Onko hevosia aina kohdeltu niin huonosti kun nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole tainnut tutustua nykyhevosten todellisuuteen, jos kuvittelee niitä kohdeltavan huonosti. On olemassa hyvin kohdeltuja ravihevosia, jotka ovat hyvin rauhallisia kotioloissa ja harjoituksissa vain lönkyttelevät niin, että ei siinä uskoisi kulkevan jonkun maakunnan parhaista ravihevosista. Mutta kun raviradalla musiikki soi, radan varressa on yleisöä ja paikalla muita hevosia, se on aivan kuin eri hevonen, esiintyvä taiteilija ja kilpailija. Kun sellaisen näkee, voi kysyä itseltään, käyttääkö ihminen hyväkseen hevosta vai hevonen ihmistä.

Eikä ap tietenkään voi tietää mitään entisajan sota- ja savottahevosten kohtelusta, joita ei taatusti kohdeltu yhtä sievästi kuin nykyisiä hevosia, niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta.

Hevosia pidettiin ennen pilttuissa, joka on siis pelkkä parsi, missä hevonen seisoi kiinni sidottuna. Ei niitä talvella päästetty ulos jaloittelemaan muuta kuin savottaan vetämään tukkikuormaa. Tallien sisäkorkeus ei ollut edes kahta metriä, ei ilmanvaihtoa, ei pesupaikkoja. Lannehalvaus oli yleinen vaiva, kun hevonen otettiin pilttuusta vetämään tukkikuormaa ja ilman jäähdyttelyä heitettiin takaisin pilttuuseen seisomaan 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuolla aiemmin siitä, miten hevosia harrastamattomat ihmiset eivät näe hevosina yksilöinä ja persoonina, vaan massana, elukoina. Tuo ajatus siitä, että kesyhevonen on luonteeltaan kuin villihevonen, perustuu vain luuloihin, ei vaikka siihen, että tuntisi kesyhevosen eläimenä. Kesyhevosta on näiden tuhansien vuosien aikana jalostttu siinä missä koiraakin, ja se on erittäin palvelualtis eläin. Sitä oikeasti joskus oikein hämmästyy, miten työorientoituneita monet hevoset ovat. Heovsen koulutus ei tosiaan perustu villin luonteen musertamiseen, ja ne tosiaan ovat kumppaneita aika samaan tyyliin kuin koirat. Esim. töissä, kun menen tarhan portille, kaikki hevoset tulevat yleensä vastaan. Useimmat haluavat rapsutuksia ja huomiota. Kaikki hevoset eivät tykkää rapsuttelusta. Esim. mun lempihevoseni on tällainen, mutta sekin tulee mielellään seisomaan viereen ja nauttii tällä tavalla läheisyydestä. Mä ymmärrän, että tämä voi olla vaikea ymmärtää, jos kuvittelee, että hevoset vihaavat ihmisiä ja työntekoa, mutta tosiaan, jos menen tarhaan tuoli mukanani ja menen istumaan johonkin nurkkaan, tämä hevonen tulee mun luo ja seisoo vieressäni niin kauan kuin tarhassa olen.

Mitä tulee noihin vammoihin: se on totta, että hevonen ei ole evoluutiossa kehittynyt kantamaan taakkaa selässään. Useimmat kuitenkin soveltuvat siihen. Kukaan ei selviä vammoitta elämässä, eivät ihmiset eivätkä ne villihevosetkaan. 

 

Hevosharrastajana sinulla on motiivi puolustella harrastustasi ja se taas vaatii silmien sulkemista monen faktan edessä. Hevosyksilön luonteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Eikä niiden jalostus ole läheskään niin kehittynyt kuin koirien suhteen (vrt. kissat jotka nähdään lemmikkeinä, mutta joilla lajityypillinen käyttäytyminen istuu yhä tiukassa, vaikka se ajoittain näyttäytyisikin ihmisen silmissä ihan kesyltä, eivätkä enää pärjää luonnossa ilman ihmistä kuten villikissat). Ihmisen miellyttäminen on ehdollistettu hevoseen, ei mikään luontainen piirre tai lajityypillinen tarve.

Hevosharrastajana sinulla on motiivi puolustella harrastustasi ja se taas vaatii silmien sulkemista monen faktan edessä. Hevosyksilön luonteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Eikä niiden jalostus ole läheskään niin kehittynyt kuin koirien suhteen (vrt. kissat jotka nähdään lemmikkeinä, mutta joilla lajityypillinen käyttäytyminen istuu yhä tiukassa, vaikka se ajoittain näyttäytyisikin ihmisen silmissä ihan kesyltä, eivätkä enää pärjää luonnossa ilman ihmistä kuten villikissat). Ihmisen miellyttäminen on ehdollistettu hevoseen, ei mikään luontainen piirre tai lajityypillinen tarve.

Sivusta, voisi helposti olettaa, että hevosharrastaja tuntee hevosten käyttäytymistä ja tarpeita hieman paremmin kuin sellainen, jonka käsitys hevosista on eläimiä inhimillistävältä luonnonsuojelijalta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole tainnut tutustua nykyhevosten todellisuuteen, jos kuvittelee niitä kohdeltavan huonosti. On olemassa hyvin kohdeltuja ravihevosia, jotka ovat hyvin rauhallisia kotioloissa ja harjoituksissa vain lönkyttelevät niin, että ei siinä uskoisi kulkevan jonkun maakunnan parhaista ravihevosista. Mutta kun raviradalla musiikki soi, radan varressa on yleisöä ja paikalla muita hevosia, se on aivan kuin eri hevonen, esiintyvä taiteilija ja kilpailija. Kun sellaisen näkee, voi kysyä itseltään, käyttääkö ihminen hyväkseen hevosta vai hevonen ihmistä.

Eikä ap tietenkään voi tietää mitään entisajan sota- ja savottahevosten kohtelusta, joita ei taatusti kohdeltu yhtä sievästi kuin nykyisiä hevosia, niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta.

 

Hevosia pidettiin ennen pilttuissa, joka on siis pelkkä parsi, missä hevonen seisoi kiinni sidottuna. Ei niitä tal

Ei myöskään eläinlääketiede tai lääkkeet tai tietous ( kuten ei ihmislääketiedekään) ollut kehittynyt niin että olisi ollut tarjolla oikeaa ja tehokasta hoitoa. Lukekaapa huviksenne vaikkapa Kaikenkarvaiset ystäväni, joka perustuu ihan oikean eläinlääkärin aitoihin kokemuksiin 1930-40-luvuilla.

Vierailija kirjoitti:

Hevosharrastajana sinulla on motiivi puolustella harrastustasi ja se taas vaatii silmien sulkemista monen faktan edessä. Hevosyksilön luonteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Eikä niiden jalostus ole läheskään niin kehittynyt kuin koirien suhteen (vrt. kissat jotka nähdään lemmikkeinä, mutta joilla lajityypillinen käyttäytyminen istuu yhä tiukassa, vaikka se ajoittain näyttäytyisikin ihmisen silmissä ihan kesyltä, eivätkä enää pärjää luonnossa ilman ihmistä kuten villikissat). Ihmisen miellyttäminen on ehdollistettu hevoseen, ei mikään luontainen piirre tai lajityypillinen tarve.

 

Sivusta, voisi helposti olettaa, että hevosharrastaja tuntee hevosten käyttäytymistä ja tarpeita hieman paremmin kuin sellainen, jonka käsitys hevosista on eläimiä inhimillistävältä luonnonsuojelijalta...

Itse uskoisin ennemmin ihmisiin jotka tuntee eläimet tiedepohjalta, riippumattomia asiantuntijoita. Enkä niitä jotka hyötyy ja tekee bisnestä niillä.

Se että tunnustaa eläimen olevan tosiaan elävä olento joilla on omia lajityypillisiä tarpeitaan, ei ole inhimillistämistä. Vaan nimenonaan se eläin nähdään silloin eläimenä. Ei välineenä. Eikö inhimillistämistä ole nimenomaan tuo että yritetään perustella eläimen hyväksikäyttö sen yksilöllisellä luonteella, että se muka vaan tykkää palvella ihmistä, ikäänkuin hevonen voisi puhua ja antaa suostumuksensa?

Varsinki kilpaurheilua harrastavat hevosihmiset eläinrääkkävät hevosiaan. Pahimpia on nämä ravi-ihmiset; laittavat hevosensa kuoppaan kun siitä ei sitten olekaan ravuriksi. Miksi ei voi myydä eteenpäin vaikka harrastehevosena?

Vierailija kirjoitti:

           Jokainen täyspäinen ymmärtää sen että tuottavuusnäkökulmasta riittävä hyvinvointi ja eläimen todellinen, kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat lähes poikkeuksetta aika kaukana toisistaan. ai ihan tosissasiko kuvittelet puolen neliön verkkohäkissä elelevä kettu voi hyvin, kun se puoli nelitötä verkkohäkkiä kerran riittää laadukkaan turkin tuottamiseen?

Vähän valoja päälle nyt, naurattaa oikeiin tuo "jokainen eläinten kanssa tekemisissä ollut"-lässytys kun sinä selvästikään et itse sitä ole :-D

Lainaukset taas persuksista. Mutta. Nyt pitäisi valoja laittaa päälle siellä viherhihhulin hikikomerossakin. Turkiseläinten kohtelu on saastaista touhua. Se pitäisi lopettaa kokonaan, ei epäilystä. Tuskiseläinhän on olemassa vain siihen asti, kun siitä saadaan hyöty, eli turkis. Ei eläin ihotta elä, kun ei elä ihminenkään. Konsepti on eri, kuin jos kyseessä on eläin, jonka työsuoritus on se haluttu asia. Ei lehmä tuota maitoa, jos se on huonosti hoidettu, ei kana muni myyntikelpoisia munia, jos se on henkihieverissä, ei hevonenkaan pärjää esim. hevosurheilussa, jos se on loppuun piiskattu kehäraakki. Kannattaisi ottaa asioista selvää, eikä uskoa johonkin idioottien hihhulointiin. Kannattaisi myös tulla sieltä kerrostalosta joskus maaseudulle käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen esim. raveissa hevosia sai ajaja ruoskia, jotta eläin raivaisi lujempaa. Nykyään se on kielletty. Hevosten olot ovat paremmat kuin ennen.

Kyllä hevosia nykyäänkin toisinaan piiskataan rajusti raveissa ja doupataan. Näistä on silloin tällöin uutisissa. 

Todella harvoin. Paljastuneista doping-tapauksista osa on vahinkoja, mutta epäilemättä sitä voi tehdä piilossa. Rajusta piiskaamisesta raveissa tulee niin pitkä kilpailukielto, että ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Varsinki kilpaurheilua harrastavat hevosihmiset eläinrääkkävät hevosiaan. Pahimpia on nämä ravi-ihmiset; laittavat hevosensa kuoppaan kun siitä ei sitten olekaan ravuriksi. Miksi ei voi myydä eteenpäin vaikka harrastehevosena?

Mietipä ihan tosissasi, miksi ravuri mieluummin syödään kuin myydään jonkun kukkahattutädin pullahevoseksi tai pikkutytön lemmikiksi! Onhan  noita myyty: ratsuiksi, siitokseen, terapiahevoseksi. Ei tosin ravurina olleet kovin kaksisia, paitsi ehkä se siitokseen myyty. Kun sitten lukee jossakin tuntemattomassa paikassa rääkätyistä hevosista, tulee huoli: eihän siellä vaan ole se meiltä myyty hevonen.

Yleisesti ottaen hevosia kohdellaan nykyään tosi hyvin. Niillä on 5 tähden palvelu kun ruokaa tuodaan 4 x päivässä, kuivikkeet vaihdetaan päivittäin ja parhaimmassa tapauksessa ulkoilevat paljon mutta pääsevät yöksi sisään. Joskus 90- luvulla näki vielä paljon sitä, että tallihenkilökunta käsitteli hevosia kovakouraisesti mutta nykyään saavat pääosin hyvin hellää hoitoa. 

Hevosten kohtelua miettiessä on hyvin tärkeää ottaa huomioon eläimen olemus ja mikä on sen lajityypillistä käyttäytymistä. Näkisin suurimpana modernina ongelman "pumpulissa pitämisen" eli hevosen ylisuojelemisen, johon kuuluu mm. liian pienet ja virikkeettömät tarhat sekä tarhakaverin puute. Hakkaaminen on verrattain pieni ongelma ainakin harrasteratsastajien keskuudessa Suomessa. Pahinta siinäkin on yleensä pelottelu, ei niinkään raipasta aiheutuva kipu. Hevoset kommunikoi keskenään antamalla toisilleen kenkää eli yksi tai kaksi raipaniskua ei tuommoisessa eläimessä ole fyysisesti kovin kummoinen paineen aiheuttaja ellet vedä ihan jumalattoman kovaa. 

Vierailija kirjoitti:

Varsinki kilpaurheilua harrastavat hevosihmiset eläinrääkkävät hevosiaan. Pahimpia on nämä ravi-ihmiset; laittavat hevosensa kuoppaan kun siitä ei sitten olekaan ravuriksi. Miksi ei voi myydä eteenpäin vaikka harrastehevosena?

Ex-ravurin laittaminen eteenpäin harrastehevosena on yleensä juuri sitä eläinrääkkäystä. Näitä on ihan liikaa jo nyt kun osaamattomat pikkutytöt "pelastaa" ja pitää sitten täysin sopimattomissa oloissa kun ei ole rahaa hoitaa niitä. Ravureista osa soveltuu ihan ok harrasteratsuksi mutta ei läheskään kaikki ja se uudelleenkouluttaminen vaatii joko paljon osaamista tai rahaa, mitä ex-ravurien ostajilla ei useimmiten ole. 

Vierailija kirjoitti:

Itse uskoisin ennemmin ihmisiin jotka tuntee eläimet tiedepohjalta, riippumattomia asiantuntijoita. Enkä niitä jotka hyötyy ja tekee bisnestä niillä.

Se että tunnustaa eläimen olevan tosiaan elävä olento joilla on omia lajityypillisiä tarpeitaan, ei ole inhimillistämistä. Vaan nimenonaan se eläin nähdään silloin eläimenä. Ei välineenä. Eikö inhimillistämistä ole nimenomaan tuo että yritetään perustella eläimen hyväksikäyttö sen yksilöllisellä luonteella, että se muka vaan tykkää palvella ihmistä, ikäänkuin hevonen voisi puhua ja antaa suostumuksensa?

Lajityypilliset tarpeet on se taikasana. Miksi oletat, että hevosten omistajat ja niitä käyttävät eivät tuntisi lajityypillisiä tarpeita vähintään yhtä hyvin kuin tiedepohjalta asiaa lähestyvät? Se, että hevosia käytetään välineinä bisneksessä, kuten vaikka ratsastuskoulussa, ei missään tapauksessa tarkoita, ettei hevosten lajityypillisiä tarpeita tai yksilöllisiä ominaisuuksia tunnettaisi ja huomioitaisi. Vähiten niitä tuntevat mutu-pohjalta asiaa lähestyvät eläinten inhimillistäjät, jotka eivät hyväksy eläinten luontaisia ominaisuuksia. Osa heistä ikävä kyllä jopa omistaa hevosia, osa ei ole koskaan ollut tekemisissä hevosten kanssa mutta ovat silti kovasti tietävinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Mitä hevosen elämää tuokaan on? Mieti sitä, kuinka villihevoset elävät. Ihminen vain kuvittelee mikä on muka hyväksi jollekin lajille, omien itsekkäiden tarpeiden pohjalta. Hevoset, ja tuotantoeläimet kärsivät valtavasti näiden ns. eläinrakkaiden ihmisten vuoksi.

Niin ja lemmikkieläimet eivät. Luuletko että koira on luotaisessa ympäristössään yksin kerrostaloasunnossa ilman lajitoverin seuraa koko elämä

Mikä oli nolon whataboutismisi pointti?

Pointti on se että kyse ei ole vain hevosista ja tuotantoeläimistä vaan kaikista eläimistä joita ihminen pitää itsellään ja hallitsee. Mikään näistä eläimistä ei voi elää kuten se on tarkoitettu elämään eli lajityypillisesti. Kaikkien eläinten pit

Älkääs unohtako, että myös ihminen on hyvin irrallaan luonnollisesta ympäristöstään. Kerrostaloasunto, ruoka ja yleisesti elintavat on nykyihmisellä kaukana luonnollisesta ja optimista. Harva on sellaisen valinnu vapaaehtoisesti sitä, kun ihmisten olosuhteet on kehitelty yleisesti nykymaailmassa sellaiseksi, että rahalla saat kopin työpaikan läheltä kaupungista ja ruokaa jonka tuotannosta et tiedä mitään. Täytyy oikeasti järjestellä asioita ja vakaasti haluta pois siitä, jos oikeasti haluaa irtautua nykyisenlaisista ihmisten elinolosuhteista. Eikä kaikki edes huomaa tuota nykyelämän epäluonnollisuutta ja epäterveellisyyttä. Hyvä vinkua koirista ja kissoista kerrostaloasunnoissa, kun yhtälailla ihminenkin kärsii niissä. Hyvä huolestua hevosen epäluonnollisista elinoloista, kun yhtälailla ihminenkin voisi paremmin, jos luonnollisuutta ihmisen elinoloissa arvostettaisiin edes vähän. Ja ettei tämä nyt kuulosta liikaa maailman syyttelyltä, niin minnekäs laitat rahan ansaitsemisen ja sen avulla elämisen, asfaltit maasta, muovipohjaiset vaatteet päältä (kengät, takit) ja vaikkapa keinovalolle altistumisen. Ei kaikki ole vaan omissa käsissä, vaan todella se miten asiat on järjestelty vaikuttaa.

Hevosia kohdellaan nykyään paljon paremmin kuin esim. vielä 90-luvulla. Nykyään myös tutkitaan paljon hevosten hyvinvointia ja siihen kiinnitetään ihan eri tavalla huomiota.

Vähän mietityttää tämä nykyajan suhtautuminen eläimiin kun niitä ei saisi enää nykyään käyttää oikein mihinkään ilman, että sitä pidetään rääkkäyksenä. Jos ratsastus on eläinrääkkäystä niin samalla logiikalla pitäisi varmasti sitten kieltää myös koirien käyttö esim. huume- ja homekoirina sekä agility harrastuksena yms. Eikä kissojakaan pitäisi vangita sisälle asuntoihin. Samalla logiikalla voidaan kieltää kaikki eläintenpito, koska se on rääkkäystä.

Mielestäni on upeaa, että hevonen ja ihminen ovat kulkeneet kymmeniä tuhansia vuosia rinnakkain. Hevonen on vaikuttanut ihmisen historiaan valtavasti ja auttanut ihmiskuntaa monissa asioissa ja ihminen taas on kautta aikojen antanut hevosille vastineeksi ruokaa, hoivaa ja hyvinvointia. On upeaa, miten kaksi eri lajia voivat tehdä yhteistyötä ja kommunikoida. Hevosihmiset tekevät arvokasta työtä kun ylläpitävät tätä osaamista ja kymmenien tuhansien vuosien mittaista suhdetta ihmisen ja hevosen välillä vaikka nykyään koneet ovatkin monessa asiassa korvanneet hevosen käytön.

Vierailija kirjoitti:

Varsinki kilpaurheilua harrastavat hevosihmiset eläinrääkkävät hevosiaan. Pahimpia on nämä ravi-ihmiset; laittavat hevosensa kuoppaan kun siitä ei sitten olekaan ravuriksi. Miksi ei voi myydä eteenpäin vaikka harrastehevosena?

Mikään ei ole niin karmea kohtalo kuin entisen ravurin siirtyminen harrasteratsuksi. Mitään eläintä ei kohdella niin huonosti kuin vähävaraisen hevosen omistajan rakastettavassa huomassa elävä entinen ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi saatua hevosta

Nämä on niin nähty ja hevosen on parempi olla siellä kuopassa kuolleena kuin kakaroitten leluna takapihalla ties missä oloissa, joissa säästöjä syntyy tallirakennuksesta, kengityksistä, eläinlääkäreistä, madotuksista, varusteista ja ruokinnasta jopa valaistuksesta ja juomavedestä 

On. Se on laumaeläin.

Minulla on samanlainen tarina kuin tuo, joka kertoi raviradalla "syttyvästä" ravihevosesta.

Minulla oli nuorena esteponi. Se tykkäsi hypätä, rakasti kisaamista ja se suorastaan syttyi liekkeihin aina, kun sen käänsi esteelle ja se näki, että tuo me hypätään. Sitä tunnetta ja sitä, miten se tunne välittyy hevosesta ratsastajaan (ja takaisin hevoseen) on turha yrittää selostaa ihmiselle, joka ei ole hevosten kanssa tekemisissä.

Silloin kun tuntee hevosensa, teillä on tavallaan sama henki, ja aistitte toinen toistenne innostuksen, pelon, ilon, säikähdyksen, surun.

Vielä vanhoilla päivillään se olisi halunnut hypätä, kun käpöttelimme kentällä jossa oli esteitä keskellä. Ja ponini eli hyvän elämän.

Kulkiessa näkee nykyään useinkin hevostiloilla ym. hevosia vielä hämärällikin ulkona kylmässä tuulessa, sateella, pakkasella, lumisateessa. Ei kai niitä jätetä peräti yöksi vielä ulos. Kesällä lämpöisellä voi olla ulkona muttei enää kun lämpötila laskee alle +15 ja maa viilenee. Osataanko eläimiä hoitaa kun hoitajiakin on moneen junaan. Eläinten puolesta huolestun.

Tuo raviharrastus/rahastus eläimellä on eläinrääkkäystä mielestäni. Eläin on vaan suorittamista varten ties millaisessa kohtelussa ja kasvatuksessa. Lihavat omistajat käärii tulosrahat, voisivat itse alkaa juosta rahaa itselleen ja jättää eläin raukat rauhaan. Kyllä ihminen on ahne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluistiko ap vähän tarkentaa, että mitä sellaista rääkkäystä nykyään yleisesti tehdään, mistä arvelet, että ennen ei kyllä tehty?

 

Ruoskiminen, kannukset ja kuolaimet.

 

 

Pienissä poteroissa pitäminen, yksin pyöriminen savivelliaitauksessa ilman virikkeitä tai kohtalotovereita. Ihmiset on hiton omahyväisiä ja julmia.

Todellista hevosten rääkkäämistä harjoitetaan joissain maissa, joissa tammoja pidetään koko ajan raskaana. Ne hevoset on vain siellä pilttuussa ja niiltä lypsetään hormoneja ihmisten hormonikorvaushoitoja varten. Eivät ehdi toipua edellisestä raskaudesta, kun astutetaan taas jo.