Suomesta voi saada naisen vain komealla ulkonäöllä tai isolla omaisuudella

Ulkomailla ne usein olettaa (ainakin Aasiassa tai Etelä-Euroopassa), että olet varakas, kun olet suomalainen. Joten ei se ulkomailla eroa Suomen meiningistä mitenkään. Aasiassa varakas on jo suomalaisella työttömyyskorvauksella elävä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo varakkuus... Itse seurustelin kerran it-miljonäärin kanssa. Olin aina ajatellut, että en ole yhtään rahan perään ja itse asiassa tykkään vaatimattomasta, ympäristöystävällisestä elämästä. Mutta olihan siinä rahassa puolensa, lähinnä se ettei ollut koskaan tylsää. Milloin purjehdittiin, milloin käytiin matkoilla, milloin kylpylässä, vuokrattiin mökki kaikilla mukavuuksilla ja uima-altaalla jne.

No, se suhde loppui miehen pettämiseen ja liikaan juhlimiseen, mutta jäin miettimään sitä, että jotkut ihan mukavat miehet oli jääneet mulla friendzonelle ei siksi että ei ollut omaisuutta tai ulkonäköä, vaan siksi että heidän elämäntapansa oli niin patatylsä, kontrastina sille mitä tuo it-mies tarjosi. Jos ainoa mitä aikuinen mies tekee on, että käy töissä, ruokakaupassa ja pelaa tietokoneella, niin vaikea siinä on kiinnostavaa tekemistä tai edes keskusteltavaa löytää. Sitten sitä olla möllötetään katsomassa jotain sarjo

Jep. Yhteinen tekeminen, mikä molempia kiinnostaa. Se, että antaa huomiota toiselle (myös mies naiselle, huom!). Että jaksaa kuunnella toisen juttuja. Että jaksaa järjestää sitä yhteistä kivaa tekemistä.

Monet miehet on tyytyväisiä tuohon töihin-kauppaan-tietokoneelle -elämään, haluaisivat naisen, mutta ei oikeesti ole tilaa sille naiselle siinä elämässä. 

"Äkkiä se siitä poistuu ja kasvavat ja ymmärtävät, että se rauhallinen, luotettava, kotona viihtyvä, joka ei riskeeraa rahojaan peleihin ja vehkeisiin, onkin se mitä haetaan."

Noita asioita pitää olla positiivisella tavalla, ei negatiivisella. Rauhallinen voi olla niinkin että silti on valmis kokeilemaan uutta kuin myös niin että ei koskaan oikein tee mitään. Kotona viihtyminen on hyvä tiettyyn pisteeseen saakka mutta jos se tarkoittaa että haraa kynsin hampain kaikkia sosiaalisia menoja ja sukujuhlia vastaan niin se on taas rasite.

Säästäväisyyskin on sinällään hyvä mutta saituus taas sairaus. Jos ei tiedä milloin sitä rahaa kannattaa myös hieman satsata yhteiseen mukavuuteen niin äkkiä ollaan pimeässä kirpparivaatteissa joka päivä eikä hääpäivänäkään mennä hyvään ravintolaan.

Kumma juttu sitten että maailma ja Suomi on täynnä ihan perusjanttereita joilla on puoliso. Ei ole näköä, rahaa eikä aina älyäkään kauhalla annettu. Silti ne on muijan ittelleen löytäneet. Mutta kun se on niin helppoa syytellä muita niin ei tarvitse miettiä mikä itsessä on vikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nojaa,olen perusjannua kait aavistuksen komeampi,kroppa on kunnossa ja tulot perus. aina olen naisia saanut.

En siis sormia napsauttamalla. mennyt vain rohkeasti ja mahdollisesta torjunnasta sen kummempia välittämättä juttelemaan silmääni miellyttäville naisille. ei siinä sen kummempaa.

Odota kunnes tulet yli 50-vuotiaaksi. Silloin alkaa naisten saanti vaikeutua. Tuolloin ainoastaan todella hyvin uralla menestyneet saavat naisia.

Miten yli 50-vuotiaalla ei ole puolisoa vaan pitäisi vieläkin "saada naisia"? Oisko ongelma vaikka siinä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen näitä rannalle jääneitä miehiä puolisoni kautta. Voin kertoa, että heitä yhdistää nämä seikat:

- Tylsät jutut ja pelkän kuivan arjen eläminen vailla mitään halua oppia tai tehdä uutta

- Pituus ei riitä. Sori, mutta tää ihan oikeasti vaikuttaa moneen, ei kaikkiin naisiin

- Vähättelevä asenne naisia kohtaan. Kuka tahansa nainen aistii tämän.

Miehen ja naisen pituusero suhteessa on useammin 10-15 cm kuin mikään muu ero. Eli jos on lyhyt mies, kannattaa etsiytyä lyhyiden naisten seuraan, koska sieltä todennäköisimmin löytyy nainen, joka kokee tämän miehen juuri passelin pituisena. 

"Että jaksaa kuunnella toisen juttuja. "

Tämä on ihan ensiarvoisen tärkeää. Tuossa toisen juttujen kuuntelussahan on nimenomaan se perusta että silloin jos toisen juttuja on kiva kuunnella niin silloin siitä toisesta ihmisestä pitää ihan aidosti. Ei siis vain siitä miltä hän näyttää, mitä kaikkea taloudellista hän tuo suhteeseen tai muuta vastaavaa vaan ihan pitää juuri siitä ihmisestä sellaisena persoonana kuin hän on.

Se pitäminen kantaa yli vaikeampien aikojen ja elämänmuutosten koska se ihminen siellä kuoren alla pysyy aika lailla samana. Ulkonäkö voi rapistua ja omaisuus huveta mutta jos sen toisen kanssa on hauskaa niin se ei katoa koskaan.

Naisen, vai KAUNIIN naisen, niin kuin aloituksessa täsmennettiin?

Samalla tavalla voi nainen valittaa, että Suomessa voi saada komean ja rikkaan miehen vain täydellisellä ulkonäöllä.

Parhaan näköiset 10% naisista vie huippumiehet, loppujen on tyydyttävä taviksiin jos mielivät miestä saada. Jos on kovin heikkoa tarjontaa niin yksin on parempi kuin väkivaltaisen ulisijan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla ne usein olettaa (ainakin Aasiassa tai Etelä-Euroopassa), että olet varakas, kun olet suomalainen. Joten ei se ulkomailla eroa Suomen meiningistä mitenkään. Aasiassa varakas on jo suomalaisella työttömyyskorvauksella elävä.

Pätee myös itäblokin naisten kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurilla ei ole kyllä kumpaakaan, mutta heti löysi uuden naisen, kun edellinen kyllästyi ja lähti. 

Naapurillasi on hyvät puhelahjat. Naisen saa puhumalla, mutta suomalainen mies ei yleensä paljon puhu.

Tämä on ihan aliarvostettu asia, ja se on harmi, koska puhelahjoja on huomattavasti helpompi kehittää kuin ulkonäköä tai edes varallisuutta. 

Omassa tuttavapiirissä jopa hyvin lyhyet miehet, joiden tämän palstan mukaan pitäisi olla ihan hylkiöitä naisten keskuudessa, on suosittuja, kunhan ovat vaan supliikkimiehiä. Mun veli on 167 cm ja ennen naimisiin menoa oli kovasti suosiota naisten keskuudessa. Ihan ilman merkittävää varallisuutta tai komeutta. Vain menemällä avoimesti juttelemaan naisten kanssa, ihminen ihmisenä eikä ilmiselvästi iskemään (suora iskeminen johtaa helposti vain

Lyhyt mies ei ole naisten näkökulmasta uhkaava. Siksi sellaisen kanssa on helppo ja kiva jutella. Ja kas, sitten huomaa, että tuossapa helppo ja kiva mies...

Vierailija kirjoitti:

Tämä kaikki johtuu intersektionaalisen feminismin käymästä sodasta kunnollisia ja hyviä miehiä vastaan.

Oikeasti kunnolliset ja hyvät miehet ovat parisuhteessa, kaltaisesi piiloaggressiiviset naisvihaajat eivät ole.

Terveisin kunnollisen ja hyvän miehen lapsi, puoliso ja kolmen äiti ja parin anoppi

Vierailija kirjoitti:

Thaimaalaiselle naiselle tavallisen suomalaisen miehen hyvät jutut ovat rikkaan länsimaisen miehen hyviä juttuja. 

Joskus tuli telkkarista dokumentti näistä. Kyllä, he mielistelevät sitä länsimaista kumppania, koska tämä elättää paitsi naista ja tämän lapsia, myös sukua siellä Thaimaassa. Siinä dokumentissa joku nuori thainainen oli ottanut viisikymppisen lihavan amerikkalaisen miehekseen. Oli niin nöyryyden ja palvonnan perikuvaa päin kasvoja, mutta sitten kun häntä kuvattiin siskojensa ja ystävättärien kanssa juttelemassa, niin suorastaan yökötteli sitä miestä, sen lihavuutta, vehkeen ulkonäköä, kaljuuntumista jne. Luulisi sitä miestäkin haittaavan, jos on syytä arvella että rakkaus ei ole aitoa, vaan vain köyhyydestä nousevaa eloonjäämisviettiä - on löydettävä elättäjä, ja pidettävä tämä riittävän tyytyväisenä että elatus jatkuu.

Toinen juttu on että kun näitä naisia tulee Suomeen, ja osa heistä ainakin sitten käy koulut ja menee itse tienaamaan rahaa. Eipä ole välttämättä enää nöyrä ja alistuva se nainen sen jälkeen ollenkaan. Kun ei ole pakko mielistellä elatuksen takia. Oikein naurattaa suvussa yksi maanviljelijä, joka päälle nelikymppisenä haki tällaisen thainaisen. Oli niin halveksuva suomalaisia naisia kohtaan, kaikki rumia, epänaisellisia, miesmäisiä, epäkohteliaita, komentelevia, toisin kuin tuo hänen ihana kaunis siro ja kiltti tuontivaimo. Nykyään se ihana hentoinen thaivaimo on pahempi justiina kuin suomalaiset juuri koskaan. Muutos tapahtui, kun opiskeli sairaanhoitajaksi ja alkoi tienata rahaa. Siellä kyllä pidetään mies kurissa ja rouvan nuhteessa, ei sotketa paikkoja kotona eikä laiskotella. Tuo mies ei ole enää puhunut mitään miten kamalia suominaiset ovat ja miten ihania thaikut. (Ai niin, se thaivaimo on täällä myös lihonut varmaan jotain 30-40 kiloa, ei ole enää edes siron nätti)

Kyllä, tämä hypoteesi on helppo todistaa kun istahtaa johonkin ostarilla ja seuraa pariskuntia. Aika paljon taitaa olla sitä varakkuutta (piilotettua) sillä ainakaan komeita miehiä ei juurikaan naisten kanssa liiku :)

"Eli jos on lyhyt mies, kannattaa etsiytyä lyhyiden naisten seuraan, koska sieltä todennäköisimmin löytyy nainen, joka kokee tämän miehen juuri passelin pituisena. "

Totta. Olen itse 155 cm pitkä nainen ja sellainen 180 senttinen mies alkaa olla jo täältä alhaalta katsoen sellainen jota pitää katsoa niska nyrjähtäen ylöspäin. Omat kumppanini ovatkin ollaat poikkeuksetta korkeintaan keskimittaisia ja nykyinen mies on ehkä juuri 170 cm pitkä. Se pituusero tuntuu minusta kaikkein luonnollisemmalta eikä vaikeuta liikaa mitään halailua tai pusuttelua.

" loppujen on tyydyttävä taviksiin "

Tyytymistä jankkaavat vain ihmiset joiden sanavarastoon ei kuulu sana "rakkaus".

Tiedoksi teille että siihen tavikseenkin voi ihan aidosti ja syvästi rakastua eikä se silloin ole mitään tyytymistä.

Itseäni ei ole yksikään nainen koskaan lähestynyt ja tästä olen päätellyt että en ole ulkonäöllisesti kelpaava parisuhteeseen. Siksi en ole edes yrittänytkään lähestyä naisia.

Vierailija kirjoitti:

No, se suhde loppui miehen pettämiseen ja liikaan juhlimiseen, mutta jäin miettimään sitä, että jotkut ihan mukavat miehet oli jääneet mulla friendzonelle ei siksi että ei ollut omaisuutta tai ulkonäköä, vaan siksi että heidän elämäntapansa oli niin patatylsä, kontrastina sille mitä tuo it-mies tarjosi. Jos ainoa mitä aikuinen mies tekee on, että käy töissä, ruokakaupassa ja pelaa tietokoneella, niin vaikea siinä on kiinnostavaa tekemistä tai edes keskusteltavaa löytää. 

Olen seurustellut lähinnä melko varattomien miesten kanssa (opiskelijana), mutta erona heissäkin on ollut juuri tuo elämäntapa. Yhdellä oli niin tylsä elämä ja halusi tehdä ihan eri asioita kuin minä (tai siis ei halunnut tehdä paljon mitään) että eihän siitä mitään tullut. Toinen paljon varattomampi taas oli sellainen joka halusi tehdä uusia asioita ja oli paljon spontaanimpi ja mielenkiintoisempi.

Joidenkin ongelma myös se että lähinnä kiinnostaa ryyppääminen ja jotenkin elämä rakennetaan alkoholin ympärille. Ja sitten muu ajanvietto on jotain leffojen loputonta katselua. 

Mies, jolla on tunneälyä, aitoa kiinnostusta rakastamansa naisen asioita kohtaan, tukee häntä, täyttää seksuaaliset ja emotionaaliset tarpeet, jakaa elämänsä naisen kanssa ja osoittaa naiselle joka päivä sanoin ja teoin, että tämä on maailman ihanin ja kaunein nainen, saa kyllä tämän naisen. Ei tarvitse olla komea eikä rikas. Naisenkin pitää kyllä olla rakastunut mieheen. Eli ihan vanhanajan rakastuminen tarvitaan. 

Hälytyskellot soivat heti kun joku käyttää typeriä sanoja, kuten "friendzone", "ghostaaminen", "triggeröityminen" jne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, tämä hypoteesi on helppo todistaa kun istahtaa johonkin ostarilla ja seuraa pariskuntia. Aika paljon taitaa olla sitä varakkuutta (piilotettua) sillä ainakaan komeita miehiä ei juurikaan naisten kanssa liiku :)

Selitys: APn näkökulmasta kaikki muut miehet ovat varakkaita, itse taitaa elää jollain sosiaalituilla. "Tuokin 2000e/kk tienaava duunari saanut tuollaisen naisen! On noilla rikkailla flaksi!!!"