eiköhän hyvä äitiys on

sitä että on jatkuvasti huonoa omatuntoa ja jatkuvaa uhrautumista, eli pistää aina itseänsä viimeiseen paikkaan ja lapsi etusijalle joka asiassa. On aina syli johon saa tulla, antaa rakkautta ja lämpöä ja valmistaa lapsen tulevaa aikuiselämää varten ja miten toimia muiden ihmisten kanssa. On itse hyvänä esimerkkinä kaikissa asioissa, kuuntelee lasta ja näyttää kaikin puolin hänelle että häntä kuunnellaan, rakastetaan mutta osaa silti näyttää missä menee rajat. Kuinka moni psytyy tämän allekirjoittamaan? Itse en oikein usko siihen lauseeseen että " sinä olet just sun lapsellesi paras äiti" , eihän se välttämättä niin ole mutta hyvä fraasihan se on.