Miksi ihmisten hahmotuskyvyssä on niin suuria eroavaisuuksia?

Niistä, jotka hahmottavat kaiken samantien tulee niitä, jotka vetää peruskoulun lukematta läpi ja ovat jatko-opinnoissa pulassa kun ei ole mitään lukurutiinia muodostunut.

Liittyy luonteiden ja persoonallisuuksien eroihin. On ihmisiä, jotka takertuvat yksityiskohtiin niin että eivät näe metsää puilta. On ihmisiä, jotka eivät osaa päätellä kumpi on tärkeämpää siivota koko kämppä vai keskittyä yhden lämpöpatterin puhdistukseen. Mikä on milloinkin oleellista ja mikä ei niin tärkeää.

Miten on mahdollista käydä läpi ensin peruskoulu, sitten toinen aste ja siitäkin mahdollisesti vielä jatkaa tai mitä ikinä oletkaan elämässäs duunannut, ilman että et ole sisäistänyt tietoa siitä, että aivoja on yhtä paljon erilaisia kuin ihmisiäkin eli sen 8 miljardia, ja ne kaikki toimii eri tavalla, monet aivot eivät vaan toimi tehokkaasti esim. hahmotuksen tai muistin osalta. Joku ei ikinä opi tunnistamaan ihmisiä kasvoilta koska aivojen kasvojen tunnistukseen liittyvä osa ei toimi, samoin jotkut ei ikinä opi peruslaskutoimituksia mutkikkaampaa matematiikkaa koska se osa aivoista ei vaan toimi.?

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luonteiden ja persoonallisuuksien eroihin. On ihmisiä, jotka takertuvat yksityiskohtiin niin että eivät näe metsää puilta. On ihmisiä, jotka eivät osaa päätellä kumpi on tärkeämpää siivota koko kämppä vai keskittyä yhden lämpöpatterin puhdistukseen. Mikä on milloinkin oleellista ja mikä ei niin tärkeää.

Nimenomaan älykkyyttä on montaa eri lajia. Se tulisi ottaa opetuksessakin huomioon.

Esimerkki hahmotushäiriöstä. Järkytyin yläasteella, kun näin luokalle jääneen kaverin piirroksen. Näytti esikouluikäisen piirrokselta. Kaverista tuli myöhemmin narkomaani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luonteiden ja persoonallisuuksien eroihin. On ihmisiä, jotka takertuvat yksityiskohtiin niin että eivät näe metsää puilta. On ihmisiä, jotka eivät osaa päätellä kumpi on tärkeämpää siivota koko kämppä vai keskittyä yhden lämpöpatterin puhdistukseen. Mikä on milloinkin oleellista ja mikä ei niin tärkeää.

Nimenomaan älykkyyttä on montaa eri lajia. Se tulisi ottaa opetuksessakin huomioon.

Pedagogien käyttämä moniälykkyysteoria, jonka aikanaan Howard Gardner kehitti, ei kyllä juuri perustu mihinkään. Kyllä paras älykkyyskäsite on älykkyysosamäärä, jota voi oikeasti myös testata.

Joillakin on varmaan päässä tietokoneavusteinen suunnittelu eli 2d,3d ja jopa 4d CAD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luonteiden ja persoonallisuuksien eroihin. On ihmisiä, jotka takertuvat yksityiskohtiin niin että eivät näe metsää puilta. On ihmisiä, jotka eivät osaa päätellä kumpi on tärkeämpää siivota koko kämppä vai keskittyä yhden lämpöpatterin puhdistukseen. Mikä on milloinkin oleellista ja mikä ei niin tärkeää.

Nimenomaan älykkyyttä on montaa eri lajia. Se tulisi ottaa opetuksessakin huomioon.

Pedagogien käyttämä moniälykkyysteoria, jonka aikanaan Howard Gardner kehitti, ei kyllä juuri perustu mihinkään. Kyllä paras älykkyyskäsite on älykkyysosamäärä, jota voi oikeasti myös testata.

ÄO testaa vain loogista päättelykykyä ja testiä vasten voi harjoitella ennen varsinaista koitosta. En pitäisi sitä nyt minään kiveen hakattuna ja ainoana oikeana.

Vierailija kirjoitti:

Niistä, jotka hahmottavat kaiken samantien tulee niitä, jotka vetää peruskoulun lukematta läpi ja ovat jatko-opinnoissa pulassa kun ei ole mitään lukurutiinia muodostunut.

Minä vedin peruskoulun lukematta läpi, ei ollut ongelmia jatko opinnoissakaan, katsos kun kuuntelee niin ei tarvitse lukea 

Millainen on sokeiden äö-testi?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki hahmotushäiriöstä. Järkytyin yläasteella, kun näin luokalle jääneen kaverin piirroksen. Näytti esikouluikäisen piirrokselta. Kaverista tuli myöhemmin narkomaani. 

Hän ei siis nähnyt yksityiskohtia.

Mistä tiedetään, että älykkyystesti on luotettava? Miten asian voi tarkistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luonteiden ja persoonallisuuksien eroihin. On ihmisiä, jotka takertuvat yksityiskohtiin niin että eivät näe metsää puilta. On ihmisiä, jotka eivät osaa päätellä kumpi on tärkeämpää siivota koko kämppä vai keskittyä yhden lämpöpatterin puhdistukseen. Mikä on milloinkin oleellista ja mikä ei niin tärkeää.

Nimenomaan älykkyyttä on montaa eri lajia. Se tulisi ottaa opetuksessakin huomioon.

Pedagogien käyttämä moniälykkyysteoria, jonka aikanaan Howard Gardner kehitti, ei kyllä juuri perustu mihinkään. Kyllä paras älykkyyskäsite on älykkyysosamäärä, jota voi oikeasti myös testata.

Mutta mitä hyötyä siitä on, jos koulutamme vain älykkäät ja jätämme loput kouluttamatta? Eikö ole paljon parempi, että jokaiselle löytyy jokin järkevä tehtävä, joka tuntuu mielekkäältä ja antaa omanarvontunnon?

Kaikenlaista tarvitaan. Toiset suunnittelee lentokoneen, toiset laskuvarjon.

Ikä vaikuttaa. Ja kokemus. Myös onko materiaalia josta voisi hahmottaa avaruudellisesti ja harjoitella tehtäviä. Piirtääkin ja mielikuvitus. Vaikka lapsena jo tai nuorena. Miksei keski-iässäkin. Alkoholi ehkä himmentää.