Jos ei pidä unikoulua lähteekö vauvalta vaistomaisesti yötissi"nälkä" jossain vaiheessa?
Mulla 10kk ikäinen tyttö, joka herää vieläkin syömään tissiä 2 kertaa yössä. Edellispäivänä päätin, että nyt saa loppua ja aloitin "tassuhoidon" sillä seurauksella, että olin vauvan kanssa yöllä kolme tuntia hereillä.
Mietinkin, että kun minua eivät yöheräämiset haittaa niin jos en nyt jaksa mitään unikouluja niin herääkö tuo vielä 2 vuotiaanakin tissille? Muutenkin tyttö on tosi kiinni tisussa, kuulen sen hänen erilaisesta huudosta, että välillä kun syödään kiinteitä niin sitten alkaa tissihuuto...
Eli onko täällä äitejä, joiden vauvojen/naperojen yöheräämiset on loppunut samalla kun imetys kokonaan? (Ajattelin n.vuoden-puolentoista vuoden ikään imettää ja sitten laastarit tisseihin?)
Kommentit (14)
Mulle tuli kanssa mieleen, että nälästä ei taida olla noissa yösyötöissä enää kyse.. Mitä olen ymmärtänyt, niin 8kk jälkeen vauvoilla ei enää ole nälkä öisin, koska ilta-aterialla saatu energia riittää koko yön.
Tuossa ylempänä kirjoittaja puhuikin uniassosiaatiosta, joka tyypillisimmillään on tissi. Eli vauva on tottunut siihen että illalla ennen nukkumaanmenoa annetaan viimeksi tissiä, tai hän on jopa saattanut tottua rinnalle nukahtamiseen. Ja kun yöllä hän havahtuu (mikä on vauvoille ihan tavallista) niin ei osaakaan nukahtaa itsekseen vaan tarvitsee sitä tuttua ja turvallista tissiä.
Meillä meinasi tulla tissistä uniassosiaatio, mutta muutin meidän iltarutiineja hieman. Ennen olin iltapesujen ja yöpaidan vaihdon jälkeen antanut tissiä hänen omassa hämärretyssä huoneessaan "rauhoittaakseni" hänet unille ja sen jälkeen nostanut hänet pinnikseen. Sitten huomasin, että tyttö yrittää nukahtaa rinnalle ja on tosi kiukkuinen ja vaikeasti nukutettava, jos hänen ei anneta sitä tehdä.
Vaihdoin tyylin ihan toiseksi ja nyt imetän valoisassa huoneessa ennen iltapesuja ja yöpuvun vaihtamista. Huutoa ja kitinäähän siitä tuli n. kahden illan ajaksi, mutta nyt on oppinut uuden systeemin. Meillä nukutaan nykyään ihan täysiä öitä, n. 12h putkeen ilman yösyöttöjä. Tyttö on saanut kiinteitä kuukauden ajan.
Tää ei nyt vastannut ihan täsmälleen sun kysymykseesi, mutta jos se antaisi jotain osviittaa... Tosiaan uusimmassa Vauva-lehdessä on hyvä juttu aiheesta. Niin, ja hyvän ystäväni pojalle kävi seuraavalla tavalla: kun äiti luopui imetyksestä 1v iässä niin poika tarvitsi tosi pitkään tuttipulloa nukahtaakseen yöunille ja sama juttu, jos heräsi yöllä. Kaverini juotti siis pojalle aikamoiset määrät maitoa "nukuttaakseen" hänet, kunnes väsyi hommaan ja luopui siitä kertaheitolla. Viikon verran uutta systeemiä he opettelivat, ja nyt 1,5v poika nukkuu yönsä rauhassa.
... olen siis 6. viikolla raskaana, eli ihan alussa. Sitä vain toivoo että tämä riskiaika menisi nopeasti ohi :o)
ruuan yhteydessä,, mutta ei hän sitä juuri juo. Välillä huomaa jos vauvan on kova nälkä ja ruoka on hänen mielestään pahaa, eikä hän sitä syö vaan huutaa tissiä.
Jos ruoka taas on hyvää (lue pelkkä puuro) ja kova nälkä, voi hän huutaa tissihuuroa vähän aikaa, kunnes huomaakin, että hahaa, puurostakin menee nälkä. Ja syö kaikki hienosti.
Meillä muutenkin kiinteiden syönti on lähtenyt todella huonosti liikkeelle. Nyt vasta on oppinut syömään peruna-porkkanaa. Monet hedelmäsoseetkaan eivät maistu. On nirso ja erittäine temperamenttinen. Lihauokiakin pitäisi jo syödä. En uskalla varmaan neuvolassa sanoa, ettei olla vielä päästy lihan kimppuun! Voiko vauvalla olla joku vitamiinin puute, kunnei olla vielä "lihoissa"
Kyllä on hankalaa tämä syönti. Jos lopettaisinkin imettämisen kokonaan? (Ja kuuntelisin kuukaudenpäivät huutoa, eihän tuo osaa juoda edes pullosta....)
En tiedä mitä teen.
Uniin vielä, yritänkin tuota rinnalle nostamista ja silittämistä seuraavalla yöllä. Luulen kyllä, että alkaa hamuilemaan tissiä siinä kun se vieressä haisee, mutta en tiedä...
Mutta Marvik, tulikin mieleen, että annatko vielä aamulla tissiä (ja mihin aikaan) vai suoraan puurolle + vedelle? Voiko tehdä niin, että antaisi kuuden jälkeen tisumaitoa, muttei sitä ennen... Ymmärtääkö vauva tämän väärin, eihän hän kelloa osaa katsoa..?!?
Nukahtamisesta; Meillä harvemmin nukahdetaan tissille, eli osaa kyllä nukahtaa itsekseen yöunille.... Mutta saa kyllä illan päätteeksi olkkarissa tisua. Annankin tästä eteenpäin ennen yöpukua...
Imetin esikoista vuoden ikään asti. Kun lopetin asteittain imetyksen, myös yösyötöt loppuivat. Eli söi rintaa myös öisin niin pitkään kun imetin, mutta samantien loppui yöheräilyt kun loppui imetyskin.
En ole ikinä itse pitänyt mistään unikouluista, ts. vauvan huudattamisesta...
Sillä kun ei välttämättä saada mitään pysyvää aikaiseksi...tämä vain minun mielipide.
Jos kiinteät menevät noin huonosti alas, niin vauvalla on tosiaankin yöllä nälkä! Ja ehkä myös rautavaje, jos kerran lihaa ei olla aloitettu. Muistan lukeneeni, että vauvan luontaiset rautavarannot on käytetty 6kk mennessä loppuun, joten tarvitsee siis lihaa.
Eli et mielestäni voi lopettaa imetystä kuin seinään, jos kiinteät eivät ole vielä kunnossa. Tai voit, mutta sitten pitää antaa reilusti korviketta pullolla, nokkamukista, hörpyttämällä jne.
Kannattaisiko sun kuitenkin puhua neuvolassa asiasta, heillä olisi varmaan hyviä neuvoja kiinteitten suhteen. Meillä on kiinteitten opettelussa auttanut vanha neuvo, että anna aina kiinteitä ennen tissiä. Nimittäin "pahanmakuiset" kiinteät menevät alas nälkäisellekin vauvalle, mutta jos vauva on saanut pahimman nälän taittumaan tissillä, niin eipä kiinteät enää kelpaakaan. Ehkä sun yksinkertaisesti kannattaisi olla antamatta sitä tissiä vaikka huutaisikin, ja tyrkyttäisit niitä kiinteitä + vettä. Eihän vauva kuole nälkään, jos ruokaa kerran on tarjolla.
Joka tapauksessa on hienoa, että olet jaksanut imettää noin pitkään, nyt vain toivotan tsemppiä kiinteitten suhteen!
Meillä muutenkin kiinteiden syönti on lähtenyt todella huonosti liikkeelle. Nyt vasta on oppinut syömään peruna-porkkanaa. Monet hedelmäsoseetkaan eivät maistu. On nirso ja erittäine temperamenttinen. Lihauokiakin pitäisi jo syödä. En uskalla varmaan neuvolassa sanoa, ettei olla vielä päästy lihan kimppuun! Voiko vauvalla olla joku vitamiinin puute, kunnei olla vielä "lihoissa"
.
Tässä tapauksessa on erittäin hyvä, että imetät vielä: äidinmaidosta vauvasi saa paljon vitamiineja ja hivenaineita - myös sitä rautaa, vaikkei niin paljon kuin lihasta saisi. Äidinmaidon rauta myös imeytyy n. 50-prosenttisesti toisin kuin esim. lehmänmaidon rauta.
Jos vauvasi raudansaanti huolestuttaa, niin voit neuvolassa pyytää ottamaan vauvalta hemoglobiinin. Onhan niitä kasvisruokaa syöviä vauvojakin ilman sen kummempia raudanpuutostiloja :)
Syömäänhän et voi ketään pakottaa, vaan velvollisuutesi vanhempana on pitää huolta siitä, että tarjoat vauvallesi terveellistä ravintoa säännöllisesti. Vauvan vastuulle jää sitten syöminen - tai syömättä jättäminen. On vauvoja, jotka innostuvat kiinteistä vasta toisella ikävuodella, mutta siinä ei ole mitään pahaa, jos vauva vain kasvaa normaalisti.
Jos ryhdyt rajoittamaan yöimetyksiä, niin panosta siinä tapauksessa pari kertaa päivässä kunnon päiväimetyksiin. Tai ehkä voisit tehdä toisinpäin: aloita panostamalla päiväimetyksiin, niin yöimetykset saattavat "ihan itsekseen" vähentyä :)
On vauvoja, jotka oma-aloitteisesti luopuvat yöimetyksistä ennen vuoden ikää, mutta on myös niitä lapsia, joilla yöimetykset jatkuvat yhtä pitkään kuin imetyskin. Jos asia ei äitiä haittaa, ei sen pitäisi haitata ketään muutakaan ;) Ei ole olemassa mitään sellaista ikää, jonka jälkeen vauvan tulisi pärjätä ilman yöimetyksiä. Jos kiinteitä ei vielä mene rutiinilla, ei voida olettaa vauvan automaattisesti pärjäävän ilman yöimetyksiä. Ja näin on usein asianlaita, kun vauva on ollut puolivuotiaaksi asti täysimetetty. Lisäksi vaikka yöimetykset olisivat jo jääneet, ei se tarkoita sitä, että vauva nukkuisi heräämättä koko yön. Sen varmaan tiesitkin :)
Kerroit, että kiinteiden syöminen on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Oletko kokeillut mitä tapahtuu, jos tarjoat vauvalle ns. sormiruokaa lusikkaruuan sijaan? Monet innostuvat ruuasta ihan eri tavalla, kun saavat itse kontrolloida sen menemistä suuhun.
On se kumma miten täällä kirjoittaminen helpottaa omaa oloa ja saa oikeesti todella hyviä neuvoja, mitä ei itse tule ajatelleeksi tässä arjen varrella, kiitos!
no niin, lähdetäänpä taas purkamaan. Eilen esimerkiksi vauva söi aamupuuroa ehkä pari lusikallista, mutta tetran velliä. (Nyt ei ollut hänen lempipuuroaan vadelmapuuroa, sitä menee melkein tetra kerralla) Ennen päiväunia imetin. (ei nukahtanut tissille, omaan sänkyyn) Päiväunien jälkeen annoin peruna-porkkanaa ja nyt sekoitin sekaan lusikallisen uutta makua, farmarin herkkua. No siitä tuli kauheat kyökkimiset ja alas meni kaksi lusikallista. Vauva EI suutansa avaa "pahalle" ruualle. No siitä varmaan pelästyneenä ei syönyt välipalaansakaan, kuin puoli purkkia (hedelmäsose). Illalla puuroa (ei taaskaan lempparia) pari lusikallista. Ja velliä päälle pillistä juoden (se onkin hitti).
Joten eilen oli tooooodella huono päivä. Hyvänä päivänä menee purkki kaikkia joka syötöllä. Tissiä tarjoan sitten pitkin päivää, mutten koskaan ennen ruokailuja. Ja olen huomannut, että jos ollaan kaupungilla/kylässä/häissä niin ruoka menee ihan erilailla, oikein hienosti, kun on jotain muuta hälinää ympäillä...
Ja juuri, kun on näin isoja eroja ruuan menekissä niin enhän tosiaankaan voi vielä lopettaa yösyöttöjä! tietenkään...
Sormiruuasta; vauva ei laita juuri mitään suuhunsa, ei leluja, ei ruokaa. Olen antanut sormiruokaa, eikä se mene suuhun. Käsillä tutkitaan ja rutistellaan ja heitetään maahan, NAAMA IRVESSÄ, niin, että yök. Että on kyllä hankala tää flikka. :-)
Nyt täytyy alkaa sotkemaan jotai aloituslihaa peruna-pokkanan sekaan, vaikka niiiiiiin vähän, ettei edes juuri maista ja joka päivä hieman enemmän. Tässä äsyttää vain se, että sitä ruokaa menee niin paljon roskiin. (ne lihapukit ku ei säily, ku kolme päivää?)
-Kuuttilo, hieman taas positiivisemmalla mielellä, kiitos teidän!
kiinteät ollaan aloitettu 5kk ikäisestä. Ja ne lähtivät jo tuolloin todella huonosti liikkeelle. Imetystä siis tähän asti.
Ja vauva kasvaa hienosti. Aina ollut + käyrällä paino. Viimeksi oli painokäyrä laskenut, mutta se johtuu varmaan myös osaksi liikkeelle lähtemisestä... ja varmaan tuosta ruuasta... jotenkin on vaan niin ärsyttävää ja turhauttavaa,kunnei se suu vaan aukea sille ruualle...
Hei,
Meidän nyt jo 3v esikoinen oli vielä huonompi syömään kiinteitä 10 kk -iässä aikoinaan kuin mitä teidän tyttö nyt. Hän aivan selvästi joi vaan maitoa ja sillä tyydytti näläntunteensä. Oli myös jo kuukausia nukkunut todella levottomasti ja huonosti ja olimme isän kanssa ihan kuolemanväsyneitä.
Itse tein radikaalin päiväimetyksien kertojen vähentämisen ja yöimetyksien kokonaan lopettamisen. Annoin enää 5 kertaa rintaa, kun siihen mennessä kertoja oli yleensä lähellä kymmentä tai yli kymmenenkin, päivässä. Noin kuukaudessa syöminen parani radikaalisti. Yksivuotiaana meni jo lähes normaali kotiruoka (pienin poikkeuksin) ja itsesyötynä kaiken lisäksi.
No, nukkuminenkin muuttui, mutta tavallaan vain huonompaan suuntaan. Se onkin jo eri tarina... Kaiketi yritän vain rohkaista tarkastamaan vielä kertaalleen, että päiväruokailu on säännöllistä ja maito on vain aterian osana eikä erillisenä "väli"palana, joka vielä sen oikean ruuan tilan massussa. Itse vielä esikoisen kanssa stressasin koko aika (vielä siis 10kk kohdalla), ettei vaan imetys tyssäisi tai epäonnistuisi, vaikka loppujen lopuksi ihan sain vierottamalla vierottaa 2v-synttäreiden jälkeen.
Luppis
Aloitimme kiinteät 5,5 kk iässä. Ja täytyy myöntää, jos jokin ruoka ei maistunut ja tyttö yökkäili, vaihdoimme suosiolla ruokalajia. Oli tilanteita, jolloin hän huusi suu tiukkana viivana ja yksinkertaisesti vain kieltäytyi syömästä. Silloin lopetin syöttämisen, tehtiin jotain muuta ja 15-20 minuutin päästä yritettiin uudelleen. Jos nälkä oli, niin kyllä hän sitten sen 0,5-1 purkkia söi. Tämän päälle sitten lasten jogurttia tai hedelmäsoseita. Kaurahyvät ovat myös maistuneet. Sillä tavoin varmistettiin että häneltä varmasti lähtee nälkä, vaikka jokin kasvis- tai lihasose ei olekaan maistunut. Joinain päivinä syötiin heikommin, toisina taas ihan mega-annoksia.
Muita keinoja on ollut lusikan vaihto (ihme juttu, mutta toimi meillä!), erilaisten eläinten ääntely (tyttöä alkaa naurattamaan ja kummasti yksi lusikallinen taas uppoaa) ja välirummutukset pöytään. Nämä ovat lapsen viihdyttämistä, totta, mutta näillä keinoin saadaan paha mieli unohtumaan ja lapsi vähän varkain maistelemaan ruokia. Joskus ruokailuun on kyllä mennyt jopa kolme varttia, eli kärsivällisyyttä on vaatinut!
Emme kokonaan luovuttaneet ruoista, joista tyttö yökkäili, vaan yritimme taas antaa hiukan seuraavalla kerralla. Enää ei olekaan montaa ruokalajia joita hän ei suostu syömään. Joillakin kerroilla, jos hän ei edes suostu maistamaan, niin otamme sormeen maistiaiset ja laitamme suuhun. Usein hän huomaa että ruoka onkin hyvää ja syö sen jälkeen hyvällä ruokahalulla.
Punaposki ja marjasoseet on hittejä, niitä sekoitetaan myös mikrossa keitettyyn kaurapuuroon. Se uppoaa puuroista ja kaikista ruoista varmimmin, tyttö syö yleensa reilun puolikkaan aikuisten annoksesta.
Oletteko muuten kokeilleet kanaa ja kalaa? Muistan, että alkuaikoina tyttö ei oikein perustanut possusta eikä naudasta, mutta broileri ja kala maistuivat. Ja, kuten suunnittelit, tuttuun makuun jotain uutta sekaan, on hyvä keino. Hapanmaitotuotteet meillä ovat uusi juttu, ainakin maustamaton jogurtti, johon on sekoitettu marjasosetta, on maistunut hyvin.
Sormiruokina olemme antaneet kurkkua, ruisleivän kannikkaa, näkkäriä ja hedelmäpaloja. Myös raejuusto on maistunut. Yleensä olemme itse syöneet pöydässä samaan aikaan ja tyttö on ihan tyytyväisenä mutustellut sormiruokaa. Toki poisheittojakin on tapahtunut, mutta pääasiassa hän on ollut kiinnostunut palojen rakenteesta ja mausta.
Meidänkään tyttö ei tuttipullosta niin välitä, joten veden juottamiseen olemme käyttäneet nokkamukia tai välillä ihan suoraan juottaneet lasista. Se on niin hauska ja erikoinen juttu, että tyttö on ihan vahingossa hörppinyt vettä vaikka nokkamuki ei olisikaan kelvannut.
Lapsethan ovat tietysti yksilöitä ja mitään yks'yhteen ohjetta ei ole olemassa. Mainitut asiat ovat siis toimineet meidän tytölle, eikä ole takeita toimiiko se toisille vauvoille. Mutta jos jokin näistä vaikka toimisi teillä, niin sehän on vain plussaa!
Loppujen lopuksi, aika kyllä hoitaa kaikki ongelmat, tavalla tai toisella :o)
Viime yönä tyttö nukkui ensimmäistä kertaa elämässään 9 tuntia putkeen!!! Itse sain nukkua 7,5 tuntia, pisin unijakso vuoteen.
Tämä oli siis pehmeän unikoulun viides yö. Poikkeuksena edellisiin öihin oli, että tyttö ei nukkunut unipussissa ja vain minun vieressäni. Isä valvoi myöhempään, eikä halunnut ottaa riskiä että herättäisi meidät ja nukkui eri huoneessa. En sit tiedän onko näillä mitään vaikutusta, vai pelkkää sattumaa.
Voi kun tämä tulisi pysyväksi...
ja samanikäinen poika 10kk. Kiinteitä menee tosin aika hyvin, aamu- ja iltapuurot, lounas ja päivällinen kasvis-lihamössöjä, välillä sekaan jo perheen omia ruokia (esim. tänään pakkasesta purkki porkkana-bataattisosetta nam ja sekaan makaronilaatikkoa pari lusikallista, sekaisin sauvasekoittimella ja eiku syömään...hyvin maistui. Kaupan lihasoseet ei enää kelpaa lainkaan...). Välipaloiksi menee hedelmäsoseita, vauvajugurtteja, muutaman kerran maisteltu myös luonnonjugurttia. Korviketta ei käytännössä mene kuin muutama suullinen/pv, vaikka yritetty on kuinka, vettä nokkamukista pikkutilkkoja. Imetän vielä iltaisin ja aamuyöllä, just jätetty pois päivän imetys eli ennen päikkäreitä.
Meillä on kanssa ollut samaa vikaa, eli poika on nukahtanut niin vaivattomasti imetykseen, että siitä on tullut uniassosiaatio. Olen joutunut imettämään suihkutissien takia aina makuuasennossa ja uni tulee siksi niin helposti, yöllä tietysti myös itselle...en olekaan ollut missään vaiheessa väsynyt, vaikka vauva heräili monta kertaa yössä, kun itsekin nukahti samantien kun vauvakin... mutta nyt nuo yöimetykset saisi alkaa loppumaan, saisi koko muukin imetys mutta kun tuota maitoa menee niin vähän alas, on vähän ongelma...
Tällä hetkellä poika nukahtaa n. kasin aikaan illalla ja herää syömään n. 4-5 välillä, nukahtaa ja syö ehkä kerran vielä joskus kuuden jälkeen. Herätys seiskan nurkilla ja aamupuuro kasilta. En nyt osaa noita aamuyön syöttöjä pitää ihan kauheana syntinä, koska nukkuuhan lapsi siihen mennessä jo yli kahdeksan tuntia! Aika vaativaa olisi pienelle elimistölle, että pitäisi esim. 12 tuntia olla ravinnotta, itsekään en jaksaisi olla! Jostain luin, että käsite "lapsi nukkuu yön yli" tarkoittaa oikeasti, että lapsi nukkuu yhtenäisesti yli viiden tunnin pätkiä! Ei siis vaadita sitä 12 tuntia, niinkuin esim. neuvoloissa heti käsitetään. Ja varmasti on eroa myös lapsissa. Täytyy kyllä jollain lailla seurata oman lapsensa ja oman itsensä hyvinvointia: jos lapsi kasvaa hyvin, syö päivällä hyvin, ei pissaa itseään litimäräksi öisin ja äiti itse jaksaa hyvin, ei minusta liikaa kannata tuijottaa jotain taulukko-ohjeita siitä, että samantien kun lapsi täyttää sen 6 kk, täytyisi nukkua kellon ympäri! Mm. MLL sivuillakin sanotaan, että osa lapsista tarvitsee sen aamuyön syötön vielä esim. lähes vuoden ikäiseksi, kyseessä ei ole niinkään yösyöttö vaan varhaisaamiainen! Toki on hyvä ottaa just nuo uniassosiaatiot huomioon ja opettaa lapsi siihen, että tissille ei tarvitse nukahtaa. Meilläkin yritän aina irrottaa tissiltä ja havahduttaa sen verran hereille, esim. röyhtäyttämällä, että nukahtaa sitten ns. itsekseen omaan sänkyynsä.
Nyt meillä olis haasteena lopettaa imetys kokonaan vähitellen, kun noita kiinteitäkin menee ihan hyvin. Nuo pienet maito- ja nestemäärät vaan vähän arveluttaa...
Eli en missään nimessä ole enää antanut rintaa, kuin pakolliset eli maitoahan pienen pitää saada. On syönyt aika hyvin nyt muutaman päivän kiinteitä. Meillä toimii hämäystakatiikka. Eli velliä tykkää juoda pillistä, joten aina kun on jotain "pahempaa" ruokaa niin kun meinaa antaa velliä pillillä niin suu aukeaa ja satsi sisään. Tietty sitä velliä pitää antaa aina välillä, jotta se suu vastaisuudessakin aukeaa. Tietty sitten vanhempana vaihtaa tuon vellin normaaliin maitoon.
Eli muutaman päivän aikana olen päivässä pystynyt nipistämään imetyksen kahteen kertaan!!! Enkä edes ole illalla antanut tissiä, kun syö niin hyvin iltapuuron ja vellin. Ja tänäänkin vietiin vain sänkyyn ja nukahti yksikseen.
Liharuoka on nyt ollut se ongelma, mutta ajattelin sen vellijekun avulla saada sitä sinne suuhun ja jatkaa sitä niin kauan, kunnes tottuu makuun!!
Eli meidän uniassosiaatio (vai mikä se nyt oli) sijoittuu tuonne yöaikaan. Välillä yöllä rauhoittuu kyllä tuttiin, mutta välillä vaatii sen tissin. Ehkä nyt tämä imetys tästä ihan itsekseen loppuu, kunhan voi alkaa antamaan lehmänmaitoakin pikkuhuljaa...
Kiitos teille tuesta !! Ja ihanaa, että muitakin on samassa tilanteessa.
Oma tyttömme on saman ikäinen kuin PikkuKuuttilolla. Aloitin kuukausi sitten työt ja isä jäin kotiin hoitovapaalle. Ennen yösyötöt eivät niinkään häirinneet, mutta nyt, kun aamulla pitää lähteä virkeänä töihin, rupesimme tutkimaan asiaa tarkemmin.
Tyttömme siis heräilee 1-4 tunnin välein öisin, eikä osannut nukahtaa kuin rinnalle tai sylissä heijaten. Uusimmassa Vauva-lehdessä olikin artikkeli nukkumisesta ja ko. artikkelissa mainittiin, ettei vauva tarvitse puolivuotiaasta lähtien yösyöttöjä.
Siis mitä, miksi kukaan ei tätä meille kertonut?, ihmettelimme. Olimme iloisesti jatkaneet yösyöttöjä ja antaneet juuri ennen nukkumaanmenoa rintaa koska sillä tavoin lapsen sai nopeimmin takaisin unten maille ja nyt artikkelissa sanottiin että olemme tietämättämme aiheuttaneet tyttärellemme uniassosiaation!
Olemme aloittaneet "pehmeän tassuhoidon" muutama yö sitten. Tyttärelle tuli jossain vaiheessa takapakkia myös pinnasängyssä nukkumiseen, hän nukkui puolivuotiaaksi vieressäni, joten hän nukkuu nyt jonkin aikaa kanssamme perhepedissä. Uutena juttuna on, että annan iltamaidon olohuoneessa ja tämän jälkeen aloitetaan iltarutiinit. Ja nukkumaan mennessä annetaan tutti ja unirätti käteen, sekä lauletaan iltalaulu.
Yllättävän hyvin tämä on lähtenyt käyntiin. Nukkumaan mennessä hän ei pyydä lainkaan rintaa, vaan hetken touhuilee vieressä ja nukahtaa itsekseen. Jos tyttö herää yöllä eikä pysty nukahtamaan itsekseen (olen alkanut laskemaan 60:n ennen kuin reagoin hänen itkuunsa) eikä edes hyssyttelyyn, vaan itku kiihtyy, nostan hänet pitkin pituuttani rinnalle makaamaan ja silitän selästä pitkiä rauhallisia vetoja, en syötä. Siihen hän lopulta nukahtaa.
Aloitimme maanantaina kokeilun ja tuloksena on jo nyt, että keskiyön havahtumiseen osaa itsekseen nukahtaa ja aamukuuden herätystä ei enää ole. Vielä on haasteena klo 3-4 aikaan tapahtuva herääminen, viime yönä 1,5 tuntia yritettiin nukuttaa, aina havahtuin itkemään ja lopulta annoin rintaa. Mutta se onkin ollut tähänastisistä öistä pisin aika.
Sitten kun hän nukkuu kokonaiset yöt, siirryn nukkumaan hänen kanssaan omaan huoneeseen ja pikkuhiljaa harjoitellaan taas pinnasängyssä nukkumista.
Tässä pitkälti omia kokemuksia, mutta kuten huomaat, ihan alkutekijöissä vielä ollaan. Pari kysymystä tuli mieleen.
Puhuit kiinteiden syömiset yhteydessä tissihuudosta. Oletko antanut vettä ruokailun yhteydessä? Jos hänellä onkin jano? Me aloitimme lähes heti kun siirryttiin soseisiin antamaan ruoan yhteydessä vettä ja sitä menee 0,5-1 desiä.
Voisiko teidänkin tytöllä olla uniassosiaatio? Se siis tarkoittaa, että lapsi luulee että uneen pääsee vain avustaen, esim. rintaa imiessä. Yöllä kun hän herää, huutaa hän äidin paikalle koska ei osaa rauhoittaa itse itseään uneen, vaan kaipaa omaa nukutusrutiiniaan, rintaa.
Tosin meillä pian saataa imetys loppua kokonaan, jolloin uskon että ongelmakin loppuu. Olen 7 viikolla raskaana ja lääkärin mukaan maidon maku muuttuu raskaana ollessa sen verran, ettei vauva halua sitä enää.