Työpaikan asiat ei kiinnosta tippaakaan. Ei jaksaisi yhtään panostaa. Muita?

Joo ihan samat fiilikset, olen itse toimistorottana yksityisessä firmassa. Kehityskeskusteluissa meille näytetään gaussin käyriä, eli paljonko jokainen rotta yksistään on tuonut firmalle rahaa vuodessa. H*lvetin ahdistavaa, potkuja saa pelätä aina vähintään sen kerran vuodessa.

Samalla työtä sotkevat kaikki työkavereiden väliset kiusaamissopat ja muutama kollega vuodattaa kahvitauoilla omia henk.koht. asioitaan. 

Tai oikeastaan haluan vaihtaa koko alaa. Ei vain nappaa yhtään. Ei mitään motivaatiota. Ainoastaan asukkaat ovat ihania, ei kaikki mutta pääosin. -ap

Vierailija kirjoitti:

Joo ihan samat fiilikset, olen itse toimistorottana yksityisessä firmassa. Kehityskeskusteluissa meille näytetään gaussin käyriä, eli paljonko jokainen rotta yksistään on tuonut firmalle rahaa vuodessa. H*lvetin ahdistavaa, potkuja saa pelätä aina vähintään sen kerran vuodessa.

Samalla työtä sotkevat kaikki työkavereiden väliset kiusaamissopat ja muutama kollega vuodattaa kahvitauoilla omia henk.koht. asioitaan. 

Vaihtaisin työpaikkaa.

Ei kiinnosta yhtään. Ihan pelkkänä jäteämpärinä saa nykyään olla. Ihmiset on ilkeitä ja hankalia ja ei auta vaikka mitä tekisit. Olen niin kyllästynyt kuuntelemasn sitä saikun kerjäämistä kun itse on paljon hankalampi tilanne ku suurimmalla osalla potilaista ja työssä nyt kuitenkin täytyy käydä. Kaikki me ei voida olla kuntoutustuilla yms koko ikäämme. Ja se työ nyt harvoin on kivaa neillä muillakaan. T. Työterveyshoitaja

Teen työt ja lähden menemään. Ei työlle kannata vapaa-aikana hassata sekuntiakaan. Työtä tehdään valveillaoloajasta jo muutenkin aivan liikaa.

Potkut voi kohta tulla ihan milloin vaan ja ihan kenelle tahansa vaikka kuinka pinnistelisi ja stressaisi. Hulluksi on mennyt. 

Ota loparit, sillä siitä pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Joo ihan samat fiilikset, olen itse toimistorottana yksityisessä firmassa. Kehityskeskusteluissa meille näytetään gaussin käyriä, eli paljonko jokainen rotta yksistään on tuonut firmalle rahaa vuodessa. H*lvetin ahdistavaa, potkuja saa pelätä aina vähintään sen kerran vuodessa.

Samalla työtä sotkevat kaikki työkavereiden väliset kiusaamissopat ja muutama kollega vuodattaa kahvitauoilla omia henk.koht. asioitaan. 

Voi jestas näiden käyrien tuijotuksen kanssa. Ei riitä, että teet työsi hyvin ja tunnollisesti, vaan joka kuukausi pitää vielä tuijottaa käyriä, että mistä voisi vielä saada käyriä ylöspäin, ja minkä voisi hoitaa vieläkin tehokkaammin. Kone saa kohta olla tai neljä kättä. 

Siksipä en ikinä nosta kättä, kun haetaan vapaaehtoisia suunnittelemaan sitä ja tätä hommaa, tyt-päivää tai ties mitä, joka monesti on työajan ulkopuolella. Ei vaan riitä enää paukut. Menen mieluummin töiden jälkeem lenkille tai olen epäsosiaalisesti sohvalla kotona lukemassa lempikirjaa.