Lue keskustelun säännöt.
Usvainen aamu keltaisen kartanon pihalla
31.08.2024 |
Aamu on sateinen, keltainen kartano seisoo yksin, hylättynä. Usvan takaa sen jylhät ääriviivat piirtyvät surullisina. Koivukuja on täyttynyt pudonneista lehdistä. Hiljaa ne kahisevat, kun raskaat väsyneet askeleet kulkevat kohti kartanon pääovea.
Vanha pehtoori on vuosien jälkeen tullut katsomaan kartanoa. Poissa on entisten aikojen loisto. Enää vain rapistunut maali kartanon seinissä, sammaloituneet kattotiilet.
Puiden takaa katselee kartanonherran haamu, se tunnistaa vanhan pehtoorin, hyväksyy tulijan, uskoo, että kaikki kääntyy vielä hyväksi.
Kommentit (63)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun pehtoori tuli pelastamaan kartanon!
Älä jaksa tota sun kartanoas jauhaa enää!
Vierailija kirjoitti:
Älä jaksa tota sun kartanoas jauhaa enää!
Ei kun nää on jänniä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhassa kartanossa on aina haamu, mutta kerrostaloissaei koskaan - vaikka ihmiskohtaloita on kerrostaloissa monin verroin enemmän?
Kyllä todellakin on! Sotien jälkeen rakennetuissa lähiöissä on kummituksia ja levottomia sieluja, jotka on jäänyt sinne vaeltamaan, saunomaan ja istumaan metsiköihin ja pihoille. Usein niitä sodassa traumatisoituneita ja vammautuneita ukkoja ja niiden pieksettyjä leskiä tai tapaturmaisesti kuolleita suurten ikäluokkien lapsia. Yleensä ne ei tahdo pahaa vaan tulevat juurikin varoittamaan tai kertomaan sitä omaa oloaan silloin, että mitä kävi. Hoitavat taloa ja pihaa, kuten joskus 1940-70-luvuilla tehtiin. Yksi kotiinsa kuollut vanhan veteraanin leski lähti vasta usean vuoden neuvottelun ja pyyntöjen jälkeen, uskoi, että nyt on uudet ihmiset talossa ja hän pääsee kuolleen miehensä luokse, pois maallisesta kurjuudesta. Lähti kello 3 yöllä niin että pamahti kovempaa kuin missään. Selittämätön paukahdus ja yhtäkkiä koko asunto muuttui raikkaaksi ja hyväksi olla, se painon tunne ja ahdistus hävisi. Viherkasvit ja kukat alkoivat kasvaa ja voida hyvin, vaikka ennen aina kuolivat parissa kuukaudessa. Leivät ei enää homehtuneet ja riidat, väsymys, päänsäryt, jatkuva eripura ja voimattomuus sekä kummalliset tulehdustilat hävisivät perheestä lähes tyystin. Aivan kummallinen juttu 6 vuoden asumisen jälkeen. Sähkötkään ei enää katkeillut tai värisseet kuten oli ennen ollut tai suihkussa veden lämpötila muuttunut äkisti, ja se vessan vesihana lopetti yllättävät tiputtavat äänet yöllä.
On niitä. Tulkitaan rationaalisessa maassamme usein väärin, vaikkapa hometaloksi, allergioiksi, ahdistusoireyhtymäksi tai masennukseksi. Jotkut kummitukset muuttaa ihmisen persoonaa pikkuhiljaa pahaksi, eristäytyneeksi ja vainoharhaiseksi, ilkeäksi ja murhamieliseksikin. Niin on aina ollut, kaikkialla. Riivaajat tulee manata ulos. Kuten muualla maailmassa yhä tehdään aktiivisesti, esim. katolisissa ja muslimmimaissa. Suomessakin aina 1960-luvulle saakka.
Tämä aika ja sodat saavat vaeltamaan jääneet ja rintamilla kaatuneet sotilaat sekä sodissa raiskatut, kidutetut ja tapetut kuolleet sielut aktivoitumaan. Ne tunnistavat ihmisten hädän ja epätietoisuuden ja toimivat sitä kautta. Tulemalla tavallaan sisään, sumentavat järjen ja ottavat vallan. Yhdestäkin vankilaan joutuneesta tyypistä ajettiin ulos 12 riivahenkeä. Iso mies itki kuin pieni vauva puhdistumistaan, ja sitä tuskaa, kun selvisi, mitä hänen kauttaan on muille tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahdon tuonne keltaiseen kartanoon.😍
Onko kukaan muu pohtinut koskaan, miten haamujen vaatteet voivat muuttua haamuvaatteiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän mökilläkin varmaan kummittelee, kun syksyisin alkaa nurkissa rapista🙄
Vierailija kirjoitti:
Meidän mökilläkin varmaan kummittelee, kun syksyisin alkaa nurkissa rapista🙄
Kummitushiiret siellä myllää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Visvainen uuma keltaisen kartanon pihalla.
Ja vaiheittain kajahti laukaus....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulen päässäni tän Avara luonto äänellä😂
Haluan kuulla lisää keltaisen kartanon tarinoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla lisää keltaisen kartanon tarinoita!
Minä en..
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla lisää keltaisen kartanon tarinoita!
Minäkin!
No mieluummin vaikka keltainen kartano, kuin Puppa🙄
Onko keltainen kartano sukua ruskealle talolle?
Vierailija kirjoitti:
Onko keltainen kartano sukua ruskealle talolle?
No ei ole!
Töölössä ainakin kiertää se yksi Ritva, itkee ja ojentelee käsiä kummallisesti viittoen. Oli toiminut siellä 1920-luvulla kampaajana pienessä yhden huoneen ja taka-alkovin hellahuoneliiketilassa. Ritva oli aikoinaan tullut raskaaksi, neiti-ihminen, jollekin venäläiselle upseerille ja tappanut vauvansa hukuttamalla säkissä töölönlahteen yöllä. Joskus kuulin, että olisi hirttäytynyt lopulta, mutta toiset sanoo hänen kuolleen kuppaan, nälkään ja kylmään 1930-luvun lama-aikana. Haamu on pieni ja siro, mustatukkainen ja suuret tummat silmät, siitä lähtee sellainen vieno kielon haju tai pieni kylmä ilmavire. Eräs muusikko sanoi, että hänellä päässä alkaa äkisti soida slaavilainen hellittelylaulu tai sellainen korkea melodia, kuin tuutulaulu, muttei ole nähnyt mitään. Siinä Hesperian puiston, Apollon kadun ja Vänrikki Stoolin kadun kulmilla tai Kansallismuseon ja Hakasalmen huvilan liepeillä varsinkin. Ritvan kampaamo oli ollut jossain niillä kulmilla ja sen seinällä roikkui painokuva tai pienoiskopio Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli-maalauksesta. Virkamiehet ja arkadian mäen herrat kävivät Ritvan luona salaisesti. Surullinen tarina herkän naisen yksinäisyydestä.
Monet päiväkotien työntekijät sanoo, että ovat nähneet leikkipuistossa leikkivän lapsen yhtäkkiä kääntyvän ja juoksevan jotakin kohti tai juttelevan jollekin näkymättömälle, pienimmät saattaa alkaa nauraa "ilman syytä". Osa lapsista sanoo, että no kun se aikuinen kutitti tai silitti hiuksia hassusti. Yksi 4-vuotias tyttö oli päiväkodilla piirtänyt, tuutulaulua hyräillen, kuvaa lapsiryhmästä leikkimässä töölönlahden leikkipuistossa ja siinä kuvassa heidän kanssaan oli harmaamekkoinen ja musta polkkatukkainen nainen, joka silitteli lasten hiuksia. Ei heillä sellaista ole töissä.
Tuli sellainen olo, että tänään pitää katsoa joku kauhuleffa.