Näin jota kauheaa hoitokodissa, kun hoitaja syötti vanhusta.

Vierailija kirjoitti:

Puuttukaa näihin sanomalla ja puhumalla siitä. Vaikka oma maine menisi, hävettäisi ja ilmoitus nimettömänä vaikka sinne missä asialle tehdään jotain. Kuulostaa ihan sairaalta ja häiriintyneeltä "hoitsun" toiminta. Alistetaan vanhuksia kuin paholainen.

Se Sote-alue, etsi sieltä PALAUTE ja laita sinne päivä ja kellonaika ja minkä näköinen hoitaja!

Mikään ei muutu jos kukaan ei koskaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Ei ole pakko , eikä edes saa väkisin tunkea kenenkään suuhun ruokaa. 

Tilanne pitää ratkaista inhimillisesti tapauskohtaisesti.

Omaiset tekee oikeusjutun, jos et syötä ja vanhus kuolee nälkään.

Tuossakin vanhus saattoi itkeä vuonna 1934 karannutta kissaa tai sitä, että on äitiä ikävä. Ruoka-aika on lyhyt, ei voi jättää potilasta nälkään, koska jos jättää syöttämättä, tulee ripeästi huomautus ja vanhus vaatii ruokaa 4 min kuluttua.

Miksei aloittaja itse syöttänyt vanhusta? Tämä on tietysti herkkä tilanne, mutta jos ystävällisesti kysyy niin se onnistuu. Kävin katsomassa ja syöttämässä lähes sata vuotiaaksi elänyttä tätiäni hoitolaitoksessa. Minut jo tunnettiin siellä, tekoystävällisestä suhtautumisesta päätellen. Elämän loppuvaiheessa ruoan syöminen kesti hyvin kauan ja ruoka oli jo jäähtynyttä mutta kaikki meni. Luulen, että ilman syöttämistäni tätini ei olisi saanut riittävästi ruokaa. 

Vanhus saattaa itkeä, purra, lyödä, sylkeä, solvata. Mitä vaan. 

Se, että näit tilanteen, ei välttämättä ole koko totuus. Voi olla että vanhus toistaa tiettyä toimintatapaa tai sanoja. 

Meilläkin vanhuksia jotka saattaa kirkua, itkeä, huutaa tai vaikka mitä, mitään syytä ei ole. Siis sama asia toistuu koko ajan.

Esim vanhusta syötetään saattaa kirkua älä lyö vaikka kukaan ei lyö. Tai kävellytetään ja itkee ja huutaa hysteerisesti. 

Moneen dementikkoon ei saa enää mitään kontaktia.

Tuossa tilanteessa on ehkä yritetty saada vanhus syömään, se kun on elossa olon kannalta se tärkein. 

Yleensä satunnaisesti vierailevat omaiset tietävät yllättäen kaikista parhaiten asiat. 

Jos tilanne olisi aidosti järkyttänyt, et puisi sitä täällä vaan olisit vienyt asian eteenpäin. Miksi sinä et tehnyt mitään?

Hoitaja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä jännä nämä muistisairauden hoitamisesta tietävät ihmiset, tietävät kaiken. Kaikki ovat olleet töissä hoitokodissa. Kaikki ovat muistisairaiden omaisia. Kaikki tietävät tarkaan sairauden kulun. Kaikki tietävät kaiken 🤣🤦!

Ainakin itsellä on tapana kommentoida ketjuihin vain jos tiedän aiheesta omakohtaisesti jotain. Tuskin kukaan hirveästi jaksaa tänne keksimällä keksiä jotain. 

No just keksivät omiin mielipiteisiin perustuen. Ei mitään kokemusta kellään! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin hyvin uskoa että tällaista tapahtuu. Sen verran karua oli seurata oman äidin kohtelua hoitopaikassa. Hänellä pää pelasi ja kun sanoin valittavani esim. siitä että ei viety vessaan vaan laitettiin suoraan vaippa, jota ei sitten vaihdettu kuin tietyllä kellonlyömällä vaikka siellä olisi ollut kakat tuntikausia aiheuttamassa ihon rikkoutumista, niin äitini kielsi minua valittamassa, koska hoitajat kuulemma kostavat sitten hänelle, esim käsittelemällä kovakouraisesti jne.Tätäkään ei ollut vaikea uskoa. 

Äidit pois tommosista kidutuslaitoksista.

Niin - kotiinsako yksin olemaan (kotihoito käy kerran päivässä, ruoat jää syömättä ja lääkkeet ottamatta, pesulla käymättä) vai omaisetko ottaa hoitaakseen? 

Tämä. Mikä on parempi?

En pystyisi pakottamaan ketään syömään tai työntämään väkisin ruokaa suuhun. Voin suostutella ja hassutella ja kaikkea sellaista, että mieli muuttuisi, mutta tekisi liian pahaa tehdä väkisin. Oon hoitaja ja ajattelen että tämä kaikki on niin kamalaa siksi, että ei ihmisen kuulu elää niin kauan, että hänen päänsä pehmenee ja hänestä tulee taas vauva, kun päässä ei liiku enää mitään, ja ennen ihmiset kuolivat kauan ennen mitään alzheimereitä. Musta on aina tuntunut ihan sairaalta vaikka syöttää sellaista ihmistä, jonka kaikki normaalit toiminnot kuten nälkä ja tarve hakeutua ruoan äärelle ovat jo sammuneet. 

Kokeilkaahan työskennellä viikosta toiseen muistisairaiden kanssa. Huumori loppuu kaikilta jossain vaiheessa. Osa käyttäytyy hyvin ja tottelee, mutta todella moni käyttäytyy huonosti ja on aggressiivinen. Maailmassa ei varmasti ole yhtäkään ihmistä joka kestää sitä hommaa v*ttuuntumatta.

Parasta olisi, että muistisairaiden kanssa työskentely tehtäisiin sykleissä, eli vaikka pari viikkoa työtä "muistamattomien" kanssa ja pari viikkoa jotain aivan muuta jne. Tai ainakin minä olen tuota mieltä ja minulle se varmasti toimisi. En kuitenkaan enää työskentele muistisairaiden kanssa.

Dementikot joskus unohtaa syömisen. Pitää yrittää saada ne avaamaan suu ja sitten melko nopeasti lapioida ruokaa suuhun, että saisivat edes jotain. Joskus silmät kyyneltyy syödessä eikä ihminen edes osaa selittää mikä on, vaan menee enemmän sekaisin, jos yrittää kysyä ja syöminen unohtuu taas. Ihminen joka kieltäytyy ruuasta voi vartin päästä itkeä nälkäänsä kuin pikkulapsi ja selittää ettei ruokaa anneta täällä.

Kiitos että kiinnität huomion näihin. Vanhuksia täytyy aina suojella! Voi kuvitella itsensä makaamassa toisten armoilla. Olen hoitanut vanhuksia, oli todella raskasta ja aliarvostettua palkkauksen suhteen, osittain myös hierarkiasta johtuen.Silti pidin kunnia-asiana hoitaa heitä aina parhaalla tavalla, hyvinvoinnistaan huolehtien. Omatuntoni on puhdas. Olen sanonut usein läheisilleni, että olisi huonoin mahdollinen skenaario joutua vanhainkotiin, hoitokotiin. Tulevaisuus jää vielä hämärään, olen noin kymmenen vuoden päästä aikaisintaan totuuden edessä, toivottavasti olen silloin vielä kykenevä päättämään asioistani, läheiset ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Hyi hele vetti, mikä kommentti! Ei varmasti ole pakko ruokkia muistisairastakaan noin. Mutta varmaan sinunkin työpaikallasi tuollainen on hyväksyttyä toimintaa ja kun ei taidot riitä muuhun, niin letkuruokintaan vaan, niinkö?

Kerro ihmeessä se toimintamalli, miten saat vastahakoisen vanhuksen ruokittua, ettei se näänny nälkään.

Nälkäänhän ne lopulta kuitenkin tapetaan, kun evätään juoma ja ruoka. Äidilläni kesti 13 päivää kuolla. 

Kun liian vähällä henkilökunnalla hoidetaan liian monta vanhusta, niin tulos on tämä. Mitenkään ei ole aikaa istua yhden vanhuksen seurana, kun ne 12 muuta huutavat apua. Omaiset kuvittelevat, että me olemme seuraneitejä, joilla on aikaa istua vanhuksen seurana. Ei ole. Se on 5min per vanhus, kun liukuhihnalla mennään. Lisänä pyykit, siivous ja se helvetin kirjaaminen. Turha tulla hoitajille valittamaan, valittakaa johdolle, joka säästää kaikesta.

sad

Miksi ap ei itse voinut syöttää vanhustaan jos oli paikalla. Kun omani oli hoivakodissa, niin tietenkin syötin häntä, vaikka se vähän sottaista puuhaa olikin.

Itse olen vanhuspuolella töissä ja syötän parhaani mukaan syötettäviä. Väkisin en syötä ketään koska se on väkivaltaa. Se on vain kylmä tosiasia, että ruokahalu hiipuu iän ja muistisairauden myötä. Totta kai yritetään syöttää, mutta ei ketään väkisin saa syöttää. Keksitään ratkaisuja ja testataan mikä toimii. Monella kylmä menee paremmin alas. Esim. Kiisseliä notkistetaan mehukeitolla, että sen saa vain juottaa. Lopulta tilanne kuitenkin on vääjäämättä se, että ruoka eikä juoma mene enää alas.

Itse en ole kylmä tms. vaan juttelen vaikka asukas olisi kuuro eikä tajuaisi enää mitään. Juttelen myös tajuttomalle. Monelle olen sanonut loppuvaiheessa, että saat luovuttaa jo. 

Eutanasian vastustajat voisivat tulla katsomaan mitä se loppu on. 

Ota itse yhteyttä ja lusikka käteen ja syötä vanhusta, jos vanhus asuu vanhainkodissa. Ei ketään kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen vanhuspuolella töissä ja syötän parhaani mukaan syötettäviä. Väkisin en syötä ketään koska se on väkivaltaa. Se on vain kylmä tosiasia, että ruokahalu hiipuu iän ja muistisairauden myötä. Totta kai yritetään syöttää, mutta ei ketään väkisin saa syöttää. Keksitään ratkaisuja ja testataan mikä toimii. Monella kylmä menee paremmin alas. Esim. Kiisseliä notkistetaan mehukeitolla, että sen saa vain juottaa. Lopulta tilanne kuitenkin on vääjäämättä se, että ruoka eikä juoma mene enää alas.

Itse en ole kylmä tms. vaan juttelen vaikka asukas olisi kuuro eikä tajuaisi enää mitään. Juttelen myös tajuttomalle. Monelle olen sanonut loppuvaiheessa, että saat luovuttaa jo. 

Eutanasian vastustajat voisivat tulla katsomaan mitä se loppu on. 

Siis notkistetaan mehulla eikä mehukeitolla. Mikä lie ajatusvirhe.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap ei itse voinut syöttää vanhustaan jos oli paikalla. Kun omani oli hoivakodissa, niin tietenkin syötin häntä, vaikka se vähän sottaista puuhaa olikin.

Ei ollut ap:n vanhus.

Luehan aloitus uudestaan äläkä moiti ap:tä. Ei hänen sentään vierasta ihmistä tarvitse syöttää.

Vierailija kirjoitti:

En pystyisi pakottamaan ketään syömään tai työntämään väkisin ruokaa suuhun. Voin suostutella ja hassutella ja kaikkea sellaista, että mieli muuttuisi, mutta tekisi liian pahaa tehdä väkisin. Oon hoitaja ja ajattelen että tämä kaikki on niin kamalaa siksi, että ei ihmisen kuulu elää niin kauan, että hänen päänsä pehmenee ja hänestä tulee taas vauva, kun päässä ei liiku enää mitään, ja ennen ihmiset kuolivat kauan ennen mitään alzheimereitä. Musta on aina tuntunut ihan sairaalta vaikka syöttää sellaista ihmistä, jonka kaikki normaalit toiminnot kuten nälkä ja tarve hakeutua ruoan äärelle ovat jo sammuneet. 

Samoja ajatuksia minulla. Kun ruokahalu, nälkä ja jano katoavat, on se luonnollinen merkki siitä, että on aika tästä maailmasta lähteä. Ja en ole hoitaja.