Onko syntymättömällä lapsella oikeus periä isänsä, jos isä kuolee?

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoisin, että ainoastaan, jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa. Luulen, että tuo periminen vaatisi isyyden tunnustamisen, eikä sitä välttämättä voi tehdä, jos isä on kuollut.

Avioliitto ei liity mitenkään siihen onko joku jonkun isä vai ei. Älä siis sano. Lapsi perii vanhempansa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3266 kirjoitti:

Mitähän siellä oikein on suunnitelmissa...

Minulla tuli mieleen tämä nyt uutisissa ollut onnettomuus, missä kuoli ne veljekset, jääkiekkoilijoita, olivat pyöräilemässä ja auto ajoi yli. Toisella raskaana oleva vaimo. Lisäksi heidän sisko oli menossa naimisiin seuraavana päivänä, häät toki peruttiin. Melko kamala tilanne kaikille. 

No Suomen laki ei päde USAssa. Siellä on ihan omat lakinsa näihin, voi olla ettei lapsetkaan peri isäänsä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

äiti perii sitten eli sen edesmenneen(lapsen isä) puoliso, mutta joo saattaa vähän juristeilta tunteja palaa näihin.

 

Jos lapsi syntyy kuolleena, hän ei voi periä.

 

Entäs jos se elää 5min syntymän jälkeen? Silloinhan se kerkeää periä

Kyllä silloin perii. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi syntyy kuolleena, hän ei peri isäänsä.

Eikä näin ollen siis äiti peri lastaan.

Periä voi vain elävä ihminen.

 

Sotkit nyt kaksi asiaa. Perintökaari ei muutu vaikka joku välistä olisikin kuollut. Perintö siirtyy vain ketjussa eteenpäin sille joka olisi perinyt elossa olleen saaman perinnön tämän puolestaan kuoltua.

 

Perintökaareen pääsee mukaan vain jos onnistuu syntymään elävän.

Tähän täytyy lisätä sellainen huomio, että mikäli lapsi jonka isä on kuollut ennen syntymää elää edes hetken, on hän perinyt isänsä. Tämä tarkoittaa sitä että lapsen kuoltua äiti perii puolet lapsen perimästä isän omaisuudesta. Toinen puolikas menee isän perillisille joita tässä tapauksessa ovat hänen sisaruksensa ja vanhempansa mikäli hänellä ei ole muita lapsia.

Ei äiti mitään peri. Ei kuulu perintöketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoisin, että ainoastaan, jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa. Luulen, että tuo periminen vaatisi isyyden tunnustamisen, eikä sitä välttämättä voi tehdä, jos isä on kuollut.

Avioliitto ei liity mitenkään siihen onko joku jonkun isä vai ei. Älä siis sano. Lapsi perii vanhempansa.

 

Littyy laillisesti. Jos nainen tulee raskaaksi avioliitossa ollessaan, vihitty puoliso on lain silmissä lapsen vanhempi ja lapsi perii tämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

äiti perii sitten eli sen edesmenneen(lapsen isä) puoliso, mutta joo saattaa vähän juristeilta tunteja palaa näihin.

 

Äiti perii vain, jos ovat naimisissa, eikö? Jos eivät ole, voi olla, että rahat menee esim. miehen vanhemmille, sisaruksille tms. Jos puolisolla on enää vähän elinaikaa, kannattaa ainakin mennä äkkiä naimisiin, jos haluaa, että perintö siirtyy syntymättömälle lapselle (äidin kautta).

Puoliso ei peri koskaan. Vain silloin, jos on testamentti. Ositus on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoisin, että ainoastaan, jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa. Luulen, että tuo periminen vaatisi isyyden tunnustamisen, eikä sitä välttämättä voi tehdä, jos isä on kuollut.

Avioliitto ei liity mitenkään siihen onko joku jonkun isä vai ei. Älä siis sano. Lapsi perii vanhempansa.

 

Littyy laillisesti. Jos nainen tulee raskaaksi avioliitossa ollessaan, vihitty puoliso on lain silmissä lapsen vanhempi ja lapsi perii tämän. 

Isä on isä oli naimisissa tai ei. Aviossa puoliso merkitään ilman tunnustamista isäksi. Tunnustamisen voi tehdä vaikka ei olisi syntynyt vielä eikä edes avoliitossa. Että ei edelleenkin ainoastaan aviossa pidä paikkaansa. Ja äiti ei peri mitään.

Tähän täytyy lisätä sellainen huomio, että mikäli lapsi jonka isä on kuollut ennen syntymää elää edes hetken, on hän perinyt isänsä. Tämä tarkoittaa sitä että lapsen kuoltua äiti perii puolet lapsen perimästä isän omaisuudesta. Toinen puolikas menee isän perillisille joita tässä tapauksessa ovat hänen sisaruksensa ja vanhempansa mikäli hänellä ei ole muita lapsia.

Ei äiti mitään peri. Ei kuulu perintöketjuun.



 

Kyllä vaan perii. Jos isä kuolee ja häneltä jää rintaperillinen, joka tässä tapauksessa siis olisi lapsi joka kuoli syntymänsä jälkeen. Tämä lapsi on siis perinyt isänsä. Ja kun hän kuolee, puolet perinnöstä menee hänen äidilleen ja toinen puoli isän suvulle perintökaaren mukaisesti.

Tämä kuitenkin edellyttää, että syntymänsä jälkeen kuollut lapsi oli saanut alkunsa avioliiton aikana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

Jos lapsi syntyy kuolleena, hän ei peri isäänsä.

Eikä näin ollen siis äiti peri lastaan.

Periä voi vain elävä ihminen.

No eihän se lapsi sen paremmin ole sillä hetkellä elävä ihminen jos ei ole vielä syntynytkään isän kuolinhetkellä. 

Suoraan laista: Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.

Eli jos lapsen vanhemmat ovat olleet avioliitossa, ja kohdussa olevan lapsen isä kuolee, isän kuoleman jälkeen elävänä syntynyt lapsi perii isänsä.  

Vierailija kirjoitti:

Tähän täytyy lisätä sellainen huomio, että mikäli lapsi jonka isä on kuollut ennen syntymää elää edes hetken, on hän perinyt isänsä. Tämä tarkoittaa sitä että lapsen kuoltua äiti perii puolet lapsen perimästä isän omaisuudesta. Toinen puolikas menee isän perillisille joita tässä tapauksessa ovat hänen sisaruksensa ja vanhempansa mikäli hänellä ei ole muita lapsia.

Ei äiti mitään peri. Ei kuulu perintöketjuun.



 

Kyllä vaan perii. Jos isä kuolee ja häneltä jää rintaperillinen, joka tässä tapauksessa siis olisi lapsi joka kuoli syntymänsä jälkeen. Tämä lapsi on siis perinyt isänsä. Ja kun hän kuolee, puolet perinnöstä menee hänen äidilleen ja toinen puoli isän suvulle perintökaaren mukaisesti.

Tämä kuitenkin edellyttää, että syntymänsä jälkeen kuollut lapsi oli saanut alkunsa avioliiton aikana

Lapsi jää henkiin ja elää 100 vuotiaaksi. Äiti ei peri mitään. Kaikki kirjoittaa vähän eri asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

äiti perii sitten eli sen edesmenneen(lapsen isä) puoliso, mutta joo saattaa vähän juristeilta tunteja palaa näihin.

 

Äiti perii vain, jos ovat naimisissa, eikö? Jos eivät ole, voi olla, että rahat menee esim. miehen vanhemmille, sisaruksille tms. Jos puolisolla on enää vähän elinaikaa, kannattaa ainakin mennä äkkiä naimisiin, jos haluaa, että perintö siirtyy syntymättömälle lapselle (äidin kautta).

Perintö menee joka tapauksessa lapselle, jos se syntyy elävänä, riippumatta siitä onko isä ja äiti olleet naimissa. Kyse oli siitä, kuka perii jos lapsi syntyy kuolleena.

Miten se kuollut tunnustaa isyytensä, jos vanhemmat eivät olleet naimisissa? Ei mitenkään. Lapsi syntyy isättömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoisin, että ainoastaan, jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa. Luulen, että tuo periminen vaatisi isyyden tunnustamisen, eikä sitä välttämättä voi tehdä, jos isä on kuollut.

Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana.

Vasta raskauden puolivälissä. Siinä ehtii joku isi kuolla sitä ennenkin. Mutta ilmeisesti siis dna-testin ottaminen kuolleesta tehdään pyynnöstä.

Voi tunnustaa jo ennen syntymää. Aviossa puoliso merkitään isäksi ilman tunnustustakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoisin, että ainoastaan, jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa. Luulen, että tuo periminen vaatisi isyyden tunnustamisen, eikä sitä välttämättä voi tehdä, jos isä on kuollut.

Avioliitto ei liity mitenkään siihen onko joku jonkun isä vai ei. Älä siis sano. Lapsi perii vanhempansa.

 

Kyllä se sillä tavalla liittyy, että avioliitossa lapsi oletetaan isän lapseksi automaattisesti. Jos ei ole avioliitossa, isyys pitää erikseen tunnustaa tai todistaa dna-testillä. Kysymys varmasti koski sitä, että jos isyydentunnustusta ei ole vielä tehty, mitä sitten tapahtuu. Ketjun kommenttien perusteella dna-testin saa kuollestaa tällaisessa tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

äiti perii sitten eli sen edesmenneen(lapsen isä) puoliso, mutta joo saattaa vähän juristeilta tunteja palaa näihin.

 

Äiti perii vain, jos ovat naimisissa, eikö? Jos eivät ole, voi olla, että rahat menee esim. miehen vanhemmille, sisaruksille tms. Jos puolisolla on enää vähän elinaikaa, kannattaa ainakin mennä äkkiä naimisiin, jos haluaa, että perintö siirtyy syntymättömälle lapselle (äidin kautta).

Perintö menee joka tapauksessa lapselle, jos se syntyy elävänä, riippumatta siitä onko isä ja äiti olleet naimissa. Kyse oli siitä, kuka perii jos lapsi syntyy kuolleena.

Itseasiassa alkuperäinen kysymys oli: Onko syntymättömällä lapsella oikeus periä isänsä, jos isä kuolee?

vastaus on: Syntymättömällä lapsella on oikeus periä isänsä, jos hän syntyy elävänä JA jos lapsi on siinnyt avioliiton aikana. 

 

Kyllä voi periä, lapseni syntyi noin 7 kk isänsä kuoleman jälkeen, emmekä olleet avioliitossa. Lapsi peri isänsä sisaruksensa ohella, eikä tarvittu dna-testiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena syntyneelläkin on. Se onkin sitten melkoinen sirkus kun aletaan tämän lapsen testamenttia kohdusta ja istukasta etsimään.

äiti perii sitten eli sen edesmenneen(lapsen isä) puoliso, mutta joo saattaa vähän juristeilta tunteja palaa näihin.

 

Äiti perii vain, jos ovat naimisissa, eikö? Jos eivät ole, voi olla, että rahat menee esim. miehen vanhemmille, sisaruksille tms. Jos puolisolla on enää vähän elinaikaa, kannattaa ainakin mennä äkkiä naimisiin, jos haluaa, että perintö siirtyy syntymättömälle lapselle (äidin kautta).

Perintö menee joka tapauksessa lapselle, jos se syntyy elävänä, riippumatta siitä onko isä ja äiti olleet naimissa. Kyse oli siitä, kuka perii jos lapsi syntyy kuolleena.

Perintökaari ei määrittele sitä, kuka on syntynyt elävänä ja kuka kuolleena. Näyttövelvollisuus on kai sillä joka perii, että on elävä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi periä, lapseni syntyi noin 7 kk isänsä kuoleman jälkeen, emmekä olleet avioliitossa. Lapsi peri isänsä sisaruksensa ohella, eikä tarvittu dna-testiä.

Amen. Joko nyt kelpaa jankkaajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi periä, lapseni syntyi noin 7 kk isänsä kuoleman jälkeen, emmekä olleet avioliitossa. Lapsi peri isänsä sisaruksensa ohella, eikä tarvittu dna-testiä.

 

Amen. Joko nyt kelpaa jankkaajille.

 

Olisi silti mielenkiintoista kuulla lisää, että mitä vaadittiin. Isyydentunnustusta ei neuvolassakaan ole tuossa vaiheessa vielä voitu tehdä. Liittyikö tuo jo tunnustettu sisarus ehkä asiaan? Tai onko ehkä joku kriteeri siitä, että asuivat samassa taloudessa tms.? Ja missä ja miten tämä isyys sitten merkittiin?

Muutenhan kuka tahansa voi alkaa väittää ketä tahansa kuollutta miestä lapsensa isäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi periä, lapseni syntyi noin 7 kk isänsä kuoleman jälkeen, emmekä olleet avioliitossa. Lapsi peri isänsä sisaruksensa ohella, eikä tarvittu dna-testiä.

 

Amen. Joko nyt kelpaa jankkaajille.

 

Olisi silti mielenkiintoista kuulla lisää, että mitä vaadittiin. Isyydentunnustusta ei neuvolassakaan ole tuossa vaiheessa vielä voitu tehdä. Liittyikö tuo jo tunnustettu sisarus ehkä asiaan? Tai onko ehkä joku kriteeri siitä, että asuivat samassa taloudessa tms.? Ja missä ja miten tämä isyys sitten merkittiin?

Muutenhan kuka tahansa voi alkaa väittää ketä tahansa kuollutta miestä lapsensa isäksi.

https://www.minilex.fi/a/isyyden-vahvistaminen-is%C3%A4n-kuoleman-j%C3%…

"Isyyden vahvistaminen on ainoa keino luoda oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde isän ja lapsen välille, jos lapsen vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa. Isä voi tunnustaa isyytensä jo ennen lapsen syntymää tai vasta sen jälkeen. Tunnustettu isyys on aina vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa, jotta oikeusvaikutukset astuvat voimaan. Isyyden vahvistamiselle ei ole asetettu määräaikaa, ja se on mahdollista vielä isän kuolemankin jälkeen. Isän kuoleman jälkeen isyys voidaan vahvistaa virastossa, jos isän oikeudenomistajat siihen suostuvat ja lapsi on alaikäinen. Isyyden vahvistaminen edellyttää lisäksi, että isyyden selvittäminen on toimitettu. Isyyden selvittäminen tarkoittaa prosessia, jossa kunnan lastenvalvoja tekee tarvittavat toimenpiteet saadakseen varmuuden lapsen isästä. Myös oikeusgeneettinen tutkimus voidaan suorittaa isyyden selvittämiseksi, vaikka isä olisikin jo kuollut. Jos isän kuolemasta on kulunut jo huomattavan pitkä aika, voi DNA-näytteen saaminen kuitenkin olla käytännössä mahdotonta. Tarvittaessa on myös mahdollista nostaa kanne käräjäoikeudessa isyyden vahvistamiseksi. Tällöin lapsi on asiassa kantajana isän oikeudenomistajia vastaan."