Sairaat koirarodut. Mun om vaikea ymmärtää miten kukaan päätyy ottamaan sellaista kun tietoa nykyään on saatavilla

Mieheni vei lapsilekkin rakkaan nuoren ja terveen koiran piikille kysymättä minulta.

Koira oli kyllä miehen. Sanoi, että se on ilmastoteko. Ja hän kertoi ilmastohädästä ja siitä kuinka koiria on miljardi. Kuinka koira on vain sudesta jalostettu epäterve mutantti. Ilmeisesti hurahtanut viher-kulttiin.

Tuntuu kyllä uskomattomalta. En voi ottaa tosissaan ihmistä joka ottaa ylijalostetun koiran.

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Miksi kukaan valitsee esim.lyhytkuonoisen koiran? Olen kuullut niin monta kertaa selityksen röhkivän mopsin omistajalta, että "se kuuluu rodun ominaisuuksiin, kyllä meidän mopsi on terve koira ja hyvin saa happea". No ei saa, siksi se röhkii. Haluaako kieltää itseltään sen, että koira voi huonosti ja siksi selittää asian paremmaksi? 

Koska äärimmäisen tyhmiä ja itsekkäitä ihmisiä on melko paljon. Tiedän, se on järkyttävää kun sen ymmärtää ekaa kertaa kunnolla. 

Koska tietämättömyys ja lyttykuonoisen koiran naamassa vetoaa sen naaman inhimillisyys. 

Ei tarvitse kauaa aikaa mennä taaksepäin, kun noiden kuorsaavien ja rohisevien koirien videot olivat muka huvittavia ja keräsivät miljoonia katselukertoja ihmisiltä, jotka halusivat nauraa hapenpuutteesta kärsivälle koiralle ihan silkkaa ymmärtämättömyyttään. 

Yksi syypää on myös rotujen ulkomuototuomarien linjaus palkita yhä överimmäksi menevistä kuontaloista 

Omasta mielestäni tärkeintä koirarodussa on luonne ja käyttötarkoitus, sekä terveys ollut aina, mutta ymmärrän miksi nuo ovat olleet niin suosittuja 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä uskomattomalta. En voi ottaa tosissaan ihmistä joka ottaa ylijalostetun koiran.

Tämä juuri. Mun on vaikea uskoa että tuollainen ihminen olisi muussakaan päätöksenteossa rationaalinen. 

Koiraihmiset mainitsevan usein cv:ssä (harrastuskohdassa) koiransa. Kysyn aina rodun. Se kertoo paljon ihmisestä.

Rekrytoija

mä haluaisin mopsin siksi, koska ne ovat helppohoitoisia, eivät vaadi pitkiä kävelylenkkejä, kuten vaikka joku saksanpaimenkoira ja niillä on persoonallinen luonne eivätkä  ne räksytä

Vierailija kirjoitti:

mä haluaisin mopsin siksi, koska ne ovat helppohoitoisia, eivät vaadi pitkiä kävelylenkkejä, kuten vaikka joku saksanpaimenkoira ja niillä on persoonallinen luonne eivätkä  ne räksytä

=eivät jaksa pitkiä kävelylenkkejä 

Vierailija kirjoitti:

mä haluaisin mopsin siksi, koska ne ovat helppohoitoisia, eivät vaadi pitkiä kävelylenkkejä, kuten vaikka joku saksanpaimenkoira ja niillä on persoonallinen luonne eivätkä  ne räksytä

Eivät vaadi pitkiä lenkkejä= niillä ei happi kulje tarpeeksi hyvin, sen takia eivät jaksa edes pitkiä lenkkejä. Ei välttämättä lyhyitäkään.

"Tuntuu, että joillekin ihmisille on tärkeää, että koira on vaikeasti vammainen, sillä sitä kautta he pystyvät toteuttamaan omaa hoivausviettiään.

Näin sanoo Marjatta Snellman,  eläinlääketieteen professori." 

Vierailija kirjoitti:

Koska tietämättömyys ja lyttykuonoisen koiran naamassa vetoaa sen naaman inhimillisyys. 

Ei tarvitse kauaa aikaa mennä taaksepäin, kun noiden kuorsaavien ja rohisevien koirien videot olivat muka huvittavia ja keräsivät miljoonia katselukertoja ihmisiltä, jotka halusivat nauraa hapenpuutteesta kärsivälle koiralle ihan silkkaa ymmärtämättömyyttään. 

Yksi syypää on myös rotujen ulkomuototuomarien linjaus palkita yhä överimmäksi menevistä kuontaloista 

Omasta mielestäni tärkeintä koirarodussa on luonne ja käyttötarkoitus, sekä terveys ollut aina, mutta ymmärrän miksi nuo ovat olleet niin suosittuja 

En kyllä jaksa uskoa tuohon tietämättömyyteen, eihän tästä asiasta ole puhuttu kuin vasta 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

"Tuntuu, että joillekin ihmisille on tärkeää, että koira on vaikeasti vammainen, sillä sitä kautta he pystyvät toteuttamaan omaa hoivausviettiään.

Näin sanoo Marjatta Snellman,  eläinlääketieteen professori." 

Kiitos hänelle, että sanoo sen mitä klinikkaeläinlääkäri ei voi asiakkaalle sanoa. 

Onkohan tuo vähän kuin munchausen-syndrooma? Omistaja jollain tapaa nauttii siitä että hänen hoidossaan oleva yksilö on sairas? Tuollaista vammaista koiraa kun ei voi ottaa vahingossa, kyllä se tietoinen päätös on. 

Minäkin mietin munchausenia. 

Vierailija kirjoitti:

Koiraihmiset mainitsevan usein cv:ssä (harrastuskohdassa) koiransa. Kysyn aina rodun. Se kertoo paljon ihmisestä.

Rekrytoija

Minkä rotuisen koiran palkkaat mieluiten?

Huvittaa aina hieman, kun esim. rescue-koiria vastustavat ihmiset kertovat kuinka rotukoira on se järkevin vaihtoehto ja koira kannattaa aina ottaa vastuulliselta kasvattajalta. Nämä sairaaksi jalostetut rodut kuitenkin osoittavat hyvin mikä on kasvattajien kiinnostus vastuuseen ja mikä on Kennelliiton kanta koko touhuun. 

Esim. mopsien kohdalla on käytössä niin sanottu kävelytesti. Tämä testi arvioi koiran hengityskapasiteettia ja yleistä kuntoa. Testissä mopsin on pystyttävä kävelemään 1000 metriä 1215 minuutin aikana ilman merkkejä vakavista hengitysvaikeuksista, liiallisesta väsymisestä tai ontumisesta. Koiria jotka eivät suoriiudu tästä, ei tulisi käyttää jalostuksessa.

1000 metriä on sellainen matka, minkä normaali terve koira kulkee muutamassa minuutissa hengästymättä, väsymättä saati ontumatta!  Ja tuo on Kennelliiton sääntö. Voiko yksikään kasvattaja rodusta riippumatta olla vastuullinen, jos hyväksyy kattojärjestön, joka käytännössä antaa siunauksen tälle sairaaksi jalostamiselle?

Itse olen äimistellyt kahden entisen työtoverini ratkaisuja: toisella englanninbulldoggi, toisella bostoninterrieri. Tyrmistystä lisää huomattavasti se että molemmat henkilöt ovat (muutoin) oikein fiksuja ja työssään sairaanhoitajina erittäin empaattisia ja valveutuneita. 

Tästä oli juuri pari päivää sitten Hesarissa juttua.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010639048.html

Tuli kyllä pahamieli kun tuo eläinlääkäri kertoi kuinka lyttykuonoiset koirat istuskelevat rennon oloisena leikkauksen jälkeen, vaikka niillä on vielä hengitysputki nenässä siinä missä normaalikuonoisella koiralla on kova kiire saada epämiellyttävältä tuntuva putki pois.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa aina hieman, kun esim. rescue-koiria vastustavat ihmiset kertovat kuinka rotukoira on se järkevin vaihtoehto ja koira kannattaa aina ottaa vastuulliselta kasvattajalta. Nämä sairaaksi jalostetut rodut kuitenkin osoittavat hyvin mikä on kasvattajien kiinnostus vastuuseen ja mikä on Kennelliiton kanta koko touhuun. 

Esim. mopsien kohdalla on käytössä niin sanottu kävelytesti. Tämä testi arvioi koiran hengityskapasiteettia ja yleistä kuntoa. Testissä mopsin on pystyttävä kävelemään 1000 metriä 1215 minuutin aikana ilman merkkejä vakavista hengitysvaikeuksista, liiallisesta väsymisestä tai ontumisesta. Koiria jotka eivät suoriiudu tästä, ei tulisi käyttää jalostuksessa.

1000 metriä on sellainen matka, minkä normaali terve koira kulkee muutamassa minuutissa hengästymättä, väsymättä saati ontumatta!  Ja tuo on Kennelliiton sääntö. Voiko yksikään kasvattaja rodusta riippumatta olla vastuullinen, jos hyväksyy k

Plääh! 12 väliviiva 15 minuutin. Väliviivat näemmä katoavat jonnekin.