Etsin öisin vauvaa

Muista ottaa ne päivittäiset psykoosilääkkeet.

Toisinaan herään siihen että säikähdän vauvan olevan sylissä ja pelästyn että pidän liian tiukasti kiinni. Emme nuku perhepedissä emmekä ole ikinä nukkuneet. Vauvalla aina ollut oma sänky. Ei siis ihan sama kuin sulla mutta jotai tollasta yhtäkkistä yöllistä hätääntymistä. Varmaan ihan normaalia kun unen ja valveen rajamailla on.

Oikeastaan olisihan se ihme, jos ei ihmiselläkin olisi tuota.

Ne jotka ovat synnyttäneitten eläin emojen kanssa olleet yhtään tekemisissä tietävät mikä hätä sillä on poikasensa luo.

Vierailija kirjoitti:

Mutta tässähän vauva on ihan tyytyväisenä siellä omassa huoneessaan, eikä sillä ole siellä mitään ongelmaa. Äidillä on.

Tällä on ihmisen evoluutiossa ihan tarkoitus, yksin jätetty vauva jää petojen armoille. Näin lyhyessä ajassa ei ihmisrotu ole onnistunut karistamaan tällaista ominaisuutta. Jos äiti nukkuu paremmin lähellä vauvaansa, mistä se on pois? 

Meillä alkoi molemmat lapset selvästi häiriintyä vanhempien kanssa samassa huoneessa nukkumusesta n. 6kk iässä. En tiedä, kuorsataanko vai mitä mutta oli pakko siirtää vauva omaan huoneeseensa koska hän ei muuten saanut nukuttua hyvin.

Itsehän en tähän oikein alkuun sopeutunut. Koska vauva oli kauempana, en luottanut että herään itkuun. Niinpä heräilin koko ajan, kuulin muka itkua mitä ei edes ollut. Meillä oli kyllä itkuhälytin ja ovet auki mutta kai se mieli jotenkin varmisti näin, että vauvan tarpeet tulevat varmasti huolehdituiksi. Ajan kanssa kyllä helpotti.

No vauva kun nukkuu paremmin itsekseen.