Kun lapsenne muuttivat pois kotoa, niin jäittekö edelleen samaan asuntoon asumaan?

Ei olla muuttamassa minnekään, ei nyt eikä jatkossa, ihanaa asua väljästi💞

Aion muuttaa pienenpään. Lapset (kaksi) vielä kotona ainakin ensi kesään ja opiskelevat.

Lasten kanssa asuttiin ahtaasti, nyt on sopivasti tilaa. 

Itse rakennettu talo, kaikille edelleen tilaa, kaikille omat huoneet kun tulevat käymään. Ei tarvetta muuttaa pienempään asuntoon.

Muutetaan pienempään sitten kun kuopuskin lähtee maailmalle. 3 jo muuttanut pois kotoa. Meillä 6h talo on ihan liian iso pelkästään meille kahdelle, vaikka rakas perheasunto onkin ollut.

Kolmioita ollaan katseltu 

Tehtiin lasten huoneista työhuone ja vierashuone. Näin on hyvä. 

Ei yhtään pienempään mutta takaisin sinnesuuntaan missä juuret ovat. Kunhan lapsi lentää pesästä eikä meitä täällä pidätä mikään. 

Me muutimme isommasta kaksikerroksisesta asunnosta lasten muuttojen jälkeen pienempään yhdessä tasossa olevaan asuntoon, joka oli ainakin meidän mielestämme erinomainen ratkaisu. Selkeästi vähemmän neliöitä ja kuitenkin vierashuone lasten satunnaisia käyntejä varten.

Näin kävi, kahdestaan ollaan 420neliön okt.

Olis lapsiperheen unelma sijainniltaan koulu 400m päässä + kaupat, silti suojaisa päätyvän tien okt alue ja rajoittuu virkistys metsään.

Ei ole uskaltanut myydä, kun lukenut kauhu tarinoita ostajista... 

Asun edelleen samassa, itselle vähän liian isossa ja kalliissa kerrostaloasunnossa mutta eipä tässä hätää ole ja varaa maksaa vuokraakin. Mutta katselen kyllä rivaritarjontaa sillä silmällä että vuoden-parin päästä vaihtaisin vähän pienempään asuntoon kun on varmaa ettei lapsi enää halua tulla takaisinkaan.

Myin ison omakotitaloni, sain hyvän hinnan, ostin uuden 90 m2 rivarin päätyasunnon itselleni, yksin asun, varauiduin jo vanhenemiseen, minulla on myös kesämökki, joten isosta talosta ja tiontista oli liikaa työtä. 

Mitä siitä tänne kertoilemaan ...huuoohh. 

Vierailija kirjoitti:

Myin ison omakotitaloni, sain hyvän hinnan, ostin uuden 90 m2 rivarin päätyasunnon itselleni, yksin asun, varauiduin jo vanhenemiseen, minulla on myös kesämökki, joten isosta talosta ja tiontista oli liikaa työtä. 

Asun samassa kaupungissa lasteni kanssa, joten he eivät yövy luonani. 

Emme jääneet. Muutimme 1000 kilometrin päähän.

Vierailija kirjoitti:

Mitä siitä tänne kertoilemaan ...huuoohh. 

Niin, mitäpä sitä mistään puhumaan, ollaan vain kuten sinä, naama norsunvítulla ja mieli viŧŧumaisena. 

Muutin kaksioon. 

Vierailija kirjoitti:

Näin kävi, kahdestaan ollaan 420neliön okt.

Olis lapsiperheen unelma sijainniltaan koulu 400m päässä + kaupat, silti suojaisa päätyvän tien okt alue ja rajoittuu virkistys metsään.

Ei ole uskaltanut myydä, kun lukenut kauhu tarinoita ostajista... 

Jätätte ongelman sitten perikunnalle?

Tämä 95 neliötä on oikein hyvä kahdelle sitten kun nuorempikin muuttaa, ei ole tarvetta lähteä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Näin kävi, kahdestaan ollaan 420neliön okt.

Olis lapsiperheen unelma sijainniltaan koulu 400m päässä + kaupat, silti suojaisa päätyvän tien okt alue ja rajoittuu virkistys metsään.

Ei ole uskaltanut myydä, kun lukenut kauhu tarinoita ostajista... 

Kannattaa myydä, silloin kun on voimissaan ja työelämässä. Omat vanhempani myivät vasta 80 vuotiaana. Kun talosta sitten paljastui lahovaurio, niin stressi ja ahdistus meinasivat viedä hautaan. Ja korvauksia makselee palkasta paremmin, kuin eläkkeestä.

Omakotitalon ostaminen on kivaa ja siinä asuminen helppoa. Vaikeudet tulevat vasta myydessä. Ihmiset, jotka haaveilevat talosta eivät aina hahmota tätä.

Muutettiin pienempään, 80m2 okt on juuri sopiva meille, edullisemmat asumiskustannukset, vähemmän siivottavaa. Yhdessä tasossa, tulevaisuutta ajatellen. 

Vieras/ työhuone löytyy, mutta lapset asuvat edelleen samassa kaupungissa, joten heille sen puolesta turha huoneita varata.