Mitä tehdä kun lapsi ei halua mennä isälleen

Haluaisin kyllä tietää sen etävamhemmankin version tästä, että meneeköhän ihan noin miten ap väittää. 

Niin tuttua. Paras ystäväni ei ole isänsä luona käynyt 35 vuoteen. Isän uusi vaimo vain päätti kohdella huonosti miehen lapsia ja nössö isä vain alistui. Viimeksi ystäväni näki isänsä kahvilassa neljä vuotta sitten ja totesi ettei ole enää syytä pitää yhteyttä. Olemme jo keski-ikäisiä.

Omien lasteni isä hylkäsi lapset, kun pariutuu uudestaan. Lapset eivät käy isänsä luona ollenkaan. Isä tapaa joskus päiväseltään. 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä tietää sen etävamhemmankin version tästä, että meneeköhän ihan noin miten ap väittää. 

Kyllä minä uskon, että ap puhuu totta. Se menee ap:n näkökulmasta juuri niin kuin hän väittää. Mitä väliä sillä on, miten äitipuoli oikeasti käyttäytyy? Pointti on, että lapsi ei halua mennä sinne.

Vierailija kirjoitti:

Niin tuttua. Paras ystäväni ei ole isänsä luona käynyt 35 vuoteen. Isän uusi vaimo vain päätti kohdella huonosti miehen lapsia ja nössö isä vain alistui. Viimeksi ystäväni näki isänsä kahvilassa neljä vuotta sitten ja totesi ettei ole enää syytä pitää yhteyttä. Olemme jo keski-ikäisiä.

Omien lasteni isä hylkäsi lapset, kun pariutuu uudestaan. Lapset eivät käy isänsä luona ollenkaan. Isä tapaa joskus päiväseltään. 

Jos Isä näkee lapsiaan, joten hän ei ole heitä hylännyt.  

Lapsella on oikeus kieltäytyä. Kukaan viranomainen ei väkisin tule lasta hakemaan. Äitikin voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos isä alkaa hankalaksi. 

Ottaisin isän puhutteluun.

Vierailija kirjoitti:

Hänen mielestään tytön kuuluu olla heidän porukan kanssa vaikka väkisin.

Osittain isä on tuossa oikeassa, lapsen kuuluu sopeutua uuteen elämäänsä. Kaikessa ei aina ole kyse hänestä vaan hän on osa porukkaa. 

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Tai joo, on totta, että ei yhden ihmisen pillin mukaan tarvitse hyppiä. 

Mutta kun perustetaan uusperhe ja halutaan sen toimivan, niin lapselta ei voi viedä saavutettuja etuja pois. Lapsen näkökulmasta uusperheen tulee tuoda jotain lisäarvoa, jotta hän tykkää olla osa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuttua. Paras ystäväni ei ole isänsä luona käynyt 35 vuoteen. Isän uusi vaimo vain päätti kohdella huonosti miehen lapsia ja nössö isä vain alistui. Viimeksi ystäväni näki isänsä kahvilassa neljä vuotta sitten ja totesi ettei ole enää syytä pitää yhteyttä. Olemme jo keski-ikäisiä.

Omien lasteni isä hylkäsi lapset, kun pariutuu uudestaan. Lapset eivät käy isänsä luona ollenkaan. Isä tapaa joskus päiväseltään. 

Jos Isä näkee lapsiaan, joten hän ei ole heitä hylännyt.  

Näkee pari kertaa vuodessa päiväseltään. Ei avusta mitenkään. Elatuksen jätti maksamatta. Lapset on nyt täysikäiset, mutta ei avusta opiskelevia nuori mitenkään. Minusta täys hylkäys. 

Mikä sosiaalitoimen kanta on ollut tähän tilanteeseen? Ovatko he sitä mieltä, että lapsi on pakotettava isän luo?

Vierailija kirjoitti:

Tietysti vika on uudessa äitipuolessa :D eihän tää muuten olisi kuin tuhkimosta. 

Hohhoijjaa. Ehkä lapsi vierastaa vielä uutta tilannetta ja ikävöi äitiä. Parempi olisi tavata isää useammin kuin kahden viikon välein, niin ei vierastaisi vaan tottuu muutokseen paremmin. 

Ainahan Paha Äitipuoli on syyllinen, isäpuoli ei koskaan kun on niin lutunen että hoitaa toisten lapsetkin valittamatta vaikka olisivat kuinka hankalia tahansa. Strömsössä ainakin. 

Ap, kerro tyttärellesi, että laittaa äänityksen päälle.

Moni syyttää viatonta lasta.

Kuitenkin suht moni äitipuoli tai isäpuoli ei hyväksy toisen lapsia

Vierailija kirjoitti:

Ap, kerro tyttärellesi, että laittaa äänityksen päälle.

Moni syyttää viatonta lasta.

Kuitenkin suht moni äitipuoli tai isäpuoli ei hyväksy toisen lapsia

Ei ole syytä ännirellä mitään. Lapsi ei yksinkertaisesti mene enää isälleen, jos ei halua ja oli syy mikä tahansa. Jos isä kysyy miksi niin lapsi selittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kerro tyttärellesi, että laittaa äänityksen päälle.

Moni syyttää viatonta lasta.

Kuitenkin suht moni äitipuoli tai isäpuoli ei hyväksy toisen lapsia

Ei ole syytä ännirellä mitään. Lapsi ei yksinkertaisesti mene enää isälleen, jos ei halua ja oli syy mikä tahansa. Jos isä kysyy miksi niin lapsi selittää. 

Joo, pääasia, että vanhempi uskoo. Mä en uskois, että lapsi teeskentelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kerro tyttärellesi, että laittaa äänityksen päälle.

Moni syyttää viatonta lasta.

Kuitenkin suht moni äitipuoli tai isäpuoli ei hyväksy toisen lapsia

Ei ole syytä ännirellä mitään. Lapsi ei yksinkertaisesti mene enää isälleen, jos ei halua ja oli syy mikä tahansa. Jos isä kysyy miksi niin lapsi selittää. 

Joo, pääasia, että vanhempi uskoo. Mä en uskois, että lapsi teeskentelee. 

Voi kuule, kyllä ne lapset vaan keksii ja teeskentelee. Meillä yksi bonuksista alkoi haukkumaan minua viesteissä äidilleen, kun hänellä oli riitaa isänsä kanssa. En siis ollut edes samassa kaupungissa tapahtuma-aikana eikä asia liittynyt millään tavalla minuun. Meillä aikuisilla on kuitenkin hyvät välit keskenään, keskustellaan avoimesti asioista ja silleen, että lapsetkin tietävät, että tietoja vaihdetaan puolin ja toisin. Joten minkäänlainen isompi pelaaminen ei ole onnistunut. Ja minulla on hyvät ja lämpimät välit isompiin lapsiin, rakastan heitä, ovat kuin omia. Mutta lapset osaavat ja lapset ovat vielä keskenkasvuisia. Tunnetaidot ovat vaillinaiset ja toisinaan, jos on todella hankalaa olla eikä lapsi itsekään keksi syytä pahalle ololle, voi alkaa yhden ihmisen syyttely aivan syyttä. Lapsi voi olla aistiherkkä, kuormittua koulusta ja melusta, sairastaa paljon ja paha olo kasaantuu. Lapsen käsityskyvyllä paha olo ulkoistetaan monesti: se on ton syy, se teki sitä ja tätä ja siksi minulla on paha olla. Äänensävyjä ja sanoja voidaan tulkita aivan yli ja liioitella, koska lapsen oma tunnetila on ollut tapahtumahetkellä vaikea.

Uusperhekuvioissa lapset pääsevät pelaamaan ja hämmentämään soppaa usein mieleisellään tavalla juuri siitä syystä, kun aikuiset eivät kykene yhteistyöhön ja lapsille näytetään enemmän tai vähemmän selvästi, jos jostakin aikuisesta ei pidetä. 

 

Itse suosittelisin näissä tilanteissa aina jos vain mahdollista, aikuisten keskinäisten välien korjaamista ja pitämistä asiallisena, aikuisten keskinäistä yhteen hiileen puhaltamista ja avointa keskustelua sekä tuedonvaihtoa puolin ja toisin. Kostoksi toisen haukkuminen ja katkeruuden takia välien pitäminen huonona heijastuu aina suoraan lapsiin ja kostautuu ennenkaikkea heille.

Entä jos asiasta ei tehdä kauheeta numeroa? Voiko molemmat vanhemmat vain todeta, että jaa, no ei ole pakko, menet sitten, kun haluat. Ja isä voisi vaikka soittaa ja kysellä kuulumisia. Jos tää on nyt jotain kiukuttelua, niin tuskin se loputtomiin jatkuu. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos asiasta ei tehdä kauheeta numeroa? Voiko molemmat vanhemmat vain todeta, että jaa, no ei ole pakko, menet sitten, kun haluat. Ja isä voisi vaikka soittaa ja kysellä kuulumisia. Jos tää on nyt jotain kiukuttelua, niin tuskin se loputtomiin jatkuu. 

Noinhan se pitää tehdäkin. Lasta ei saa syyllistää eikä pakottaa, kun kyseessä on lapsen oikeus. Se pitäisi isän ymmärtää, että ehdottomasti tapaa lasta esim kaupungilla ja on yhteydessä useita kertoja viikossa puhelimitse. Välejä ei pidä katkaista. 

Isä on idiootti. Hänen pitäisi laittaa lapsensa etusijalle.

Vierailija kirjoitti:

Juttele isän kanssa olisiko mahdollista, että hän viettäisi lapsen kanssa aikaa enemmän kahdestaan esim. jonkun yhteisen harrastuksen parissa. 

"Olen myös ehdottanut isälle kuten on lapsikin, että isä näkisi tyttöä kahden esimerkiksi kävisi syömässä tai jossain aktiviteeteissa yhdessä ja siinä olisi nimenomaan sitä laatuaikaa isän kanssa mitä tyttö kaipaa. Isä ei ole asian hyväksi tehnyt mitään. Hänen mielestään tytön kuuluu olla heidän porukan kanssa vaikka väkisin."

Viimeksi isällä ollessaan ei ollut edes tuntia kulunut kun lapsi soitti ja pyysi hakemaan pois. Sain tsempattua kuitenkin jäämään. Toki olisin hakenut jos ihan yltiöpäinen paniikki olisi ollut.

Mutta tuollaisia puheluita ei ole kiva saada. Mutta hyvä kyllä että lapsella on oma puhelin.

Viimeisin tilanne kun piti mennä isälle, lapsi menee koulukaverille koulun jälkeen "piiloon" ettei tarvitse mennä. 

Lasu ei tee mitään. Perheneuvonnasta sanotaan, että isän pitäisi antaa lapselle hieman aikaa että tilanne rauhoittuu. Sanovat myös että isä voisi kahden tavata lasta toistaiseksi. 

Kun kaikki pallo heitetään isän käsiin, mitään ei tee asian eteen.

En ymmärrä tuota, että kaikki pitäisi tehdä perheenä ja porukassa. Kyllä minä olen aina tehnyt lapsen kanssa  myös kaksin asioita, vaikka olen seurustellut