Lue keskustelun säännöt.
Minua kiusattiin julmasti traumatisoitumiseni takia
24.08.2024 |
Perheväkivallan vuoksi olin koulussakin arka, ujo ja hiljainen. Tämä johti syrjintään ja kiusaamiseen niin opiskelijoiden kuin opettajienkin taholta. Minä olin heikko luuseri kaikkien mielestä, vaikka oli äärettömän vaikeaa jatkaa pelkkää normaalia elämää. Se, että olin pohjalla ei riittänyt vaan minut haluttiin painaa entistä alemmaksi. Olin huono ihminen siksi, että pelkäsin kuollakseni.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Meil kaikilla on omat tarinamme
Mut ei kannata koskaan ite lähteä mukaan siihen ja uhriutua, koska sä itse luot itselles vielä enemmän sitä todellisuutta. Toi kaikki kääntyy kyllä voimaksi, jos siihen suhtautuu oikealla tavalla. Se kääntyy viisaudeksi.
Paras "kosto" maailmassa on se, että ei tee samoin, vaan toimii eri tavalla.
Tää kiusaamis juttu on siinä mielessä mielenkiintoinen, että jos sä ihmisenä identifioidut kiusatuksi, niin jotenkin tämä universumi puskee sut tilanteisiin, missä sä olet sitten kiusattu myös kokoajan. Tää jatkuu kokoajan, ihan sama minne sä menet. Sä vaikka vaihdat työpaikkaa kokoajan, ja joka kerta sieltä löytyy joku kuka kiusaa sua.
Se noidankehä on osattava itse purkaa, sä et oo kiusattu, sä oot ihan yhtä arvokas ku kaikki muutki
<3
Olipa kaikkien lasten elämä yhtä helppoa, piis änd laav vaan kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä pyörii niin sairasta porukkaa ap että on aika vihoviimeinen paikka avautua ongelmistaan/traumoistaan/murheistaan/yhtään mistään henkilökohtaisesta
Tiedän tunteen. Aikuisena kuitenkin osat saattaa kääntyä. Traumatisoitunut voi oikeanlaisella avulla saada itselleen hyvän elämän ja nämä kiusaajat suree aikuisenakin elämässään ihan pieniä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että suurin osa lapsista ei joudu ikinä joudu käymään läpi mitään tuollaista. Heille perhe on vain tavallisen tylsä, turvallinen paikka, missä korkeintaan vanhempien keksiiset kinat tai tavalliset riidat on ongelmana. Tai se kun vanhemmat asettaa kotiintuloaikoja. Oma. Jotkut traumatisoituu vanhempien erosta ja itkee sitä pimppi märkänä vuosia.
Mitä helvet*iä tarkoitat tuolla viimeisellä lauseella? Sinusta ilmeisesti insesti ja lapseen kohdistuva toistuva, jopa tajuttomuuteen johtava väkivalta on ok ja siitä traumatisoituminen on vaan oma valinta?
Mitä ihmettä selität?
Tuossahan just sanottiin että suurin osa lapsista ei joudu kokemaan kotona vanhempien tavallisia erimielisyyksiä ja eroa kummempia kokemuksia. Mistä ihmeestä jonkun väkivallan ja muut siihen vedit?
Kuten yllä kysyin, mitä helvettiä viimeinen lause tarkoitti. Ja mistä vedin väkivallan sun muut. Omasta lapsuudestani. Omista kokemuksistani jotka johtivat traumatisoitumiseen, koulukiusaamiseen, moniin ongelmiin aikuisiällä, joita kaikissa elämänvaiheissa muut ovat vähätelleet kaikin tavoin. Traumatisoituminen on kuulemma oma valinta. Useampikin terapeutti on epäonnistunut kanssani, jotkut traumat ovat niin syviä ja pahoja ettei apua tahdo millään saada. Nyt tähän joku vonkuu, että minulla on väärä asenne. Todellakaan ei ole. Turhautunut kyllä olen, mutta apua olen yrittänyt saada vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että suurin osa lapsista ei joudu ikinä joudu käymään läpi mitään tuollaista. Heille perhe on vain tavallisen tylsä, turvallinen paikka, missä korkeintaan vanhempien keksiiset kinat tai tavalliset riidat on ongelmana. Tai se kun vanhemmat asettaa kotiintuloaikoja. Oma. Jotkut traumatisoituu vanhempien erosta ja itkee sitä pimppi märkänä vuosia.
Mitä helvet*iä tarkoitat tuolla viimeisellä lauseella? Sinusta ilmeisesti insesti ja lapseen kohdistuva toistuva, jopa tajuttomuuteen johtava väkivalta on ok ja siitä traumatisoituminen on vaan oma valinta?
Mitä ihmettä selität?
Tuossahan just sanottiin että suurin osa lapsista ei joudu kokemaan kotona vanhempien tavallisia erimielisyyksiä ja eroa kummempia kokemuksia. Mistä ihmeestä jonkun
Kuten yllä kysyin, mitä helvettiä viimeinen lause tarkoitti. Ja mistä vedin väkivallan sun muut. Omasta lapsuudestani. Omista kokemuksistani jotka johtivat traumatisoitumiseen, koulukiusaamiseen, moniin ongelmiin aikuisiällä, joita kaikissa elämänvaiheissa muut ovat vähätelleet kaikin tavoin. Traumatisoituminen on kuulemma oma valinta. Useampikin terapeutti on epäonnistunut kanssani, jotkut traumat ovat niin syviä ja pahoja ettei apua tahdo millään saada. Nyt tähän joku vonkuu, että minulla on väärä asenne. Todellakaan ei ole. Turhautunut kyllä olen, mutta apua olen yrittänyt saada vuosia.
Tuo kirjoitus olisi varmaan tiivistettynä "suurin osa lapsista kokee ihan normaalin lapsuuden, missä vaikein kokemus on tyyliin vanhempien ero". Sitä sitten saatetaan itkeä.
Normaaliin lapsuuteen ei kuulu väkivalta missään muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sadistinen viha, jonka kohteeksi jouduit koulussa, on yksi monista synnin muodoista. Perheväkivalta on toinen. Jouduit kokemaan jo lapsena paljon pahaa muiden ihmisten taholta.
Kyllä tällaisia voi vielä paljon myöhemminkin pysähtyä miettimään ja keskustella asiasta muiden kanssa. Ei se tarkoita, että ei voisi samalla ns. mennä eteenpäin elämässä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kiusaajista kannattaa ajatella vaikka siten, että he ovat yleensä keskivertoa heikkolahjaisempia, samanlaisten vanhempien tuotoksia, jotka on siitetty kusisella, puolilöysällä elimellä, ja samalla loiskahtanut vähän kusta sekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikilla on tarinamme, ei kannata jäädä kiinni menneisiin surkeisiin uskomuksiin joista pitää kiinni.
Yltiöpositiivisuus voi kääntyä vähättelyksi.
Toksinen positiivisuus.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaa takaisin
Yleensähän kiusaajat ei kestä tätä sitten niin yhtään, ei edes tavallista takaisin sanomista.
Kysyin joskus muiden kuullen kiusaajalta, koska tiesin hänen elävän sijaisperheessä, että onko sulla tosiaan noin huono itsetunto kun vanhempisikaan ei voineet huolehtia susta, että sun täytyy kiusata muita ihmisiä. Hän alkoi itkeä ja meni valittamaan opettajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikilla on tarinamme, ei kannata jäädä kiinni menneisiin surkeisiin uskomuksiin joista pitää kiinni.
Kuulostat Susanna Koskelta.
Surullista, ettet saanut lapsena keneltäkään aikuiselta apua. Ei kenenkään pitäisi tällaista joutua kokemaan. Sitä suuremmalla syyllä hae nyt apua, ansaitset sen että joku lopulta auttaa sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän vastaavan tapauksen. En tiedä oliko kotiväkivaltaa, mahdollisesti oli, mutta isä oli ainakin pahasti alkoholisoitunut. Lapsi oli ujo ja arka ja kiltin oloinen. Joutui vähintäänkin hyljeksityksi ellei kiusatuskikin, joskin se tietääkseni oli aika vähäistä nykypäivän menoon verrattuna. Sairastui nuoruudessaan henkisesti ja teki itsemurhan. Sellaisia seurauksia on porukasta jättämisellä ja vähäiselläkin kiusaamisella jos se yhdistyy karmeisiin kotioloihin.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajista kannattaa ajatella vaikka siten, että he ovat yleensä keskivertoa heikkolahjaisempia, samanlaisten vanhempien tuotoksia, jotka on siitetty kusisella, puolilöysällä elimellä, ja samalla loiskahtanut vähän kusta sekaan.
Isänsä epäonnistuneita spermaläikkiä ne on.
Vierailija kirjoitti:
No olisiko muiden pitänyt lukea ajatukset ? Muutenkin omalla elämän kokemuksella voin sanoa ettei hiljaisia kiusata, saavat olla omissa oloissa, toki osa voi ihmetellä miksi joku on sellainen, mutta sepä ei olekaan kiusaamista
No sulla on sitten aika suppea elämänkokemus. Hiljaisia ei muka kiusata, saavat olla omissa oloissaan, väität. Näitähän juuri kiusataan, kun heistä (minusta aikoinaan) ei ollut takaisinsanojaksi. Kotona oli nitistetty jo pikkulapsena, jos sanoi yhdenkin väärän sanan, niin pahoinpitely aikuisen toimesta oli taattu. Sekä kotona että koulussa oltiin aina härkkimässä ja naljailemassa jos olisi hetkenkin halunnut olla omissa oloissan. Nämä hetket toki silloin kun ei aktiivisesti kiusattu ja pahoinpidelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajista kannattaa ajatella vaikka siten, että he ovat yleensä keskivertoa heikkolahjaisempia, samanlaisten vanhempien tuotoksia, jotka on siitetty kusisella, puolilöysällä elimellä, ja samalla loiskahtanut vähän kusta sekaan.
Isänsä epäonnistuneita spermaläikkiä ne on.
Totta, mutta yhtä totta on se, että nämä kusensekaiset spermaläiskät voivat pilata toisten lasten elämät lopullisesti. Kiusaajat ovat lapsia, mutta samoin heidän kohteensakin ovat lapsia, eikä heillä ole aikuisten kykyä haistattaa pitkät ja vähät välittää kusisten spermaläiskien puheista ja teoista.
Minä päätin kostaa kaikille jotka on kohdelleet minua kaltoin. Koston aste riippuu siitä, miten pahaa kohtelua sain. Ei ne muuten opi.
Vierailija kirjoitti:
Minä päätin kostaa kaikille jotka on kohdelleet minua kaltoin. Koston aste riippuu siitä, miten pahaa kohtelua sain. Ei ne muuten opi.
Mäkin haluaisin kostaa. Miten olet toteuttanut/aiot toteuttaa koston?
Kyllähän koetun voi nähdä olemuksesta. Mutta omaan habitukseen voi myös vaikuttaa. Googlaa jämäkkyys, tee jämäkkyysharjoituksia. Päätä että sinulle ei enää vittuilla.
Opettele kävelemään reippaasti ja ryhdikkäästi. Kotona saa itkeä mutta kun menee uuteen paikkaan, ei itketä, ryhti säilyy ja osaat olla ulospäin normaali. Traumoista voi puhua terapeutin kanssa tai vertaistyhmissä esim ACA. Toisilla on vaikeampi elämä, mutta se pitää vaan hyväksyä. Ja katsoa eteenpäin. Tee toipumisesta projekti: selviän kyllä.