90-luvun laman eläneenä, kuulostaa varsin tutulta

Minulle tuli just tänään ysärilamafiilis kun kävelin kaupungilla ja katsoin tyhjiä liiketiloja ja niissä muissa oli lähinnä pubeja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Really? Onko historialla tapana toistaa itseään? 

90-luvulla tehtiin hirvittävä määrä virheitä ja sen hintalappu on ollut aivan järkyttävä pienelle kansakunnalle. Samat virheet aiotaan toistaa, selvitäänkö me enää noista virheistä, voi olla että hallitus antaa kuoliniskun koko kansakunnalle lyhytnäköisellä politiikallaan.

Pummit ovat ilmeisesti sitä mieltä, että pitäisi ottaa lisää velkaa ja sitten lisää velkaa ja vieläkin lisää velkaa.

Pummi voi kokeilla tämän toimivuutta ihan perskohtaisesti ottamalla pikavipin, jonka maksaa uudella pikavipillaä, jonka maksaa uudella pikavipillä...

Toimii mainiosti, vähän aikaa.

Kokoomus pääministerit on luoneet säästämällä joka kerta laman. Se on heidän erityiskyky. Samalla ottavat ennätysmäärän velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Really? Onko historialla tapana toistaa itseään? 

90-luvulla tehtiin hirvittävä määrä virheitä ja sen hintalappu on ollut aivan järkyttävä pienelle kansakunnalle. Samat virheet aiotaan toistaa, selvitäänkö me enää noista virheistä, voi olla että hallitus antaa kuoliniskun koko kansakunnalle lyhytnäköisellä politiikallaan.

Pummit ovat ilmeisesti sitä mieltä, että pitäisi ottaa lisää velkaa ja sitten lisää velkaa ja vieläkin lisää velkaa.

Pummi voi kokeilla tämän toimivuutta ihan perskohtaisesti ottamalla pikavipin, jonka maksaa uudella pikavipillaä, jonka maksaa uudella pikavipillä...

Toimii mainiosti, vähän aikaa.

Suurimpia pummeja on virkaeliitti ja julksten hankintojen ja yritystukien kautta rikkaat. Follow the money. Mutku saahan työttömätkin 590 euroa.

Meillä kävi huonosti lama-aikana kun toisen vanhemman fyysinen terveys petti vakavasti ja joutui jäämään pois töistä ja toinen menetti työpaikkansa kun porukkaa pistettiin ulos. Muistan lapsuudesta sen kuinka me käytiin jopa ruokajonossa pahimpina aikoina. Olen kiitollinen siitä että sain harrastaa, koska isovanhempani tukivat harrastamistani. Se antoi kaiken niukkuuden keskelle jotain joka kannatteli minua lapsena.

Lapsuuden niukkuus ja köyhyys jätti kuitenkin jälkensä, kun sai katsoa hermoraunion partaalla talousahdingossa kamppailevia vanhempia kun talo meni alta korkojen noustessa. Stressissä eletty lapsuus tekee sen, että hermostoni on stressiherkkä aikuisenakin. En tiedä onko nuo kaikki tekijät vaikuttaneet siihen että esim olen ollut loppuunpalamiselle herkempi, hermostoni kokee asiat uhaksi erittäin herkästi, tunnen jotain jatkuvaa alemmuudentuntoa ja olen aina ollut tulevaisuudesta hyvin ahdistunut. En tavallaan usko siihen että asiat ratkeavat ja elämä kantaa vaan odotan aina että jotain pahaa tapahtuu joka vetää maton jalkojen alta. Sitä tekee niukkuus.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi huonosti lama-aikana kun toisen vanhemman fyysinen terveys petti vakavasti ja joutui jäämään pois töistä ja toinen menetti työpaikkansa kun porukkaa pistettiin ulos. Muistan lapsuudesta sen kuinka me käytiin jopa ruokajonossa pahimpina aikoina. Olen kiitollinen siitä että sain harrastaa, koska isovanhempani tukivat harrastamistani. Se antoi kaiken niukkuuden keskelle jotain joka kannatteli minua lapsena.

Lapsuuden niukkuus ja köyhyys jätti kuitenkin jälkensä, kun sai katsoa hermoraunion partaalla talousahdingossa kamppailevia vanhempia kun talo meni alta korkojen noustessa. Stressissä eletty lapsuus tekee sen, että hermostoni on stressiherkkä aikuisenakin. En tiedä onko nuo kaikki tekijät vaikuttaneet siihen että esim olen ollut loppuunpalamiselle herkempi, hermostoni kokee asiat uhaksi erittäin herkästi, tunnen jotain jatkuvaa alemmuudentuntoa ja olen aina ollut tulevaisuudesta hyvin ahdistunut. En tavallaan usko siihen että asiat ratk

Toisaalta muistan 90-luvun lamasta hyviäkin asioita. En muista että ketään olisi pilkattu jos ei olisi ollut merkkivaatteita. Oli ihan ok että tulit kirppisvaatteissa kouluun. Oli muitakin kavereita joiden vanhemmat kävi läpi taloudellisia ongelmia. Ei ollut sellaista samanlaista yltäkylläisyyttä ja pinnallisuutta kuin nykypäivänä. Ei ollut somea missä vertailla itseään muihin.

Toisaalta minun kohdallani isovanhemmat saattoivat tukea tietyissä tilanteissa jos oli oikein niukkaa ja kouluun tarvittiin jotain. En tiedä millaiselta olisi tuntunut ilman tuota tukiverkostoa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tulee pahentamaan asioita verrattuna 90-luvun lamaan on koventuneet asenteet ja inhimillisyyden puute. Meillä on yhä kasvava joukko joka ei välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, se kuuluu ja näkyy kaikkialla.

Minustakin tuntuu tuolta. 90-luvussa oli jotain tietyllä tavalla lämmintäkin vaikka se ei tosiaankaan ollut lämmintä että ihmisiä lähti jopa itsemurhien takia talouskriisissä. Mutta yhteiskunnan arvot eivät olleet silloin vielä näin kylmiä jotenkin kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Tulee väistämättä sellainen olo, että 90-luvun lamasta ei olla opittu yhtään mitään. Leikkauskiimassa unohtuu pitkäaikaiset vaikutukset, eikä niitä haluta edes huomioida. 

Perskokkareet ja heitä hännystelevät tekokristilliset ja ruotsinkieliset eivät tosiaankaan halua puhua leikkausten kokonaisvaikutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Really? Onko historialla tapana toistaa itseään? 

90-luvulla tehtiin hirvittävä määrä virheitä ja sen hintalappu on ollut aivan järkyttävä pienelle kansakunnalle. Samat virheet aiotaan toistaa, selvitäänkö me enää noista virheistä, voi olla että hallitus antaa kuoliniskun koko kansakunnalle lyhytnäköisellä politiikallaan.

Pummit ovat ilmeisesti sitä mieltä, että pitäisi ottaa lisää velkaa ja sitten lisää velkaa ja vieläkin lisää velkaa.

Pummi voi kokeilla tämän toimivuutta ihan perskohtaisesti ottamalla pikavipin, jonka maksaa uudella pikavipillaä, jonka maksaa uudella pikavipillä...

Toimii mainiosti, vähän aikaa.

Kokoomus pääministerit on luoneet säästämällä joka kerta laman. Se on heid

Kokoomuspersuhallituksen aikakausi on ollut todella raskas henkisesti. Tiedän mitä lapsiperheiltä leikkaaminen tekee vanhempien psyykeelle ja perheille lama-ajan lapsena. Uskon että nykyiset kurjistamiseen ja kovaan kiristämiseen johtavat toimeet eivät lisää kuin epätoivoa sen suhteen että tilanne paranee ja elämä kantaa. Jo työttömäksi putoaminen aiheuttaa ihmisissä suuremman pelon, koska ansiosidonnaisia leikataan ja tällaiset toimet eivät välttämättä lisää sitä taloudellista kasvua kun ihmiset tiukemmin pitää kukkaronnyörejä kiini. Itselläni on myös mennyt maku työnantajien ja työntekijöiden kääntämisestä toisiaan vastaan ja kaikista niistä lakoista. Mutta onneksi sentään keinottelu kannattaa ja itselle vaikka  rahan kikkailu erilaisilla yritysjärjestelyillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvun laman nähneenä voin sanoa että nyt eletään vielä yltäkylläisyydessä.

 

90-luvun laman aikana suurin osa terveyskeskuksista oli auki ja ajan sai jopa samalle päivälle. 90-luvun laman aikana hampaitakin hoidettiin jopa nopeasti. Nyt meillä ei ole enää kumpaakaan, toimivaa hammashoitoa tai edes perusterveydenhoitoa. Kyllähän nyt hitainkin tajuaa mitä tapahtuu jos sairaat jätetään hoitamatta. Joten JOTKUT tahtovat tapattaa tämän kansan monilla eri tavoilla ja tämä kansa vain hyväksyy sen. 

isäni kertoi että esim 80 luvulla pääsi pienemmälläkin paikkakunnalla helposti lääkäriin tosiaan jopa samana päivänä. Nykyään on mehiläiset ja terveystalot, ja lääkäreitä ostetaan kaliilla julkiselle jos suostuvat sinne tulemaan. Työikäisiä hoidetaan hyvin, köyhemmät kuolkoot. Terveydenhuolto on retuperällä. Paitsi jos on varaa maksaa yksityiselle. Veroja maksetaan edelleenkin, mutta se mitä takaisin saadaan ei ole enää samaa ja eriarvoisuus on lisääntynyt.