Nelivuotiaan itkusta ei tule loppua kun nähtiin ulkoillessa ketun nappaavan jäniksenpoikasen.

Sano, että me syödään sikaa, kettu jäniksen poikasia. 

Sano, että lapsi syö päivittäin lehmiä, possuja ja kanoja.

Viet teurastamolle katsomaan mistä se teidän ruoka tulee

Ootko tosissas ? Ruokaa se kettu tarvitse, onko vaikea selittää että noin se luonto toimii . 

No onhan se kamalaa aikuisenkin nähdä. Jos nyt alkuun koettaisitte keksiä jotain kivoja juttuja päivään sen sijaan että selitätte ja jatkatte asian jaappaamista ja pitkitätte tunnekokemusta.

Selitä vaikka että noin käy kun pidetään pään pensaaseen ja kuvittelee ettei kukaan näe 

Aloitukset joiden otsikossa on piste perässä ovat aina provoja.

Sano että se oli therian😠

Vierailija kirjoitti:

Sano, että me syödään sikaa, kettu jäniksen poikasia. 

Kerro samalla myös, että ihminen se vasta julma on, kun tappaa eläimiä ihan tietoisesti, toisin kuin vaistojensa ohjaama kettu. Näytä myös videokuvaa teholahtaamoista.

Vierailija kirjoitti:

Sano, että lapsi syö päivittäin lehmiä, possuja ja kanoja.

Ei, vaan kerro, että vanhempi on syöttänyt niitä lapselle jo muutaman vuoden. Nelivuotias ei itse osta ja maksa ruokiaan kaupasta eikä valmista niitä, joten häntä ei voi vastuuttaa asiasta.

Asiaa ei kannata vatvoa sen enempää, koska se tuottaa lapselle ahdistusta. Siihen voidaan palata, kun lapsi on rauhoittunut. Fiksu vanhempi osaa kääntää lapsen mielenkiinnon muihin asioihin.

Meillä lapset yleensä rauhoittuivat, kun alettiin leipomaan ja he saivan olla aktiivisesti mukana.

Miksei lapsi osaa iloita ketun puolesta? Kettu hankki poikueelleen ruokaa, jota ilman ketun lapset kuolisivat nälkään.

Voi pientä <3 kerrot, että jänikset ovat ketun ruokaa ja että niin se luonto vain toimii. Mieti jo valmiiksi, mitä sanot lapselle, jos tälle joskus selviää, että kenguruemot nakkaavat jälkeläisensä mahapussista jahtaavan pedon syötäväksi pelastuakseen itse.

Niin hyveä jänestä nom nom

Täällä on näköjään paljon sellaisia, joihin vanhemmat ovat soveltaneet juuri noita menetelmiä.

Ei nelivuotiaan vielä tarvitse kuulla kaikista julmuuksista ja kauheuksista, joihin ihminen syyllistyy. Se, että hän itkee kuolleen pienen eläimen kohtaloa, on parempi, kuin että hän naureskelisi hekumoiden sillä. Tässä tapauksessa kuuntelisin aktiivisesti, mitä lapsella on sanottavaa, ja puhuisin hänen kanssaan siitä, miten luonto toimii. Jos itkua ja surua yritetään väkisin saada käskien loppumaan, se vain siirtyy niihin hetkiin, kun lapsi on itsekseen, koska kokee, että itku on kiellettyä ja noloa.

Lohduttaisin erittäin myötätuntoisesti ja sanottaisiin hänen jörkytystään ja tunteitaan hänelle itselleen: että sinulla on surullinen olo, ja että tuntuipa pahalta nähdä tuollainen. Ja että olet pahoillasi että hän joutui näkemään mitä näitte. Ja että ketulla oli nälkä, ja joskus harvoin käy niin että kettu saattaa syödä pienenkin eläimen. Mutta että kyllähän ketunkin pitää saada ruokaa. Lapsi on niin pieni, että ei ole aika kertaa hänelle kaikkia maailman totuuksia, vaan keskittyisin hänen tunteittensa validointiin. 

Sitten koita saada hänen ajatuksensa muualle ja tehdä muuta kivaa. 

Aika auttaa ja pettymyksiltä ei voi välttyä elämässä

Se on luonnollista.  Miten muuten kettu eläisi? Jo sadut opettavat luonnon kiertokulkua. Lukekaa lapsille vanhoja satuja.

Aikuisen reaktio on se tärkein. Miksi sinun pitäisi "järkyttyä, kauhistua, valittaa2 jne., kun tapaus on normaalia luonnon toimintaa. Omalla tavallasi joko autat lasta tai viet häntä kohti järkytystä, tavallaan ihan turhan takia.

Auta lastasi rauhallisuudellasi, järkevyydellä ja tosiasioilla. Siirry normaaliin päiväjärjestykseen. Älä pitkitä turhalla tunteilulla, kauhistelulla, säälittelyllä ja opettamalla, että kaikki, luonnonkin eläimet ovat ihania, söpöjä, lemmikkejä ja vaikka mitä.

Kun itse olet rauhallinen, lapsesikin rauhoittuu.

Kerrot että äiti kettu ruokkii sillä jäniksellä suloisia pieniä ketunpoikasia että ne eivät kuole nälkään.

Niin. Kärsiikö se poikanen miten paljon hampaissa vai kuoleeko pian. Kettu ei oikein tajua asiaa, se ajattelee vain ruokavalioonsa. Ja koska sielu siirtyy jänikseen tai pois siitä.