Lääkärien ja hoitajien asenne muuttuu kun huomaavat että mulla on psykoosisairaus
Mulla on kaksisuuntainen, remissiossa. Jotenkin tuntuu että mun oireita vähätellään, vaikka olisin hakeutunut fyysisistä syistä hoitoon. Olen työelämässä, melko vaativissa tehtävissä. Puolitoista vuotta olin psykoosin jälkeen pois töistä, ja se ilmeisesti leimaa mua loppuelämän. Mitään harhoja ei lääkityksen kanssa ole. Onko muilla millaisia kokemuksia?
Kommentit (48)
No kyllähän se vähentää uskottavuutta jo on historiaa siitä, että nuppi ei pelaa.
Heh, siis todellakin on. Itsellä myös II bipo, se vielä menee mutta sitte toi epävakaa! Kyllä mä saan pää kainalossa olla tai joku raaja irti että otetaan tosissaan, aivan perseestähän tää on. Näin kerran sellaisen muistion, mikä oli tehty epävakaan potilaan kohtaamisesta. Se vaikutti siltä, että mitään pahempaa ei hoitohenkilökunta voi työssään kohdata, ja että Kaikkeen pitää varautua ja varoa ettei joudu epävakaan huomionhakuisuuden takia manipuloiduksi...
Semmosta se on, mä olen jo tottunut asiaan. Kannasta olen ruksinut vanhat psykiatrisen käynnit kieltolistalle, syynä juuri tuo mistä kirjoitat ap. Dg:nä mulla skitsofrenia, ilman asioiden oikeaa laitaa tutkimatta psykiatrisella sen lätkäsivät kun päättivät, että olin ollut liian kauan "määrittämätön psykoosi" dg:llä. Tein koko hommasta valituksen, mutta eihän se edennyt avissa. Myönsivät sentään, että tyrivät mutta diagnoosi on ja pysyy. Tästä on jo ~10 vuotta enkä ole enää menossa asiasta vääntämään.
Ensin sanot että sinulla on psykoosi ja sitten että kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne ovat eri asioita, eli oletko välillä myös psykoosissa?
Vierailija kirjoitti:
Ensin sanot että sinulla on psykoosi ja sitten että kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne ovat eri asioita, eli oletko välillä myös psykoosissa?
Kaksisuuntainen on psykoosisairaus.
Lähete somaattisen puolen tutkimukseen ei mene läpi, vaan sairaus laitetaan mielenterveyden syyksi. Kuollaan sitten vaan pois.
Mielestäni asennoituminen on parantunut niin hoitohenkilökunnan kuin tavisten suhteenkin. Nuoremmat lääkärit ovat avoimempia ja vähemmän ennakkoluuloisia ihan perus tk: ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin sanot että sinulla on psykoosi ja sitten että kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne ovat eri asioita, eli oletko välillä myös psykoosissa?
Kaksisuuntainen on psykoosisairaus.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin sanot että sinulla on psykoosi ja sitten että kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ne ovat eri asioita, eli oletko välillä myös psykoosissa?
Kaksisuuntainen on psykoosisairaus.
Kaksisuuntainen voi joillekin aiheuttaa psykoottisia oireita mutta ei se ole varsinainen psykoosisairaus.
Kaksisuuntainen ja kyllä. Kamalin ja nöyryyttävin kokemus ollut psyk.päivystyksessä mihin hakeuduin kriisitilanteen vuoksi. Miespuolinen, täysin epäempaattinen ja alalle soveltumaton sair.hoitaja vain totesi yks kantaan, että olisko mahdollista että olisin vain kuvitellut kaiken tapahtuneen (siis sen kriisitilanteeseen johtaneen tapahtuman). Olin kyseisen kommentin jälkeen aivan sanaton ja järkyttynyt. Miten kukaan ihminen (saatika ammattilainen) voi sanoa toiselle noin ja väheksyä kenenkään hätää. Olin niin pöyristynyt koko asiasta etten osannut toimia oikein eli tehdä valitusta ko. hoitajasta. Tosin psyk. puolella taitaa olla aivan turha tehdä valituksia hoidosta ylipäätään, koska ei niitä kuitenkaan oteta vakavasti.
Olen elänyt psykoosissa jo varmaan 20 vuotta. Aika paha OCD, jonka olen saanut kuriin orjuuttamalla ruumiini. Elän suht koht normaalia elämää, mut esimerkiksi parisuhteeseen en suostuisi, tai mihinkään muuhun järjeatelyyn, jossa mun pitäisi yrittää muuttua.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se vähentää uskottavuutta jo on historiaa siitä, että nuppi ei pelaa.
Ei pitäisi. Kyllä nupin lisäksi ihminen voi sairastaa muutakin, ne kun eivät sulje toisiaan millään lailla pois. Nuppivika ei suojele syövältä eikä sepelvaltimotaudilta jne. Paras tutkia se, mitä nuppivikainen valittaa, ettei käy kuten sille yhdelle julkisuudenhenkilölle, jolta lähti henki, kun ei uskottu, että oli fyysistä vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaksisuuntainen ja kyllä. Kamalin ja nöyryyttävin kokemus ollut psyk.päivystyksessä mihin hakeuduin kriisitilanteen vuoksi. Miespuolinen, täysin epäempaattinen ja alalle soveltumaton sair.hoitaja vain totesi yks kantaan, että olisko mahdollista että olisin vain kuvitellut kaiken tapahtuneen (siis sen kriisitilanteeseen johtaneen tapahtuman). Olin kyseisen kommentin jälkeen aivan sanaton ja järkyttynyt. Miten kukaan ihminen (saatika ammattilainen) voi sanoa toiselle noin ja väheksyä kenenkään hätää. Olin niin pöyristynyt koko asiasta etten osannut toimia oikein eli tehdä valitusta ko. hoitajasta. Tosin psyk. puolella taitaa olla aivan turha tehdä valituksia hoidosta ylipäätään, koska ei niitä kuitenkaan oteta vakavasti.
Noin se tuppaa menemään. Mitään mitä sanot ei uskota.
Mania johti psykoosiin kymmenisen vuotta sitten. Pian tämän jälkeen tulikin diagnoosi. Sairastin pitkään ennen diagnoosia, ja manian aikana olen ollut myös harhainen. Nyt kuitenkin lääkitys kunnossa, ja vointi tasainen, ei harhoja. T:aloittaja
Viimeisin kokemus oli erikoinen, kun menin murtuneen kylkiluun vuoksi päivystykseen. Suurin osa ajasta keskusteltiin sairaudestani ja ylipainostani.
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt psykoosissa jo varmaan 20 vuotta. Aika paha OCD, jonka olen saanut kuriin orjuuttamalla ruumiini. Elän suht koht normaalia elämää, mut esimerkiksi parisuhteeseen en suostuisi, tai mihinkään muuhun järjeatelyyn, jossa mun pitäisi yrittää muuttua.
Miten ruumis orjuutetaan?
onneksi voi uhkailla niin saa arvostusta ja hyvä jos ei ole mitään menetettävää niin voi tehdä mitä vaan.
Piti vielä lisätä, että huomaavat siis omakannasta diagnoosit vastaanotolle mennessä.