Lue keskustelun säännöt.
HU: Sijaisopettaja järkyttyi Helsingin lähiökouluissa: "Kuin aikapom meja"
03.09.2024 |
Opettajaksi opiskeleva Matias Nieminen, 25, on järkyttynyt. Kun hän on tehnyt sijaisuuksia Helsingin kouluissa, joidenkin lähiöiden ongelmat ovat iskeneet häntä päin kasvoja - lähes kirjaimellisesti, sillä hän kertoo eräässäkin koillishelsinkiläisessä koulussa joutuneensa puuttumaan kesken oppitunnin puhjenneeseen tappeluun. Oppilaat riehuivat eivätkä halunneet tehdä tehtäviä.
Erityisesti Niemistä järkytti tapa, jolla vakio-opettajat suhtautuivat tilanteeseen.
-Opettaja sanoi, että näytä oppilaille vain Netflixiä, sillä niin hänkin aina tekee, saatesanoilla "ei täällä tarvitse opettaa mitään".
Niemisen mukaan toinen saman koulun opettaja kehotti näyttämään riehuville oppilaille Youtubesta ystävyysvideoita.
-Pelolla ajattelen, missä nämä oppilaat ovat 510 vuoden kuluttua. Nämä luokat ovat kuin aikapom meja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen ryhmä nuoria päästetään luisumaan ulos yhteiskunnasta.
Hänen mielestään ongelmien taustalla on epäonnistunut integraatio ja jengiytyminen.
Huh, jännä ettei Yle ole uutisoinut asiasta
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykykoululaiset ovat raivohulluja lapsipetoja joita ei saa kuriin muuten kuin voimakeinoin. Opettajan sanaa ei uskota joten oppimisesta on tehty mahdotonta. Kuka hullu tuonne menee töitä tekemään?
Ja voimakeinoja taas ei saa käyttää. Paitsi tenavat joko keskenään tai aikuista kohtaan.
Vasta katselin näin wanhana vierestä äitiä hsmmaslääkärissä, jonka taapero veteli äityliään pataan huolella kenkiä laittaessa. Äiti siinä leperteli ja yritti lopulta itku kurkussa komentaakin, kun selkeästi sattui. Lapsi jysäytteli nyrkillä vaan vähän reilummin.
Arvatenkin diagnoosia haetaan, mutta mielessä kyllä kävi, että joskus muinoin natiaista olisi kielletty heti tiukasti ja jos kielto ei olisi mennyt perille, niin tukkapölly tai luunappi olisi luultavimmin ollut käytetty tapa. Lapsi olisi tuhertanut hetken itkua ja
Minuakin kuritettiin lapsena. Omasta mielestäni ainakin minusta tuli aivan terve lainkuuliainen rauhallinen kansalainen. Eikä ole katkeruuttz siitä tai traumoja. Pikemminkin kiitollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykykoululaiset ovat raivohulluja lapsipetoja joita ei saa kuriin muuten kuin voimakeinoin. Opettajan sanaa ei uskota joten oppimisesta on tehty mahdotonta. Kuka hullu tuonne menee töitä tekemään?
Ja voimakeinoja taas ei saa käyttää. Paitsi tenavat joko keskenään tai aikuista kohtaan.
Vasta katselin näin wanhana vierestä äitiä hsmmaslääkärissä, jonka taapero veteli äityliään pataan huolella kenkiä laittaessa. Äiti siinä leperteli ja yritti lopulta itku kurkussa komentaakin, kun selkeästi sattui. Lapsi jysäytteli nyrkillä vaan vähän reilummin.
Arvatenkin diagnoosia haetaan, mutta mielessä kyllä kävi, että joskus muinoin natiaista olisi kielletty heti tiukasti ja jos kielto ei olisi mennyt perille, niin tukkapölly tai luunappi olisi luultavimmin ollut kä
Minuakin kuritettiin lapsena. Omasta mielestäni ainakin minusta tuli aivan terve lainkuuliainen rauhallinen kansalainen. Eikä ole katkeruuttz siitä tai traumoja. Pikemminkin kiitollisuutta.
Minua kuritetaan vieläkin ja olen siitä kiitollinen. Vähän vain partaan sattuu kun sitä töissä niin paljon revitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanteesta saamme syyttää varhaiskasvatuksen ammattilaisia. He ovat ajaneet yhteiskunnassa asioita kuten lapsen kanssa pitää keskustella ja sanoittaa tunteita. Ennen annettiin lastensuojeluilmoitus kun vanhemmat ryyppäsivät 24/7 ja isä ajoi perheen hankeen. Nykyään tehdään lasu kun 6-vuotias leikkii hetken yksin pihalla. Oikeasti osa lapsista olisi tarvinnut selkäsaunan. Ette vaan uskalla sanoa sitä ääneen.
Kaikista väkivaltaisimpia, häiriintyneimpiä ja huonosti käyttäytyviä ovat melkein 80v kokemuksellani selkäsaunoja saaneet. Onneksi omat vanhempani olivat sen verran fiksuja etteivät koskaan kajonneet lapsiin. Ei lapsiin tai puolisoon kohdistuvassa väkivallassa yleensäkään kyse ole vanhempien sukupolvesta vaan enemmänkin sivistyneisyydestä.
Emä ihmetteli miksi olimme niin villejä, huusimme ja hakkasimme toisiamme. Sitten hän taas huusi ja hakkasi meitä. Nyt olen vasta aikuisena oppinut että luonteeni onkin tosi rauhallinen ja hiljainen kun olen päässyt vanhemmistani eroon eikä minua kukaan enää hakkaa.
Vierailija kirjoitti:
"Kuritusväkivaltaa kokevat lapset eivät kehity älyllisesti normaalisti. Ehkä siksi sinäkään et ymmärrä mitä haittaa lapselle luunapeista ja tukkapöllystä on, Ei voi kauhalla ottaa, jos lusikalla annettu. "
Kuritusväkivallalla kasvatetuista tuli fiksumpia ja vähemmän mt-sairauksia potevia. Eli ei tuo argumentti oikein pure.
t. Eri
No tuohon en usko yhtään: Sodan käynyt sotainvalidi-isäni antoi muun muassa remmin viuhua. Pahin ehkä oli se, kun hän oli aikeissa lyödä veljeäni hiilihangolla, mutta äitini esti aikeet. Eikä fyysinen kurittaminen riittänyt, vaan lisänä sopassa oli psyykkinen väkivalta. Nämä jätti rajut jäljet varsinkin veljiini. Nöyriä ja hyviä veronmaksajia kyllä heistä tuli, mutta lapsuudessa koettu väkivalta on heijastunut monin tavoin heidän elämäänsä.
Äitini ei tarvinnut koskaan käyttää väkivaltaa kasvatuskeinona, vaan kasvatuskeinoiksi riitti jämäkkyys, selvät säännöt, lempeys ja rakkaus omia lapsia kohtaan. Onneksi äitini viimein jätti isäni.
Ensiksi täytyy ymmärtää lasten erilaiset lähtökohdat. Japanilainen lapsi tulee Suomeen rauhallisista ja järjestäytyneistä yhteiskuntaoloista, joku toinen taas pakolaisleiriltä jossa on saattanut elää koko elämänsä.
Lasten lähtökohdat eivät siis ole yhtäläiset, siksi emme voi myöskään olettaa, että pärjääminen koulumaailmassa olisi kaikille yhtä helppoa.
Jossain tarvitaan siis enemmän tukitoimenpiteitä ja opetusresursseja kuin jossain muualla, mutta toteutuuko tämä aina käytännön koulumaailmassa? Entä onko erikoisluokkien resursointi pois juuri heiltä, jotka tarvitsisivat erityistä huomiota ja apua?
Mitään rotuun liittyvää syytä ei ole sille, miksi lapsi ei pärjäisi koulussa. Esimerkiksi lähi-idässä on ollut korkeakulttuureita jo silloin, kun täällä vielä elimme savupirteissä ja järsimme juuria. Jos olet eri mieltä, otan mielelläni vastaan linkin vertaisarvioituun tutkimukseen, jossa johtopäätöksenä olisi, että eri rotujen välillä on synnynnäisiä, ei yhteiskunnallisesti kriisiytyneistä elinolosuhteista johtuvia älyllisiä eroavaisuuksia.
Itse näkisin, että eräs keskeinen ongelma koskien tämän päivän yhteiskunnallisesti jakautunutta ilmapiiriä sekä sen heijastusta koulumaailmaankin, on osassa aikuisväestöä ilmenevä vähäosaisten ja erilaisuuden halveksiminen. Ei haluta, että oma jälkikasvu olisi tekemisissä tietyn rotuisten tai tiettyä yhteiskuntaluokkaa edustavien lasten kanssa. Tämä tulee ilmi esimerkiksi siten, että puhutaan roskasakista, elämänkoululaisista, luusereista, paskaduuneista tai haukutaan lähiöitä. Piilorasismiksi miellän myös sen, että lapsia siirretään erityisluokille tai muutetaan "kaltaistensa pariin" (eli ns white flight ilmiö), pois monikulttuurisemmasta tai monimuotoisemmasta elinympäristöstä. Voi hyvin kysyä, millaisia eväitä nämä pumpulissa kasvatetut lapset lopulta omaavat tullakseen toimeen monikulttuurisemmaksi käyvässä yhteiskunnassa?
Näin menetellen ihmisten elämät myös eriytyvät entistä kauemmaksi toisistaan, eikä muualta tulleiden integraatio onnistu optimaalisesti. Mielestäni tällaista suhtautumistapaa ohjaakin ennen kaikkea väärät ennakkoluulot sekä alitajuiset epärealistiset pelot, ei niinkään todellisuuteen perustustuvat faktatiedot, puhumattakaan ihmisrakkaudesta.
Sen sijaan, että onnekkaina ja hyvinvoivina kantasuomalaisina auttaisimme uusia tulijoita integroitumaan, ottaisimme heidät avosylin vastaan, iloitsisimme siitä, että kulttuurimme rikastuu ja saa uusia vivahteita, me inhoamme muutosta, me pakenemme muutosta ja huudamme vielä perään roskasakista. Nostamme tikunnokkaan ne ongelmat, joita tulijat mahdollisesti joissain yksittäistapauksissa tuovat mukanaan ja samalla tulemme entistäkin sokeammiksi omille puutteillemme.
Kuten on hyvin tuotu esille, kouluhäiriköintiä ja oppimisvaikeuksia on ilmennyt aina, myös aikana ennen monikulttuurisuutta. Kotien kasvatustavat, koululaitos ja yhteiskunta digitalisoitumisineen on kokenut sellaisia mullistuksia viimeisten vuosikymmenten aikana, että emme voi tietää, mihin anarkiaan tämän päivän koululaitos olisi ajautunut esimerkiksi 40 vuotta sitten opiskelleiden kanssa. Siksi mennyttä aikaa ei voi suoraviivaisesti verrata nykyaikaan.
Lopuksi olisi hyvä muistaa, ettei Suomi ole koskaan ollut "suomalainen", mitä sanalla mahdetaankaan tarkoittaa. Suomi, sen kansa ja sen kulttuuri on ollut aina jatkuvan muutoksen alaisena. Muutos onkin elämän ja siten myös yhteiskuntien ainoa luonne. Joka vastustaa muutosta, jää lopulta ajastaan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs raivovassareilla meni tunteisiin kun Matias kertoi totuuden :D
Moi Matias
Varmasti ongelmia on tänä päivänä, mutta on niitä ollut ennen vanhaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matis Nieminsen sijaisuudet taisivat olla sitten siinä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1997 syntyneen Sakarie Abdi Mohamedin yhteensä neljän vuoden ja kahden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä, ampuma-aserikoksista sekä kulkuneuvon oikeudettomasta kuljettamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eräs nimeltä mainitsematon vihreiden ministeri öljymiljonääripuolisonsa kanssa muutti pois hesasta kun tajusi lapsensa joutuvan S2-kouluun
Vierailija kirjoitti:
Opettaja, jota tämä kokoomuslainen sijaisti, ei selvästikään uskonut tämän sijaisen kykyihin, siksi Netflix. Ja oikeassa oli. Tuen sijaan tulikin selkään puukotusta oman edun nimissä, hyvä Matias. Voi olla haastavaa löytää ainakaan open töitä...
On myös hyvä muistaa, että meillä joka ikistä opettajaa sitoo edelleen valtakunnallinen OPS. Siellä lukee, mitä kullakin vuosiluokalla tulee opettaa. Jos et opeta, teet virkavirheen. Missään ei katsella pelkkiä videoita, vaikka niitä saatetaan random-sijaisille oikean tuntsarin sijaan suositella.
T. Ope
Jos olet oikeasti opettaja, tiedät, ettei uusimmassa OPSissa todellakaan ole enää lueteltu sisältöjä läheskään kaikille oppiaineille, vaan yleistä diipadaapaa. Näin olen eri kouluista tuleville saatetaan opettaa eri asioita ja eri tasolla.
Toisekseen, olen itse ollut juuri tämän ketjun aiheena olevan kaltaisessa koulussa opettajana, ja voin sanoa, että kaikki mitä Matias sanoo, on totta ja olen sen itse kokenut. Onneksi pääsin sieltä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi täytyy ymmärtää lasten erilaiset lähtökohdat. Japanilainen lapsi tulee Suomeen rauhallisista ja järjestäytyneistä yhteiskuntaoloista, joku toinen taas pakolaisleiriltä jossa on saattanut elää koko elämänsä.
Lasten lähtökohdat eivät siis ole yhtäläiset, siksi emme voi myöskään olettaa, että pärjääminen koulumaailmassa olisi kaikille yhtä helppoa.
Jossain tarvitaan siis enemmän tukitoimenpiteitä ja opetusresursseja kuin jossain muualla, mutta toteutuuko tämä aina käytännön koulumaailmassa? Entä onko erikoisluokkien resursointi pois juuri heiltä, jotka tarvitsisivat erityistä huomiota ja apua?
Mitään rotuun liittyvää syytä ei ole sille, miksi lapsi ei pärjäisi koulussa. Esimerkiksi lähi-idässä on ollut korkeakulttuureita jo silloin, kun täällä vielä elimme savupirteissä ja järsimme juuria. Jos olet eri mieltä, otan mie
Jeesus mitä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuritusväkivaltaa kokevat lapset eivät kehity älyllisesti normaalisti. Ehkä siksi sinäkään et ymmärrä mitä haittaa lapselle luunapeista ja tukkapöllystä on, Ei voi kauhalla ottaa, jos lusikalla annettu. "
Kuritusväkivallalla kasvatetuista tuli fiksumpia ja vähemmän mt-sairauksia potevia. Eli ei tuo argumentti oikein pure.
t. Eri
No tuohon en usko yhtään: Sodan käynyt sotainvalidi-isäni antoi muun muassa remmin viuhua. Pahin ehkä oli se, kun hän oli aikeissa lyödä veljeäni hiilihangolla, mutta äitini esti aikeet. Eikä fyysinen kurittaminen riittänyt, vaan lisänä sopassa oli psyykkinen väkivalta. Nämä jätti rajut jäljet varsinkin veljiini. Nöyriä ja hyviä veronmaksajia kyllä heistä tuli, mutta lapsuudessa koettu väkivalta on heijastunut monin tavoin heidän elämäänsä.
Äitini ei tarvinnut koskaan käyttää väkivalta
Tämän hetken keski-ikäiset ovat saaneet lähestulkoon kaikki fyysistä kuritusta. Tilastollisesti paremmin he kestävät paineita ja pettymyksiä kuin nykynuoriso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka kirjoittelette tänne (minua lukuunottamatta) olette olleet kouluissanne samanlaisia kurittomia kauhukakaroita. Ette ymmärrä mistään yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka kirjoittelette tänne (minua lukuunottamatta) olette olleet kouluissanne samanlaisia kurittomia kauhukakaroita. Ette ymmärrä mistään yhtään mitään.
Pidempään alalla olleet opettajat väittävät nykyajan olevan erilaista kuin aika esim. 20 vuotta sitten. Uskon tuttuja opettajia enemmän kuin sinua.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi täytyy ymmärtää lasten erilaiset lähtökohdat. Japanilainen lapsi tulee Suomeen rauhallisista ja järjestäytyneistä yhteiskuntaoloista, joku toinen taas pakolaisleiriltä jossa on saattanut elää koko elämänsä.
Lasten lähtökohdat eivät siis ole yhtäläiset, siksi emme voi myöskään olettaa, että pärjääminen koulumaailmassa olisi kaikille yhtä helppoa.
Jossain tarvitaan siis enemmän tukitoimenpiteitä ja opetusresursseja kuin jossain muualla, mutta toteutuuko tämä aina käytännön koulumaailmassa? Entä onko erikoisluokkien resursointi pois juuri heiltä, jotka tarvitsisivat erityistä huomiota ja apua?
Mitään rotuun liittyvää syytä ei ole sille, miksi lapsi ei pärjäisi koulussa. Esimerkiksi lähi-idässä on ollut korkeakulttuureita jo silloin, kun täällä vielä elimme savupirteissä ja järsimme juuria. Jos olet eri mieltä, otan mie
Kai laitat omat lapsesi mamukouluun?
Sinunlaistesi suomalaisten naisten takia en ole enää feministi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PERSKUTATROLLAA.
Sijaisopettajan puoluekanta ei kyllä tule ilmi jutusta.
Persu-Touretten syndrooma.
Onneksi ei sentään Viher-Hin ttapulin syndrooma.
Kannattaa asua hyvällä alueella eteläisessä kantakaupungissa Helsingissä, niin lähikoulussa on homogeenistä ja motivoitunutta oppilasainesta.
Onpa outoa. Ei 80-luvulla ollut tuollaista ongelmaa, tosin oppilaat olivat liiankin peloteltuja. Eivät herkät tytöt kestä poikien tai muiden tyttöjen tappeluja luokassa, se voi pelottaa.
Aina on ongelmatapauksia mutta heitä varten pitää olla tarkkikset tai koulukodit ja muut vakavammat keinot. Heidän ei saa antaa terrorisoida opetusta.