Kuuntelin koko lapsuuden kun isä vittuli äidille ja valitti kaikesta ja äiti itki. Oikeastiko teistä kahden kodin välillä kulkeminen on nii

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielipide on, että jos erotaan ja halutaan lapsille vuoroviikkosysteemi, niin lapset pysyvät yhdessä asunnossa ja vanhemmat ovat ne, jotka vaihtavat paikkaa. Ero ja viikko erossa toisesta vanhemmasta on lapselle ihan tarpeeksi uuvuttavaa ilman sitä jatkuvaa pakkausta ja kodista toiseen siirtymistäkin.

Nyt kun ensimmäiset vuoroviikkolapset ovat nuoria aikuisia, ihmetellään kovasti, että miksi nuoret eivät halua sitoutua parisuhteeseen. Mieluummin vain tapailevat ja pitävät ovet avoinna muillekin tapailusuhteille.

Ihan uutena on tullut sellaistakin, että pelätään sydänsuruja niin paljon ettei uskalleta alkaa mihinkään suhteeseen.

Jännä, kun vuoroviikkolapsia on vain pieni murto-osa nuorista aikuisista. Olisiko sittenkin syynä nämä vanhempiensa sinnittelyliittoja koko lapsuutensa katsoneet (palj

Vuoroviikkovanhemmuus oli yleistä ainakin silloin kun omat lapseni olivat kouluikäisiä (nyt ovat parikymppisiä). Melkein puolet lapsista oli koulussa eroperheistä, ja suurin osa eronneista oli valinnut vuoroviikkovanhemmuuden.

Nykypäivänä ei paljon sinnitellä. Ei sinnitelty 70-luvullakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielipide on, että jos erotaan ja halutaan lapsille vuoroviikkosysteemi, niin lapset pysyvät yhdessä asunnossa ja vanhemmat ovat ne, jotka vaihtavat paikkaa. Ero ja viikko erossa toisesta vanhemmasta on lapselle ihan tarpeeksi uuvuttavaa ilman sitä jatkuvaa pakkausta ja kodista toiseen siirtymistäkin.

Nyt kun ensimmäiset vuoroviikkolapset ovat nuoria aikuisia, ihmetellään kovasti, että miksi nuoret eivät halua sitoutua parisuhteeseen. Mieluummin vain tapailevat ja pitävät ovet avoinna muillekin tapailusuhteille.

Ihan uutena on tullut sellaistakin, että pelätään sydänsuruja niin paljon ettei uskalleta alkaa mihinkään suhteeseen.

Jännä, kun vuoroviikkolapsia on vain pieni murto-osa nuorista aikuisista. Olisiko sittenkin syynä nämä vanhempiensa

Sinun tuttavapiirisi ei vastaa tilastoja perheistä.

Parempi erota kuin kärsiä. Huonossa suhteessa kärsii kaikki!

Vierailija kirjoitti:

Vuoroviikkolapsille toinen kahdesta kodista on aina se varsinainen koti. Joka toinen viikko ovat kotona, joka toinen isän luona.

Isän luona on yhtä lailla koti. Vaikka äiti saa aina lähivanhemmuuden, niin pojille äiti on aina toissijainen vanhempi. Pahinta poikalapselle on olla YH:n luona.