Ihmiskunnan kannalta pahimmat/vaarallisimmat laajalle levinneet keksinnöt?

Vihervasemmistolaisuus eli Kokoomus ja kaikki siitä vasemmalle.

Perussuomalaisuus

ADHD

Kapitalismi

Vierailija kirjoitti:

Joukkotuhoaseet (biologiset, kemialliset sekä ydinaseet)

Suomi irti NATOsta!

Autismi, nepsyismi ym vajakkius. 

AI. Ehdottomasti.

Woke-ideologia kaikissa muodoissaan.

Vihreä Liitto aikoinaan, kaiken pahan alku

Onpa hölmöjä ja ajattelemattomia vastauksia. Muovi, polttomoottori, torjunta-aineet ja tietokone on teidän mielestä yksiselitteisesti huonoja keksintöjä?

Velka

Vierailija kirjoitti:

Maapallon kannalta rokotteet

Sekä antibiootit.

Vierailija kirjoitti:

Velka

Ja toinen on kunnia.

Olisi saanut jäädä molemmat keksimättä.

Valtio

Älypuhelimet

Some

Rokotteet. Seuraus ylikansoitus.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely

Kaikista alapeukuista huolimatta tämä on ihan totta. Metsästäjä keräilijät olivat pidempiä, vahvempia, terveempiä ja parempi hampaisia kuin maanviljelijät. Lisäksi epidemiat elintasosairaudet ja eriarvoisuus alkoivat yleistyä yhteisöjen kasvun myötä.

Rasismi

- Tämä on väärään olettamukseen pohjautuva ajatusvinouma. Eihän kaikki suomalaiset, puolalaiset, kristityt tai musl*mit ole samanlaisia keskenään. Oliko kaikki saksalaiset natse*a? Oliko kaikki kristityt brutaaleja ristiretkeläisiä? Ihmisten lokerointi ihonvärin, syntymämaan, historian tai uskonnon perusteella on yksinkertaisesti tuhoon tuomittu ajatus. Ihminen tulisikin nähdä ennen kaikkea jatkuvan muutoksen alaisena yksilönä väriin, rotuun, uskontoon, historiaan tai koulutukseen katsomatta. 

Ydinaseet ja aseet

- Jos niitä ei tarvita, ne eivät tuota hyvinvointia. Jos niitä tarvitaan, ne kylvävät kuolemaa ja tuhoa. Siitä huolimatta maailmassa käytetään vuosittain tuhansia miljardeja euroja asevarusteluun. Mitä jos nuo valtaisat henkiset ja taloudelliset panostukset valjastettaisiinkin globaaliin tutkimusyhteistyöhön, rauhantyöhön, luonnonsuojeluun, taloudellisen tasa-arvon edistämiseen, ilmastonmuutoksen tehokkaampaan torjuntaan? 

Materialistinen kilpailuyhteiskunta

- Aiheuttaa keskinäistä vertailua, kateutta ja katkeruutta. Kanssaihmisistä tulee kilpailijoita, jopa vastustajia, koska kaikesta kilpaillaan: niin harrastuksissa, koulutuspaikoista, työpaikoista ja työpaikoilla, statuksesta, sosiaaliluokista. On luonteeltaan ihmisiä eriyttävää jakaen heidät voittajiin ja häviäjiin. Mitä pidemmälle tällainen eriyttävä kehitys kulkee, sitä enemmän kärsivät myös voittajat, joko suoraan tai välillisesti. Kokonaisille kansakunnille tämä on valtava resilienssiä ja yhteiskunnallista vakautta heikentävä tekijä. Tällainen elämäntapa tuottaa myös tarpeettoman suuria co2 päästöjä ja kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta. 

Lihansyönti

- Vielä tässä vaiheessa osalle ihmiskunnasta pakollista. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin epäeettisestä toiminnasta. Lihansyöntiä ei voi suuressa mittakaavassa mahdollistaa eläinoikeudet asianmukaisesti huomioivalla tavalla. Lisäksi kyse on aina eläimen lopettamisesta ennen niiden luonnollista kuolinhetkeä (ihminen leikkii Jumalaa). Lihansyöntiä, varsinkaan punaisen, ei voi tutkimusten valossa pitää myöskään kovin terveellisenä valintana. Lisäksi tulee kuormitus ympäristölle, sillä lihantuotanto vaatii huomattavasti viljelyalaa, kuluttaa runsaasti pohjavesiä sekä tuottaa metaanipäästöjä.

Vauva.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely

Kaikista alapeukuista huolimatta tämä on ihan totta. Metsästäjä keräilijät olivat pidempiä, vahvempia, terveempiä ja parempi hampaisia kuin maanviljelijät. Lisäksi epidemiat elintasosairaudet ja eriarvoisuus alkoivat yleistyä yhteisöjen kasvun myötä.

Toisaalta vasta metsästäjä-keräilijöiden paikoilleen asettuminen mahdollisti ymmärtääkseni yhteiskunnallisen kehityksen? Metsästäjä keräilijäthän viettivät ilmeisen liikkuvaista elämäntapaa kulkien vaeltavien eläinlaumojen perässä.

Eikö käsityötaidot kehittyneet vasta kun ihmiset asettuivat paikoilleen? Suuremmissa ihmisyhteisöissä pystyttiin hyödyntämään aivan eritavalla erityyppisten ihmisten erilaisia vahvuuksia. Hyvinvoinnin lisääntyessä ja ihmisten erikoistuessa mukaan astui uskonnot, arkkitehtuuri, taiteet, musiikki, hallintotavat, luku-ja kirjoitustaito, kirjoitetut lait, jne. Sanalla sanoen ihmisten isommat yhteenliittymät organisoituivat ja tulivat entistä eläväisemmiksi. Siinä missä fysiikka ehkä jossain määrin saattoi rapistua, älyllinen ja sosiaalinen kehitys kiihdytti eteenpäin. 

Nykyisen kokoista ihmispopulaatiota ei olisi mitenkään mahdollista ruokkia metsästämällä ja keräilemällä luonnonantimia. Nykypäivänä tarvitaan väistämättä keskitetympää ja tehokasta peltoviljelyä, hyvin hiottua globaalia logistiikkaa yms.