Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun elämästä ei vaan saa mitään iloa ja onnistumisia irti
27.08.2024 |
Tuntuu käsittämättömältä, että tätä paskaa pitäisi vielä jaksaa pahimmillaan noin 70 vuotta. Joo, elämä on jokseenkin mallillaan nykyään, ei ole velkoja, on työpaikka ja pari ihan hyvää kaveriakin jne. Mutta elämä tuntuu merkityksettömältä ja tyhjältä. Ei enää kiinnosta tehdä mitään kun mikään ei tuota sellaista tyydytystä, että olisi intoa jatkaa. Asiat joissa haluaisi onnistua ja kehittyä junnaavat vain paikallaan, työt lähinnä vituttaa ja aamuisin vaan taas miettii, että miten kovaa ja tarkasti pitäisi puuhun tai valotolppaan ajaa, että tätä ei enää tarvitsisi jatkaa... En ole oikein ymmärtänyt niitä, jotka leuhottavat miten elämästä pitää nauttia, ja nautitaankin. En ole itse sitä nautintoa koskaan onnistunut todella löytämään. Niiden muutaman läheisen takia en kuitenkaan aio päiviäni päättää, mutta kun he tästä maailmasta poistuvat niin en oikein näe järkeä olla seuraamatta. En vaan yksinkertaisesti koe kuuluvani tänne...
Terveisin Naispelko31
Kommentit (5)
Menopaussin oire, jos olet sen ikäinen.
Mua ei kiinnosta yhtään mikään enää. En jaksa ihmisiä, en jaksa niiden typerää kilpailua ja itsekehua. En jaksa kirjoja tai leffoja tai musiikkia. Aivan kaikki tuntuu aivan turhalta huitomiselta. Suurin osa ihmisten hommista vain tuhoaa maapalloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin sulla menee verrattuna moneen muuhun, kun on edes töitä. Masennuksen alkuoireita nuo voi olla, mutta usko mua, Siinä vaiheessa kun työttömyys iskee, sitä kautta vakava masennus, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteisen pelko, niin sun tilanne kuulostaa oikein hyvältä. Itsemurha kun on ainoa hallitseva ajatus niin se ahdistus on jotain sanoinkuvaamatonta.Tsemppiä toivotan sulle ja toivon että et ajaudu samaan tilanteeseen.
Kuulostaa pohjimmiltaan ihan samalta mitä itse podin kolmekymppisenä. Ja minäkin purin myös tänne asiaa, siis vuonna 2010. Sain hyviä vastauksia. Ketju löytyy edelleen jos laitat hakuun "kunnon tilitys elämäni merkityksettömyydestä"
Ja voin lohduttaa, että pääsin tuosta merkityksettömyydestä yli! Elämä voi oikeasti olla todella mukavaa. Kai tuo vaihe vaan tulee kaikille, toisille ennemmin, toisille myöhemmin. Mutta menee ohi. Ei nopeasti, mutta menee, ja sen jälkeen elämä tuntuu paremmalta kuin ikinä ennen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin sulla menee verrattuna moneen muuhun, kun on edes töitä. Masennuksen alkuoireita nuo voi olla, mutta usko mua, Siinä vaiheessa kun työttömyys iskee, sitä kautta vakava masennus, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteisen pelko, niin sun tilanne kuulostaa oikein hyvältä. Itsemurha kun on ainoa hallitseva ajatus niin se ahdistus on jotain sanoinkuvaamatonta.Tsemppiä toivotan sulle ja toivon että et ajaudu samaan tilanteeseen.
Itseasiassa työttömänä ollessani olin huomattavasti iloisempi. Alkoholiakaan ei mennyt lainkaan, nyt tilanne alkaa olla taas sitä luokkaa, että päivittäin pitää juoda. Työni kuitenkin pyrin hoitamaan niin hyvin kuin pystyn, se nyt on ainoastaan ainoa asia mihin minusta on. En oikein koe koskaan kuuluvani mihinkään, enkä suuremmin pidä ihmisistäkään, niin töissä oleminen on ihan helkkarin kuormittavaa kun pitää olla sosiaalinen ja sitten kuulla sitä miten minun tai muiden selän takana puhutaan paskaa.
Terveisin Naispelko31
Alue: Aihe vapaa
Oletko ajatellut että voisit olla masentunut. Itse ainakin olen ja tunnistan ajatuksissasi hyvin paljon samaa. Itse kuitenkin tunnistan hyvin mitä minulta puuttuu, jotta voisin olla onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Olen kuitenkin pitkän ja traumaattisen suhteen, vaikean perhetilanteen ja pitkään jatkuneen uupumuksen vuoksi tällä hetkellä lähes kyvytön tekemään asialle paljoakaan. Olen antanut itselleni luvan levätä ja mennä päivä kerrallaan. Mikä sinulta puuttuu, se sun pitää itse selvittää. Yleensä noiden ajatuksien takana on jotakin suurempaa tyytymättömyyttä. Onko se mitä kaipaat, syvempiä ihmissuhteita? Itselle merkityksellisempää työtä? Jotain muuta?