Lukiolainen ei meinaa pysyä tahdissa mukana

Vierailija kirjoitti:

Mikä ala ap:n lasta sitten kiinnostaisi lukion jälkeen? Lukiohan valmentaa ennen kaikkea akateemisiin ammatteihin, jolloin opiskeluun sisältyy paljon lukemista ja kirjoittamista.

Ei lukion pitäisi olla mikään säilytyslaitos, sinne menevien pitäisi olla kiinostunut myös lukion tarjoamista sisällöistä, ei vain vanhojentansseista.

Ei ole vielä mitään alaa mielessä. Itsekin valitsin lukion saadakseni lisäaikaa alan valintaan, ja mielestäni on ok jos lukion jälkeen päätyykin ammattikouluun. Ei lapsellani kuitenkaan ole kyse kiinnostuksen puutteesta, on kiinnostunut ja motivoitunut monista aineista ja haluaisi pärjätä hyvin. Siitä huolimatta se, että pärjääkö, on vaakalaudalla kovasta panostamisesta huolimatta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Esim wolfram alpha ja chat gpt voivat olla erinomaisia edullisia avustajia matematiikkaan. 

Courserassa on kurssi learning to learn joka kannattaa katsoa.

Eka vuosi on pahin. Myös hyvä huomioida että kesäkursseja voi suorittaa ja niillä saada helpostusta varsinaiseen lukuvuoteen. Valinnaisia kursseja voi korvata harrastuksilla.

Tekoäly laskee päin peetä. Huono neuvo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes ensimmäisellä kurssilla niin kovin on heikot eväät oppimiseen. Asiat tulevan koko ajan haastavimmiksi mitä pitemmälle mennään.

No jep, mutta kun joka paikassa hoetaan että kuka vaan voi olla mitä vaan niin ei nuorilla ole enää mitään realistista käsitystä omista taidoistaan tai valmiuksistaan. 

Tässäkin ketjussa on monta näkökulmaa, mm että lukio on vaikeinta alussa ja kuinka monet oppimisvaikeuksista kärsivät ovat päässeetkin kärryille ja opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon asti.

Kuka sitten onkaan oikeassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes ensimmäisellä kurssilla niin kovin on heikot eväät oppimiseen. Asiat tulevan koko ajan haastavimmiksi mitä pitemmälle mennään.

No jep, mutta kun joka paikassa hoetaan että kuka vaan voi olla mitä vaan niin ei nuorilla ole enää mitään realistista käsitystä omista taidoistaan tai valmiuksistaan. 

Yhteiskunta haluaa kaikkien pääsevän työelämään. Heikkolahjaiset runnotaan kouluista läpi kaikenmaailman avustuksilla ja helpotuksilla, mutta karu totuus ilmenee sitten koulujen jälkeen, kun työelämässä ei niitä avustuksia ole.

Ekan vuoden voi yrittää ja katsoa Onko lukio hänen paikka. Kyllä lukio vaatii sitä että tekee töitä. Onko matikka lyhyt? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ala ap:n lasta sitten kiinnostaisi lukion jälkeen? Lukiohan valmentaa ennen kaikkea akateemisiin ammatteihin, jolloin opiskeluun sisältyy paljon lukemista ja kirjoittamista.

Ei lukion pitäisi olla mikään säilytyslaitos, sinne menevien pitäisi olla kiinostunut myös lukion tarjoamista sisällöistä, ei vain vanhojentansseista.

Ei ole vielä mitään alaa mielessä. Itsekin valitsin lukion saadakseni lisäaikaa alan valintaan, ja mielestäni on ok jos lukion jälkeen päätyykin ammattikouluun. Ei lapsellani kuitenkaan ole kyse kiinnostuksen puutteesta, on kiinnostunut ja motivoitunut monista aineista ja haluaisi pärjätä hyvin. Siitä huolimatta se, että pärjääkö, on vaakalaudalla kovasta panostamisesta huolimatta.

Ap

Nykyään ovat harvassa alat, joissa ei ole hyötyä hyvästä yleissivistyksestä.

Kannattaa siirtyä amikseen, lukio on tuolla taustalla kyllä todella haastavaa. Alalla ei ole suurta väliä kun aina voi opiskella lisää, mutta ois hyvä olla joku tutkinto, et ei jää ihan tyhjänpäälle. Onko joku ala mikä liittyisi vaikka harrastuksiin, tykkäätkö vaikka kokkailla kotona, onko sisaruksia (hoitoalalla voi perehtyä lapsiin ja nuoriin), osaako ommella tai sujuuko puutyöt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ala ap:n lasta sitten kiinnostaisi lukion jälkeen? Lukiohan valmentaa ennen kaikkea akateemisiin ammatteihin, jolloin opiskeluun sisältyy paljon lukemista ja kirjoittamista.

Ei lukion pitäisi olla mikään säilytyslaitos, sinne menevien pitäisi olla kiinostunut myös lukion tarjoamista sisällöistä, ei vain vanhojentansseista.

Ei ole vielä mitään alaa mielessä. Itsekin valitsin lukion saadakseni lisäaikaa alan valintaan, ja mielestäni on ok jos lukion jälkeen päätyykin ammattikouluun. Ei lapsellani kuitenkaan ole kyse kiinnostuksen puutteesta, on kiinnostunut ja motivoitunut monista aineista ja haluaisi pärjätä hyvin. Siitä huolimatta se, että pärjääkö, on vaakalaudalla kovasta panostamisesta huolimatta.

Ap

Ylioppilastodistuksen saamisen edellytyksenä on, että lukion oppimäärä on suoritettu hyväksytysti. Ylioppilastodistusta ei siis ole mahdollista saada ilman lukion päättötodistusta. Jos tää näyttää siltä että ei tule onnistumaan, niin lukiossa on turha viettää aikaa.

Kannattaa lopettaa lukio-opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatillisessa merkonomi olisi voinut olla hyvä vaihtoehto. Se muistuttaa enemmän lukiota kuin muita ammatillisen linjoja. Tuolla opiskellaan kaupallisia aineita hyvin pitkälle samalla tavalla kuin mitä lukion opinnot ovat. Muista ammatillisista linjoista poiketen tuollahan ei varsinaisissa opinnoissa tehdä ns. käsillä mitään tai käytännön opintoja ole. Opintoihin toki kuuluu sitten työharjoittelu ja yrityksen leikkiminen. 

Tarkkaavaisuuden häiriö ja matematiikassa vaikeuksia, joten ei merkonomilinjalle kannata hakea. Mieluummin juurikin käsillä tekemään jotain sellaista, missä pärjää tarkkaavaisuuden häiriön kanssakin ja sitten jokin sellainen työ, missä se voi olla jopa etu. 

Korjauttaisitteko tarkkaavaisuushäiriöisellä mekaanikolla autonne? Käsillä tekijöidenkin pitää osata lukea manuaaleja, ohjeita, turvallisuusohjeita jne jne,

Lyhyen matikan pakollisia kursseja ei kai ole kovin monta, eikä sitä ole pakko kirjoittaa. On sen takia nyt turhan kuristava aloitus aikaa vievyydessään, ja käsitys lukiossa pärjäämisestä voi vinoutua sen takia. Tilanne rupeaa tuntumaan valoisammalta, kun tuo aikasyöppö matikka jää tauolle. Keskittyminen koulussa kuuntelemiseen ja muuten mahdollisimman hyvään arkeen auttavat enemmän kuin äärimmäinen yrittäminen. Tuossa iässä 4 vuoden suunnitelmalla nuori kehittyy paljon kaikin puolin. Ottakaa kotona rauhallisesti ja keskittykää yhdessä mahdollisuuksiin ja koulun ulkopuolisiin kivoihin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Itse yläkoulun opena olen miettinyt joskus, mihin ammattiin sopisi oppilaani, jonka keskittymisväli on hyvin lyhyt. Tulee mieleen asiakaspalvelijan työ, esim. myyminen, jossa lyhytkestoisesta mutta intensiivisestä huomiokyvystä voi olla jopa hyötyä. Tai vaikkapa jakeluauton kuljettaja kaupunkialueella.

Onko lukijoissa keskittymishäiriöisiä ihmisiä? Miten olette kouluttautuneet ja työllistyneet? Voiko tämän piirteen kääntää vahvuudeksi?

Sanoisin että pitkäjännitteisyyttä ja keskittymistä kannattaa treenata, mutta jos opiskelut ei maistu, niin mikä tahansa käytännöntyö voi olla parempi vaihtoehto. Silloin voi sopia vaikka yrittäjäksi. Mutta jos ihminen on laiska ja saamaton muiden huonojen ominaisuuksien lisäksi, niin sitten työn löytäminen on jo hankalampaa.

Nuoret putkimiehet-ja tytöt (tunnen pari!) ovat niin nohevaa porukkaa, ettei sinne kannata edes haaveilla jos peruslukiokurssit liian vaikeita.

Ei kai AP:n lapsi yritä pitkää matikkaa? Se heti pois. Jos lyhyt matikka on noin vaikeaa, niin sitten kannattaa miettiä siitä käsin, että mitkä asiat lapselta sujuvat? Mistä hän pitää? Ja alkaa sitten miettiä vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

-lukio 4 vuoteen

-mahdollisen pitkän matikan vaihto lyhyeen

-eka vuosi on rankin kun ei ole vielä muodostunut rutiinia miten lukiossa kannattaa opiskella (tähän liittyen erityisopekäyntejä)

-erityisjärjestyiden hakeminen adhd:seen jos saa esim. lisäaikaa kokeisiin ja esseen palautuksiin

-niistä aineista, jotka tuottavat liikaa vaikeuksia ja menee liikaa aikaa läksyihin, otetaan vain pakolliset kurssit.

-riman laskeminen arvosanoissa. Jos tietää suht varmasti ettei aio esim. koskaan uskontoa kirjottaa ylppäreissä, ei siihen kannata panostaa

Itsellä aikoinaan romuttui jatko-opintohaaveet esim. insinöörialoista kun matikka, kemia, fysiikka pitkinä ja kaikki ylimääräiset kieliopinnot piti unohtaa. Raaviin kurssit kasaan vain pakollisista ja loput vapaaehtoisista kuvis ja liikunnan kursseista (vaikka en näissä ollut edes hyvä). Sain monen silmissä aika huonot/keskinkertaiset b/c:n paperit ylppäreistä m

Minulla oli juuri tuollaiset paperit mitä kutsuit huonoksi ja keskinkertaiseksi. En itse vaan ikinä ajatellut papereistani noin negatiivisesti, vaan olin niistä ylpeä. Olen sama joka kouluttauitui myöhemmin tohtoriksi. Yliopistossa ja oikeassa elämässä muilla asioilla on kuitenkin paljon enemmän merkitystä kuin sillä, että mitä joskus lukiossa on kirjoittanut. Sen jälkeen kun on korkeakouluun päässyt ylioppilasarvosanoilla ei ole enää mitään väliä.

Monilla joilla on keskittymiskyvynhäiriö asiat jotka kuuluvat kiinnostaviin keskittyminen ja asiasta tietäminen on huippuluokkaa. Tuonkin leiman alla on monenlaista kulkijaa ja kyseinen diagnoosi ei automaattisesti tarkoita ettei ikinä mihinkään kykene keskittymään. 

Vierailija kirjoitti:

Itse yläkoulun opena olen miettinyt joskus, mihin ammattiin sopisi oppilaani, jonka keskittymisväli on hyvin lyhyt. Tulee mieleen asiakaspalvelijan työ, esim. myyminen, jossa lyhytkestoisesta mutta intensiivisestä huomiokyvystä voi olla jopa hyötyä. Tai vaikkapa jakeluauton kuljettaja kaupunkialueella.

Onko lukijoissa keskittymishäiriöisiä ihmisiä? Miten olette kouluttautuneet ja työllistyneet? Voiko tämän piirteen kääntää vahvuudeksi?

Olen ollut töissä parissakin eri työpaikassa, jossa tiimissä on ollut ADHD-diagnoosin saanut. Erilaiset alat ja työnkuvat mutta molemmilla vahvuuksina olivat nopea verkostoituminen, idearikkaus ja asioista innostuminen ja niiden myyminen eteenpäin. He vain tarvitsivat tiimiinsä mukaan niitä tekijöitä ja välillä myös toppuuttelijoita. Huonoina puolina sitten taas, että välillä niistä ideoista hypättiin toiseen yhtäkkiä ja sitten oli liikaa asioita edistettävänä. Ja sitten se, että pienikin häiriö saattoi viedä tapaamisen aiheen ihan eri suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyötyykö nuoresi lukion suorittamisesta, jos se tekee noin äärimmäisen tiukkaa ja vie noin jäätävästi aikaa? Voisiko aikuis/etälukio olla parempi vaihtoehto? 

Vai olisiko järkevämpää kuitenkin mennä jonnekin amikseen tai etsiä oppisopimus paikka, merkonomiksi tai datanomiksi opiskelemaan vaikka?

Tai sitten hakea opiskelupaikkaa jostakin erityisryhmien oppilaitoksesta, jossa pystytään paremmin huomioimaan oppimisen rajoitteet ja muut erityistarpeet.

Tietysti jos nuoresi kaikesta huolimatta haluaa ja tykkää noin kovasti ponnistella juuri lukiossa, niin anna ponnistella, mutta ei tuo kyllä kovin terveeltä kuulosta, jos ei siis ala sujumaan paremmin alkuvaikeuksien jälkeenkään. 

Aikuis- ja etälukiota mietittiin, mutta opinto-ohjaajan mielestä opetuksen vähyys näissä tulisi suureksi ongelmaksi. Amikseen vaihtaminen epäilyttää minuakin, kosk

Ei kannata vielä vaihtaa vaan opiskella vähän sitä opiskelua. Alussa on vaikeaa mutta kyllä se helpottaa.

Aikuislukiossa ei ole myöskään mahdollista saada tuettua opiskelua, jos sellainen on käytössä. Mutta kesällä voi myös tehdä opintoja, jos ei ole kesätöitä. Pari kesäkurssia keventää sitten talven opintoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatillisessa merkonomi olisi voinut olla hyvä vaihtoehto. Se muistuttaa enemmän lukiota kuin muita ammatillisen linjoja. Tuolla opiskellaan kaupallisia aineita hyvin pitkälle samalla tavalla kuin mitä lukion opinnot ovat. Muista ammatillisista linjoista poiketen tuollahan ei varsinaisissa opinnoissa tehdä ns. käsillä mitään tai käytännön opintoja ole. Opintoihin toki kuuluu sitten työharjoittelu ja yrityksen leikkiminen. 

Tarkkaavaisuuden häiriö ja matematiikassa vaikeuksia, joten ei merkonomilinjalle kannata hakea. Mieluummin juurikin käsillä tekemään jotain sellaista, missä pärjää tarkkaavaisuuden häiriön kanssakin ja sitten jokin sellainen työ, missä se voi olla jopa etu. 

Korjauttaisitteko tarkkaavaisuushäiriöisellä mekaanikolla autonne? Käsillä tek

Monet tarkkaavaisuushäiriöiset pystyvät keksittymään asioihin mistä ovat aidosti kiinnostuneet, vaikka muu opiskelu ei suju.

Sujuuko enkku? Enkku TAI matikka on kirjoitettava pitkänä. Äikkä on myös pakollinen. Jos nämä ei suju, ei kannata jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sujuuko enkku? Enkku TAI matikka on kirjoitettava pitkänä. Äikkä on myös pakollinen. Jos nämä ei suju, ei kannata jatkaa.

Mikä tahansa pitkä kieli kelpaa. Useimmiten on toki englanti.