Pelkkä ulkosauna peseytymispaikkana talvella, pärjääkö?

Mun vanhemmat ovat pärjänneet jo 50-luvulta ja minäkin 16 ekaa vuotta elämästäni. 

Pärjää, pärjää.

Pärjää.

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Totta kai pärjää.

Meilläkin pärjättiin vielä 80-luvulla kun ostettiin vanha omakotitalo jossa ei ollut suihkua. Lämmitettiin joka ilta sauna, ja muuripadassa vesi säilyi kuumana seuraavaan aamuun. Suihkutilat rakennettiin vasta myöhemmin.

Pärjää, jos ei nää ihmisiä. ELi siis peseytymättä koko talvi.

Pärjää, mutta vaatii suunnittelua. Pitää suunnitella, milloin pitää peseytyä, että sauna tai edes vesi on silloin aina lämmitetty. Vesipadassa vesi pysyy hiustenpesulämpöisenä seuraavaan aamuun, mutta ei seuraavaan iltaan. Pitää myös suunnitella, miten vedet pidetään sulana vai kaadetaanko ne aina saunapäivien välillä kaikki tyhjäksi.

Riippuu ihmisestä . Vaikeampaa kun sisäsuihku muttei mahdoton .

Noin oli omassa lapsuudenkodissa vielä 70-luvulla. Sauna lämmitettiin kaksi kertaa viikossa paitsi talvipakkasilla kerran viikossa. Onneksi itse ei tajunnut, miten pahalta sitä on haissut. Jos puuta riittää ja pystyy lämmittämään saunan joka ilta, niin mikä ettei.

Kai siinä talossa muuallakin on vedenlämmitäminen mahdollista, että saa sellaiset pikkupesut kuten kainalot, jalat ja hiukset pestyä myös muissa tiloissa kuin saunassa, jossa varmaan on talvella kylmät lattiatkin jos ei koko saunaa lämmitetä...

Moni pärjää. Itse haluan peseytyä helpommin. Nukkuvathan jotkut teltassakin. Minä en tykkää.

Ap, mä jaksoin tota showta pari talvea. Tai aloin jo silloin luistaa eli rupesin käymään kaupungin uimahallissa pesuilla.

Laskin, että tulee jopa halvemmaksi maksaa hallimaksu kuin ostoklapeilla lämmittää erikseen kiuas ja vesipata. Kiuas on vieläpä aivan turhan iso saunaan, jolloin puuta kuluu enemmän kuin olisi tarpeen.

Naurettavaa myös ensin lämmittää 1,5 tuntia ja sitten istua löylyissä 10 min. Olen siis ainoa saunoja.

Tietysti pärjää. Käsienpesualtaassa onnistuu helposti "paikallispesut" ja jos on bideesuihku niin vielä helpommin. Ilman bideetä naisten varmaan kannattaa alkaa käyttämään pesuvatia alapesuun. 

Vierailija kirjoitti:

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Piippu ei halkea, jos saunaa lämmitetään normaalisti kerran tai pari kertaa viikossa koko talven läpi. Se halkeaa silloin, kun se on ollut pitkään lämmittämättä ja on jäässä ja sitten yhtäkkiå lämmitetään kerralla kuumaksi. Ja toki niiden jätevesien imeytyksen pitäisi aina olla roudan alapuolella, jos ne on hoidettu lain mukaan (monin paikoin ei tosin ole)!

Vierailija kirjoitti:

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Ihanko itse päättelit kaiken tämän? Minulla on ulkosauna vuosimallia 1945 hirsirungolla ja eipä tuosta ole piippu viellä tähän päivään mennessä haljennut. Lämpiää 2 kertaa viikko kesät talvet. Lämmitysaika noin 30-40 minuuttia ja puuta kuluu 3 pesällistä per kerta.

Vähänpä tunnut tietävän, mutta en minä sinua siitä soimaa sillä ymmärrän sen johtuvan vain geeneistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Piippu ei halkea, jos saunaa lämmitetään normaalisti kerran tai pari kertaa viikossa koko talven läpi. Se halkeaa silloin, kun se on ollut pitkään lämmittämättä ja on jäässä ja sitten yhtäkkiå lämmitetään kerralla kuumaksi. Ja toki niiden jätevesien imeytyksen pitäisi aina olla roudan alapuolella, jos ne on hoidettu lain mukaan (monin paikoin ei tosin ole)!

No ei halkee piippu jos on tehty edes  suurinpiirtein oikein, viimeisen 25 talven perusteella havainnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Ihanko itse päättelit kaiken tämän? Minulla on ulkosauna vuosimallia 1945 hirsirungolla ja eipä tuosta ole piippu viellä tähän päivään mennessä haljennut. Lämpiää 2 kertaa viikko kesät talvet. Lämmitysaika noin 30-40 minuuttia ja puuta kuluu 3 pesällistä per kerta.

Vähänpä tunnut tietävän, mutta en minä sinua siitä soimaa sillä ymmärrän sen johtuvan vain geeneistä.

Ah, naapurilla (kaupunkilainen, joka osti maalta mökin) halkesi piippu, kun pitkään lämmittämättä olleena pisti kunnon valkeet talvella. Kas on erilaisia saunoja ja lämmittäjiä.

Pärjää hyvinkin. Meillä mökillä eletään noin ja kovillakin pakkasilla siellä ollaan kaikki viikonloput ja oltaisiin viikotkin, jos ei olisi kouluja ja töitä. Voisin kuitenkin harkita polttavaa WC:ta, jos on sähköt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hc. Saat lämmittää talvella pitkän aikaa, että saat saunan lämpöiseksi ja lämmintä vettä. Ja joka lämmityskerta sama juttu.

Saattaa haleta piippu ja palaa rantasauna. Ellet sitten kylmällä peseydy kylmässä saunassa. Ja jos on harmaan jäteveden imeytys maahan, niin senkin toiminta voi olla niin ja näin.

Piippu ei halkea, jos saunaa lämmitetään normaalisti kerran tai pari kertaa viikossa koko talven läpi. Se halkeaa silloin, kun se on ollut pitkään lämmittämättä ja on jäässä ja sitten yhtäkkiå lämmitetään kerralla kuumaksi. Ja toki niiden jätevesien imeytyksen pitäisi aina olla roudan alapuolella, jos ne on hoidettu lain mukaan (monin paikoin ei tosin ole)!

Näinpä. Ja lämmintä vettä voi padan sijaan lämmittää pienemmässä sähkökäyttöisessä vedenlämmittimessä, halutessaan pestä itsensä haaleassa/kylmässä saunassa. Ja keittiössä onnistuu pienemmät pesut, hiukset, kainalot jne. koska vaan.

Asumme n puolet vuodesta mökillä missä sähköt muttei suihkua vaan sauna peseytymistä varten. Onnistuu ympäri vuoden, ei tarvitse haista.

Pärjääjille ja muille kehuskelijoille: 

On eri asia asua yksin ja tehdä kaikki vaadittavat työt yksin KUIN asua kaksin/perheessä, jossa työt jakaantuvat useammalle ihmiselle. Se tekee suuren eron elämänlaatuun, sen rasittavuuteen ja mielekkyyteen. 

Miettikää kohdallenne, että yksin hoidatte lämmityspuut, vedet, lämmityksen, siivouksen, tuhkien poiston, kiuaskivien vaihdon, vesipadan puhdistuksen ym. Säännöllisessä, tiuhassa käytössä tulee myös huoltotöitä.

Samalla voi myös asuinrakennuksessa olla puulämmitys. Käytännössä elämä keskittyy syksystä kevääseen pelkkään lämmitysrulettiin. Lisähaasteena lumityöt ja vesiputkien/kaivon jäätyminen.