Lue keskustelun säännöt.
Lukiolainen ei meinaa pysyä tahdissa mukana
01.09.2024 |
Taustalla tarkkaavaisuuden häiriö joka tekee mm lukemisen ja laskemisen hyvin hitaaksi. Jatko-opintopaikkaa mietittiin tarkkaan opinto-ohjaajien ja hoitotahon kanssa, ja lukioon päädyttiin samasta syystä kuin miksi minäkin lukioon aikanaan päädyin, ei peruskoulun jälkeen ollut mielessä mitään alaa mitä ammattikoulussa haluaisi lähteä opiskelemaan. Ongelmana kuitenkin on, että lapsellani menee selvästi muita kauemmin oppimiseen. Nyt jo ihan ekoilla kursseilla pelkkiin matikan läksyihin menee 4-6 tuntia, eli koulusta tullessa kotiin aloittaa heti läksyjen tekemisen ja on valmis klo 22 illalla. Joutuu valvomaan todella myöhään yöhön jos haluaa saada tehtyä toisesta tai kolmestakin aineesta läksyt. Huolestuttaa koska ammattikoulua lapseni pitää hyvin vastenmielisenä vaihtoehtona(kun ei ole alaa joka kiinnostaisi), mutta tulisikohan tuo oppimisen hitaus ongelmaksi myös sielä amiksessa.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ok käydä lukio 4 vuodessa.
Amiksessa esim. merkonomi on melko neutraali linja.
Siunausta, Jeesus rakastaa teitä ja rukoillen voitte pyytää johdatusta.
Kauppaopiston matikka ei ole helpoimmasta päästä. Aikoinaan ylioppilaslinjoilla se oli niin vaikeaa, että lukion pitkän matikankin lukeneet olivat helisemässä välillä.
Ja höpö höpö. Älä valehtele. Pilipalilaskuja lähinnä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun nöyrtyisi ja opiskeliso putkariksi niin tulot € 4000 / kk
Ammattikoulu ja työllistyminen vaativat jonkinlaisia taitoja myös
Vierailija kirjoitti:
Ammatillisessa merkonomi olisi voinut olla hyvä vaihtoehto. Se muistuttaa enemmän lukiota kuin muita ammatillisen linjoja. Tuolla opiskellaan kaupallisia aineita hyvin pitkälle samalla tavalla kuin mitä lukion opinnot ovat. Muista ammatillisista linjoista poiketen tuollahan ei varsinaisissa opinnoissa tehdä ns. käsillä mitään tai käytännön opintoja ole. Opintoihin toki kuuluu sitten työharjoittelu ja yrityksen leikkiminen.
Tarkkaavaisuuden häiriö ja matematiikassa vaikeuksia, joten ei merkonomilinjalle kannata hakea. Mieluummin juurikin käsillä tekemään jotain sellaista, missä pärjää tarkkaavaisuuden häiriön kanssakin ja sitten jokin sellainen työ, missä se voi olla jopa etu.
Minä käytin lukioaikoinani usein 3 tuntia päivässä matikanläksyihin (silloin kun matikkaa lukkarissa oli). Kirjoitin lopulta pitkästä matikasta pistettä vaille C:n, joka nostettiin C:hen lukihäiriötodistuksella. Opiskelujen jälkeen jatkoin yliopistoon ja nykyään olen tohtori. Sanottakoon vielä, että tykkäsin aina matikasta.
Jos on oppimisvaikeuksia niin on ihan normaalia että oppimiseen menee kauemman aikaan kuin muilla. Niin kauan kun on motivaatiota ja kursseissa etenee niin oppimista ei kannata lopettaa, vaikka se viekin paljon aikaa. Jos opiskelut alkavat kovasti stressaamaan tai masentamaan tai niissä ei pääse enää eteenpäin, niin silloin ainoa oikea päätös on vaihtaa helpompaan kouluun/linjalle.
On myös ihan ok, jos osa kursseista tai aineista läpäistään huonommilla arvosanoilla. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä tai paras. On myös tärkeää että vanhemmat eivät luo liikaa turhia paineita, siitä että kaikki asiat pitäisi suorittaa yhtä hyvin tai samassa ajassa kuin luokkatoverit. Lukihäiriöisillä on myös esimerkiksi itseasiassa monia vahvuuksia mitä "normaaleilla" ei ole (he käyttävät tutkitusti enemmän toista aivopuoliskoa). Omat vahvuusalueet täytyy vaan löytää.
Tarkkaavaasuushäiriötä pahentaa älypuhelimet, somen selaaminen, tietokonepelit, vähäinen yöuni, energiajuomat, huonolaatuinen ruoka ja epäsäännölliset rutiinit. Tarkkavaaisuushäiriöihin taas auttaa liikunta ja terveelliset elämäntavat. Näihin siis kannattaa panostaa.
Ei kai kaikkia tehtäviä tarvitse tehdä. Vaikeimpia on melkein turha yrittää, jos helpoimmatkaan eivät suju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa jatkaa lukiossa ainakin siihen saakka kunnes tietää, mitä alaa haluaa lähteä opiskelemaan. Vaikka lukio jäisi kesken eikä saisi päättötodistusta, niin ne opitut asiat eivät ole turhia, vaan niistä voi olla hyötyä alalla kuin alalla.
Itse yläkoulun opena olen miettinyt joskus, mihin ammattiin sopisi oppilaani, jonka keskittymisväli on hyvin lyhyt. Tulee mieleen asiakaspalvelijan työ, esim. myyminen, jossa lyhytkestoisesta mutta intensiivisestä huomiokyvystä voi olla jopa hyötyä. Tai vaikkapa jakeluauton kuljettaja kaupunkialueella.
Onko lukijoissa keskittymishäiriöisiä ihmisiä? Miten olette kouluttautuneet ja työllistyneet? Voiko tämän piirteen kääntää vahvuudeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ok käydä lukio 4 vuodessa.
Amiksessa esim. merkonomi on melko neutraali linja.
Siunausta, Jeesus rakastaa teitä ja rukoillen voitte pyytää johdatusta.
Kauppaopiston matikka ei ole helpoimmasta päästä. Aikoinaan ylioppilaslinjoilla se oli niin vaikeaa, että lukion pitkän matikankin lukeneet olivat helisemässä välillä.
Ja höpö höpö. Älä valehtele. Pilipalilaskuja lähinnä!
Jos on pelkkää kauppamatematiikkaa, sitten kyllä. Mutta jos mennään todennäköisyyslaskelmiin, tilastomatikkaan yms hienouksiin, voi sullakin olla huonot housuissa. Ehkä se peruskoulupoohjaisilla linjoilla voikin olla pilipalia, mutta itse kävin ylioppilaspohjaisen linjan eli matikkakin oli vaikeampaa. Joskus jopa opettaja sotkeutui omissa esimerkeissään.
Kannattaa suosiolla vaihtaa, että käy neljässä vuodessa. Tuo on yllättävän yleistä nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-lukio 4 vuoteen
-mahdollisen pitkän matikan vaihto lyhyeen
-eka vuosi on rankin kun ei ole vielä muodostunut rutiinia miten lukiossa kannattaa opiskella (tähän liittyen erityisopekäyntejä)
-erityisjärjestyiden hakeminen adhd:seen jos saa esim. lisäaikaa kokeisiin ja esseen palautuksiin
-niistä aineista, jotka tuottavat liikaa vaikeuksia ja menee liikaa aikaa läksyihin, otetaan vain pakolliset kurssit.
-riman laskeminen arvosanoissa. Jos tietää suht varmasti ettei aio esim. koskaan uskontoa kirjottaa ylppäreissä, ei siihen kannata panostaa
Itsellä aikoinaan romuttui jatko-opintohaaveet esim. insinöörialoista kun matikka, kemia, fysiikka pitkinä ja kaikki ylimääräiset kieliopinnot piti unohtaa. Raaviin kurssit kasaan vain pakollisista ja loput vapaaehtoisista kuvis ja liikunnan kursseista (vaikka en näissä ollut edes hyvä). Sain monen silmissä aika huonot/keskinkertaiset b/c:n paperit ylppäreistä mikä sekin kirpaisi kun puhuttiin aina vain niistä monen ällän menestyjistä. Mutta ne huonommatkin paperit voivat riittää edes pääsykokeen kautta (tämä vaihtoehto edelleen olemassa todistusvalinnan rinnalla) siihen että saa keskinkertaisen jatko opiskelupaikan keskinkertaiselta paikkakunnalta ja ihan hyvän keskinkertaisen elämän.
Esim wolfram alpha ja chat gpt voivat olla erinomaisia edullisia avustajia matematiikkaan.
Courserassa on kurssi learning to learn joka kannattaa katsoa.
Eka vuosi on pahin. Myös hyvä huomioida että kesäkursseja voi suorittaa ja niillä saada helpostusta varsinaiseen lukuvuoteen. Valinnaisia kursseja voi korvata harrastuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyötyykö nuoresi lukion suorittamisesta, jos se tekee noin äärimmäisen tiukkaa ja vie noin jäätävästi aikaa? Voisiko aikuis/etälukio olla parempi vaihtoehto?
Vai olisiko järkevämpää kuitenkin mennä jonnekin amikseen tai etsiä oppisopimus paikka, merkonomiksi tai datanomiksi opiskelemaan vaikka?
Tai sitten hakea opiskelupaikkaa jostakin erityisryhmien oppilaitoksesta, jossa pystytään paremmin huomioimaan oppimisen rajoitteet ja muut erityistarpeet.
Tietysti jos nuoresi kaikesta huolimatta haluaa ja tykkää noin kovasti ponnistella juuri lukiossa, niin anna ponnistella, mutta ei tuo kyllä kovin terveeltä kuulosta, jos ei siis ala sujumaan paremmin alkuvaikeuksien jälkeenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyötyykö nuoresi lukion suorittamisesta, jos se tekee noin äärimmäisen tiukkaa ja vie noin jäätävästi aikaa? Voisiko aikuis/etälukio olla parempi vaihtoehto?
Vai olisiko järkevämpää kuitenkin mennä jonnekin amikseen tai etsiä oppisopimus paikka, merkonomiksi tai datanomiksi opiskelemaan vaikka?
Tai sitten hakea opiskelupaikkaa jostakin erityisryhmien oppilaitoksesta, jossa pystytään paremmin huomioimaan oppimisen rajoitteet ja muut erityistarpeet.
Tietysti jos nuoresi kaikesta huolimatta haluaa ja tykkää noin kovasti ponnistella juuri lukiossa, niin anna ponnistella, mutta ei tuo kyllä kovin terveeltä kuulosta, jos ei siis ala sujumaan paremmin alkuvaikeuksien jälkeenkään.
Tätä mietin itsekin, opettajana. Nuoruutta ei kannata tuhlata pelkkään opiskeluun, pitää olla mahdollisuus harjoitella ihmissuhteita ja rentoutua, iloita, kokea vapautta. Jos matikan laskuihin menee tuollainen määrä aikaa, en näe sitä mielekkäänä. Vahvakin motivaatio voi olla virheellisellä pohjalla, esim. kunnianhimo, ympäristön painostus, vääristynyt käsitys amiksesta, lukiota ihannoiva käsitys jne.
Mikä ala ap:n lasta sitten kiinnostaisi lukion jälkeen? Lukiohan valmentaa ennen kaikkea akateemisiin ammatteihin, jolloin opiskeluun sisältyy paljon lukemista ja kirjoittamista.
Ei lukion pitäisi olla mikään säilytyslaitos, sinne menevien pitäisi olla kiinostunut myös lukion tarjoamista sisällöistä, ei vain vanhojentansseista.
Vierailija kirjoitti:
Hyötyykö nuoresi lukion suorittamisesta, jos se tekee noin äärimmäisen tiukkaa ja vie noin jäätävästi aikaa? Voisiko aikuis/etälukio olla parempi vaihtoehto?
Vai olisiko järkevämpää kuitenkin mennä jonnekin amikseen tai etsiä oppisopimus paikka, merkonomiksi tai datanomiksi opiskelemaan vaikka?
Tai sitten hakea opiskelupaikkaa jostakin erityisryhmien oppilaitoksesta, jossa pystytään paremmin huomioimaan oppimisen rajoitteet ja muut erityistarpeet.
Tietysti jos nuoresi kaikesta huolimatta haluaa ja tykkää noin kovasti ponnistella juuri lukiossa, niin anna ponnistella, mutta ei tuo kyllä kovin terveeltä kuulosta, jos ei siis ala sujumaan paremmin alkuvaikeuksien jälkeenkään.
Aikuis- ja etälukiota mietittiin, mutta opinto-ohjaajan mielestä opetuksen vähyys näissä tulisi suureksi ongelmaksi. Amikseen vaihtaminen epäilyttää minuakin, koska jos ei ala kiinnosta, niin olisiko silloin sitä opiskelumotivaatiotakaan. En minullakaan ollut tuon ikäisenä mielessä mitään alaa mitä haluan opiskella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes ensimmäisellä kurssilla niin kovin on heikot eväät oppimiseen. Asiat tulevan koko ajan haastavimmiksi mitä pitemmälle mennään.
No jep, mutta kun joka paikassa hoetaan että kuka vaan voi olla mitä vaan niin ei nuorilla ole enää mitään realistista käsitystä omista taidoistaan tai valmiuksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikilla lukion parit ensimmäiset kurssit menevät huonommin, kun se opiskelu muuttuu sen verran erilaiseksi peruskoulusta. Jos on jotain tiedossa olevia haasteita, niin kannattaa suosiolla tehdä kurssisuunnitelma niin, että tähtää ylioppilaaksi 3,5-4 vuodessa. Silloin opiskeltavia kursseja on jaksossa vähemmän ja niitä läksyjä ehtii tehdä myös hyppytunneilla.
Meillä ei meinannut lukion aloittanut itkemälläkään päästä ollenkaan läpi matematiikasta ja meinasi keskeyttää lukion. Nyt opiskelee yliopistossa matematiikkaa.
Homma on niin, että peruskoulun vielä pärjää ilman opiskelutekniikkaa. Lukiossa se on pakko oppia ja siellä on ihan opintoneuvoja sekä hyvin käydessä mahdollisuus myös psykologin neuvoihin. Kannattaa ottaa selville pomodoro-tekniikasta ja alkaa tehdä itselle niitä Flash cardeja. Esimerkiksi Anki appin avulla voi tehdä omaan puhelimeensa ne Flash cardit opintoja tukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ok käydä lukio 4 vuodessa.
Amiksessa esim. merkonomi on melko neutraali linja.
Siunausta, Jeesus rakastaa teitä ja rukoillen voitte pyytää johdatusta.
Suunnitelmissa onkin ollut käydä lukio 4 vuodessa, eli tahti on jo muutenkin hitaampaa kuin muilla lukiolaisilla. Ja silti tahti on nuorelle liian nopeaa. Motivaatiosta ei ole kyse, valvoo yöt tehden läksyjä.
Ap
Kyllä hän rutinoituu kunhan saa opiskelutekniikan kuntoon. Nykyään ei opeteta peruskoulussa opiskelutekniikkaa millään luokalla.
Kun nöyrtyisi ja opiskeliso putkariksi niin tulot € 4000 / kk