Voiko elää yksinäisyydessä ja köyhyydessä hyvää ja onnellista elämää?

Ei voi. 

Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan niin teille loputkin annetaan

Tietenkin voi jos viihtyy yksin eikä välitä rahasta ja omaisuudesta.

Voi 

Onnellisen elämän mittari ei ole ystävien määrä tai rikkaus.

Yksinäisyyden tunnetta aiheuttaa tutkitusti se, että ei tunne olevansa kenellekään hyödyllinen ja tarpeellinen.

Hyvä uutinen on, että voi mennä vaikka mukaan hyväntekeväisyystoimintaan,  jossa on tarpeellinen muille. Myös joku yhdistystoiminta tuo sosiaalisuutta elämään.

On nähty usein kuinka hyvätuloinen ei vaan kykene lopettamaan ulinaa, kokoajan itkua jostain. Tästä on helppo todeta että raha ei tuokaan sitä onnea

Mä en ole kovin rikas, mutta ihmissuhteita on. Lapsia ei kuitenkaan. Joskus ajattelen, että jos saisin olla "rauhassa", eli ei "tarvitsisi" hoitaa ihmissuhteita, olisi mukavampaa. Aika tärkeää on miettiä, mitä todella tarvitsee, ja voiko sen saada. Enempäähän juuri ei tarvitse. Aika vähällä ihminen pärjää: kun voi syödä ja asua, ja on jotain mielenkiintoista, mihin kiinnittää huomionsa ja käyttää aikaansa - ja sitähän on maailma väärällään. Joku jo mainitsikin kirjat ja luonnon. Harrastuksia. Tai sitä vapaaehtoistyötä, jos kaipaa ihmisten pariin. 

Vierailija kirjoitti:

Onnellisen elämän mittari ei ole ystävien määrä tai rikkaus.

Kyllä tutkimusten mukaan onnellisilla ihmisillä on ennen kaikkea hyvät ja tiiviit ihmissuhteet. Ja rahakin tekee tiettyyn rajaan asti onnelliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyyden tunnetta aiheuttaa tutkitusti se, että ei tunne olevansa kenellekään hyödyllinen ja tarpeellinen.

Hyvä uutinen on, että voi mennä vaikka mukaan hyväntekeväisyystoimintaan,  jossa on tarpeellinen muille. Myös joku yhdistystoiminta tuo sosiaalisuutta elämään.

Ei se kuitenkaan riitä että auttaa vaan tuntemattomia ihmisiä saamatta itse mitään. Pitää olla myös ihmisiä, jotka on itsestä kiinnostuneita ja välittää, eikä ole elämässä vain siksi että autat niitä. 

Voi aivan hyvin. Kautta historian on ollut vapaaehtoisia erakkoja, jotka ovat olleet hyvin köyhiä ja eläneet hyvin yksin onnellisina.

Vierailija kirjoitti:

Itsemurha ajatukset valtaa mieltä

 

Ap

Nämä asiat selvitellään ihan itse tai ammattilaisen kanssa. Liian painava lasti kipata ystävän syliin.

Rahaa sen verran että saa tarpeet. Jos on köyhä mutta rakastunut ja saa vastarakkautta niin eikö silloin ole onnellinen

Ihminen usein kuvittelee onnellisuudet tulevan sitku. Tuosta ajatusmallista olisi hyvä pyrkiä eroon ja etsiä se onnellisuus niistä eväistä, jotka ovat käsillä juuri nyt.

Oletko jossain asiassa lahjakas, ehkä sitä kautta voi saada kontakteja ja rahaa

Yksinäisyys on ollut paljon hyödyksi mielestäni.  Monia asioita ei olisi ikinä hulinassa edes ajatellut.  Yksi päivä tai hetki päivässä kun on toimintaa. 

Köyhyys on ennen kaikkea mielentila, hieman vääristynyt käsitys alisteisesta asemasta verrattuna valtaväestöön, kokemus ettei saa kaikkea sitä "hyvää" mitä "kaikki muut" saavat. Toki on olemassa myös todellista, äärimmäistä köyhyyttä, jolloin rahat eivät riitä esimerkiksi asuntoon, ruokaan tai terveydenhoitoon. Suhteellisen köyhyyden kanssa voi oppia elämään ja onkin lähinnä omasta itsetunnosta ja mielikuvituksesta kiinni, kuinka rikasta elämää voi viettää vähävaraisempana. Toisaalta köyhä on myös vapaa, ei ole huolta omaisuuden arvon säilymisestä tai omaisuuden hoitamisesta, harva myöskään pyrkii seuraasi hyötymielessä. Yleensä on myös niin, ettei ihminen omista rahaa tai statusta, vaan raha tai status omistaa ihmisen. Siksi köyhä ihminen voi olla vapaampi, jos vain ymmärtää asemansa oikealla tavalla.

Yksinäisyys on ainakin osittain oma valinta. Nykyään on hyvin paljon yhteisöllisiä ryhmiä, vapaaehtoistöitä, kaveritoimintaa, sosiaalisia harrastuksia kuten teatteri, sosiaalisen median yhteisöjä, auttavia puhelimia ja chatteja, joten aivan yksin ei ihmisen tarvitse olla, ellei sitä erityisesti halua tai omaa huomattavia terveydellisiä rajoitteita. On myös yhteisöjä, joihin voi muuttaa asumaan, jos yksineläminen tuntuu ylivoimaiselta. Monet ihmiset välttelevät yksinoloa luultavasti ennen kaikkea sen takia,  että silloin joutuu tekemisiin omien syvimpien ajatustensa ja muistojensa kanssa, mutta juuri siksi yksinäisyys voi myös olla hyvin voimaannuttava ja ihmistä kasvattava kokemus, jos siihen osaa suhtautua kypsällä tavalla. Hiljaisuus voi kehittää ihmistä muutenkin, esimerkiksi niin, että tulee pidättäydyttyä turhasta juoruilusta, johon me lähes huomaamattamme ajaudumme sosiaalisemmassa arkielämässä. 

Kyse onkin oikeastaan siitä, näemmekö puolilleen täytetyn lasin puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjänä. Näkökulmastamme ja suhtautumisestamme riippuu, missä valossa nämä asiat meille näyttäytyvät.

Tietenkin voi. Ihminen niitä ongelmia toiselle aiheuttaa ei yksinolo jos sitä kestää, kaikki eivät kestä

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. 

Kyllä voi ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itsemurha ajatukset valtaa mieltä

 

Ap

Älä anna niille valtaa, ne ajatukset tulevat pahoaiselta! Rukoile Jumalaa apuun, Hän auttaa ja rakastaa Sinua!

Jeesus on kuollut Sinunkin edestäsi, tee parannus ja ota vastaan usko evankeliumiin, niin pelastut. Jumalalla on hyvä suunnitelma Sinua varten, kun vain käännyt Hänen puoleensa! 💗