudettu. Nyt asian tiimoilta on nurkkajäähyt käytössä. 4 minuuttia joka kerta noista jutuista, vaan eipä tunnu auttavan.
Olisiko jo kasvatusneuvolan paikka?
Viimeinen 9kk on ollut isojen muutosten aikaa perheessä, asuinympäristössä jne. ja valitettavasti lisää muutoksia on tulossa vielä. Nekö sitten ovat sekoittaneet pakkaa vai mikä mutta en enää tiedä mitä tekisin.
Tuntee kuitenkin myötätuntoa pienempiä kohtaan, pitää eläimistä, osoittaa hellyyttäkin mm. vanhemmille jne.
Kommentoikaahan
Kommentit (44)
Vierailija:
Sanat ovat sinänsä toisarvoinen asia, pääasia on se että pojalla on silloin mielestäni pahin " uhmaikä" . Hän ottaa irti vanhemmistaan ja ihan tosissaan kuvittelee olevansa kaikkivoipa jumala joka voi tehdä mitä vaan ja jonka tahtoa vastaan kukaan ei saa asettua - näin siis ainakin hetkittäin, hetkittäin hän saattaa sitten säikähtäen huomata oman pienuutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miellä 4,5 wee nuoriherra. Ja aamulla kun on herännyt väärällä jalalla sängystä pari vuotta nuorempi pikkusisko saa kuulla aamiaispöydässä kunniansa. Jos joku erehtyy vilkaisemaan " möököä" niin se kuulema tapetaan.
Paljon esimerkkejä olisi. Ihanaa kun muillakin löytyy, naurattaa :-D
Meillä ukkeli sanoi eräskin päivä kun en luvannut karkkia niin " mä otan iskän pyssyn ja ammun sut kuule"
Ja sitten totesin ,että tiedätkös, jos aikuisena teet niin jollekin joudut vankilaan. Ja sanoin että jos ammut oikeasti äidin minä kuolen ja sitten sulle ei kuule ole äitiä. Siitä kaveri valtavasti itkemään että en mää oikeesti sua ammu, hölmö :-)
Ja sitte yrittoi parilla hauskalla kommentilla ikään kuin keventää aiemmin sanomaansa.
Joskus kerron mitä se oikeasti tarkoittaa, koska kieltämättä välillä ärsyttää tollanen latelu. Pääsee taas omalle jalustalleen *huokaus* kun vähän kovistelee *tsishii*
" Mä sahaan sut poikki" " Mä sahaan siskon poikki"
Ja muuten on normaali kotikasvatus paitsi mitä nyt valitettavasti välillä huudetaan sille kurkku suorana kun ei usko.........
Meillä ei myöskään ole koskaan elkkaria katsonut.... Sensijaan kirjoja on luettu todella paljon ja poika on melkoisen supliikki tapaus.
Sanat ovat sinänsä toisarvoinen asia, pääasia on se että pojalla on silloin mielestäni pahin " uhmaikä" . Hän ottaa irti vanhemmistaan ja ihan tosissaan kuvittelee olevansa kaikkivoipa jumala joka voi tehdä mitä vaan ja jonka tahtoa vastaan kukaan ei saa asettua - näin siis ainakin hetkittäin, hetkittäin hän saattaa sitten säikähtäen huomata oman pienuutensa.