Lue keskustelun säännöt.
Milloin ihmiset ymmärtäisi, että eri ihmisten vastoinkäymisiä ei voi vertailla?
29.08.2024 |
Onko toivoakaan, että näin tapahtuisi? Edelleen on ihmisiä jotka eivät ymmärrä, että jokaisen elämässä on niin paljon muuttuvia tekijöitä, että vastoinkäymisten vertailussa ei ole mitään järkeä.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Helpon elämän eläneiden puhetta
Tiedätkö sinä kaikkien elämän tarinat ihan vaan kuuntelemalla yhtä asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori mutta kyllä niitä voi. Vanhemmat erosi/ sukulainen sairastui/ jouduin luopumaan korkeasta elintasosta. vs jouduin lapsena rikoksen uhriksi/ äiti kuoli minun ollessa nuori syöpään/ sairastuin neurologiseen sairauteen.
Vierailija kirjoitti:
Milloin ihmiset ymmärtäisi, että eri ihmisten vastoinkäymisiä ei voi vertailla?
Miksei voisi?
Kaikkea voi vertailla.
Aita ja aidan seiväskin ovat usein vertailussa.
Useimmat ymmärtääkin. Ei voi, eikä siinä ennen kaikkea ole järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta kyllä niitä voi. Vanhemmat erosi/ sukulainen sairastui/ jouduin luopumaan korkeasta elintasosta. vs jouduin lapsena rikoksen uhriksi/ äiti kuoli minun ollessa nuori syöpään/ sairastuin neurologiseen sairauteen.
Minunkin isäni teki kamapäissään itsemurhan kun olin 7v ja äitipuoli kuoli kun olin 10v. En silti koe, että nuo olisi ehdottomasti kamalampia kuin jonkun toisen ihmisen joku kokemus.
Noissa kaikissa tapahtumissa on lukematon määrä muuttujia. Esimerkiksi, millaiset olosuhteet on muuten, oliko läsnä turvallisia aikuisia, oliko koti turvallinen, minkälaista tukea sai asian suhteen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin ihmiset ymmärtäisi, että eri ihmisten vastoinkäymisiä ei voi vertailla?
Miksei voisi?
Kaikkea voi vertailla.
Aita ja aidan seiväskin ovat usein vertailussa.
Jos ihmisiä vertaat aidan seipäisiin, onkin turhaa asiasta kanssasi enempää puhella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat ongelmat on hyvä suhteuttaa.
Minkä suhteen? Ja miksi?
Ei minua ainakaan lohduta jos jollain muulla menee huonommin. Jokaisella omat ongelmansa, minulla yksinäisyys, naapurilla rahattomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta kyllä niitä voi. Vanhemmat erosi/ sukulainen sairastui/ jouduin luopumaan korkeasta elintasosta. vs jouduin lapsena rikoksen uhriksi/ äiti kuoli minun ollessa nuori syöpään/ sairastuin neurologiseen sairauteen.
Sori, mut sä oot väärässä.
Ihmiset kokee asiat eri tavalla, toiselle toi ensimmäine voi olla oikeasti iso juttu, kun taas toiselle ei. Sama jälkimmäisee
Sairastuin paranoidiseen skitsofreniaan, eikä tunnu missään. Mielisairaudesta paranee, jos on resilienssiä. Ja jos on resilienssiä, voi todeta, että mikä ei tapa, vahvistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tältä palstalta ei kauhean fiksua suhtautumista (yhtään mihinkään :') kannata ainakaan tulla etsimään. Täällä pyörii kai lähinnä eri tavoin sairaita ja ongelmaisia ihmisiä, joillekin jopa anonyyminä päteminen on sitten hirveän tärkeää kun ei saa irl huomiota keneltäkään. Trolleista puhumattakaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin ihmiset ymmärtäisi, että eri ihmisten vastoinkäymisiä ei voi vertailla?
Miksei voisi?
Kaikkea voi vertailla.
Aita ja aidan seiväskin ovat usein vertailussa.
Jos ihmisiä vertaat aidan seipäisiin, onkin turhaa asiasta kanssasi enempää puhella.
Kyl jotkut on kuin aidanseipään nielleitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta kyllä niitä voi. Vanhemmat erosi/ sukulainen sairastui/ jouduin luopumaan korkeasta elintasosta. vs jouduin lapsena rikoksen uhriksi/ äiti kuoli minun ollessa nuori syöpään/ sairastuin neurologiseen sairauteen.
Eli et todella vaan kykene ymmärtämään mistä ap puhuu. Eipä mahda mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat ongelmat on hyvä suhteuttaa.
Minkä suhteen? Ja miksi?
Esimerkiksi siksi ettei tee kärpäsestä härkästä. Minusta on todella outoa ja itsekästä se että "juuri minun ongelmat" on kaikkein pahimpia ja tärkeimpiä. Jos sinulla on tilapäinen vaiva ja toisella haimasyöpä, pitääkö sen haimasyöpää sairastavan ymmärtää että joo nilkka kipu voi olla tosi paha ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat ongelmat on hyvä suhteuttaa.
Minkä suhteen? Ja miksi?
Nykyisin moni nuori tuntuu traumatisoituvan ties mistä. On hyvä ymmärtää että elämässä tapahtuvat inhottavat ja pahatkin asiat (esim. ristiriidat ihmisten välillä/ maailmassa tapahtuvat, mutta itseä suoranaisesti koskemattomat, sodat, katastrofit, rikokset) eivät ole välttämättä syy lamaantumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta kyllä niitä voi. Vanhemmat erosi/ sukulainen sairastui/ jouduin luopumaan korkeasta elintasosta. vs jouduin lapsena rikoksen uhriksi/ äiti kuoli minun ollessa nuori syöpään/ sairastuin neurologiseen sairauteen.
Minunkin isäni teki kamapäissään itsemurhan kun olin 7v ja äitipuoli kuoli kun olin 10v. En silti koe, että nuo olisi ehdottomasti kamalampia kuin jonkun toisen ihmisen joku kokemus.
Noissa kaikissa tapahtumissa on lukematon määrä muuttujia. Esimerkiksi, millaiset olosuhteet on muuten, oliko läsnä turvallisia aikuisia, oliko koti turvallinen, minkälaista tukea sai asian suhteen...
Aikalailla sama homma, toinen vanhempani kuoli ollessani lapsi, mutta minulla oli kuitenkin ollut turvallinen ja hyvä lapsuus ja toinen vanhempi oli edelleen hyvä vanhempi. Ystäväni vanhemmat taas erosivat, sitä ennen ystävä oli joutunut elämään perheväkivallan keskellä jo vuosia. Hän joskus sanoi toivovansa että isä kuolee, ettei tarvitse pelätä kun menee kotiin.
Annan nyt esimerkin. Ystäväni puolison äiti kuoli vanhuuteen. Ystäväni ei ollut koskaan kyseistä henkilöä tavannut. Ystäväni sai 2 viikon sairasloman, itki ja sai jopa lääkkeet tähän. (Hänen puolisonsa meni normaalisti töihin, koska kuollut äiti oli ollut muistisairas, eikä normaalia kommunikaatiota ollut 10 vuoteen).
Kuolemasta ei saanut ystäväpiirissä edes puhua puoleen vuoteen, koska tämä kyseinen tapahtuma oli ollut hänelle niin karmea.
Jokainen voi omia kokemuksiaan vertailla, että kumpi oli pahempi, mutta ei omiaan toisen kokemuksiin. En edes ymmärrä, miksi toisilla on niin kova tarve tehdä niistä kilpailu?
Helpon elämän eläneiden puhetta